Suomenmaa: Tiilikainen toivoo maahanmuuttajasta kansanedustajaa 24.11.2014
Toivon, että keskusta voisi olla ensimmäinen puolue Suomessa, jonka riveistä nousee maahanmuuttajataustainen kansanedustaja, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo.
– Se on konkreettinen tavoite ensi eduskuntavaaleissa.
KAIKKIEN eduskuntapuolueiden politiikot vakuuttivat maanantaina rasismia käsittelevässä paneelissa Helsingissä, että rasismille on puolueissa nollatoleranssi.
Perussuomalaisten kansanedustajan Mika Niikon mukaan puolueen linja on selkeä, rasismia ei hyväksytä.
Hän myönsi, että harha-askeliakin on puolueen riveissä otettu, ja niistä on tehty ”iso mediasirkus”.
– Perussuomalaisissa on johdonmukaisesti puututtu rasistiseen käytökseen.
MONI PUOLUE jähmettyi perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen, ryhmänjohtaja Mikaela Nylander (r.) muisteli kevään 2011 jytkyn jälkeisiä tunnelmia.
Nylanderin mielestä puolueet eivät perussuomalaisten pelossa uskaltaneet irtisanoutua rasismista.
Niikko korosti ihmisten oikeutta sananvapauteen. Hänen mielestään eriäviä mielipiteitä täytyy voida esittää ilman, että leimataan rasistiksi.
– Rasismihan on eriarvoistavaa kohtelua tai syrjintää, tietoista toimintaa jotain vastaan. Sen taustalla on aate.
– Eihän meidän puolueessamme ole minkäänlaista aatteellista toimintaa, jossa olisimme syrjiviä joitain kohtaan, Niikko sanoo.
NIIKON mukaan poliitikoilla on oikeus esittää mielipiteensä esimerkiksi vapaasta liikkumisesta tai kehitysavun määrästä.
– Eihän se ole rasistista, että on eri mieltä siitä, miten valtion tai kunnan rahoja käytetään.
– Leimaaminen lisää vastakkainasettelua, hän korosti.
Nylanderin mielestä perussuomalaisten politiikassa ei ole kyse puhtaasta rasismista. Hänen mielestään se on jo suuri ongelma, että jollain puolueella on valikoivaa ihmisoikeuspolitiikkaa.
– Ennen perusoikeudet olivat universaaleja. Nyt ihmisoikeuspolitiikkamme on poukkoilevaa.
TIILIKAINEN muistutti, että yhteiskunnassa tulee tarve etsiä syyllisiä aina silloin, kun taloustilanne on ankea.
– Se, että teemme kaikkemme työpaikkojen luomiseksi Suomeen, on myös rasismin vastaista työtä.
Tiilikainen kertoi, että rasismiin törmää kaikkien puolueiden vaaliteltoilla.
– Paikalle tulee ihmisiä, joiden mielipiteet ovat rasistisia.
– Miten me tällaisessa tilanteessa toimimme? Nyökyttelemmekö, että näinhän se tahtoo olla. Vai uskallammeko kertoa olevamme eri mieltä? Se on poliitikolle tiukka puntari.
Tiilikainen ja vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila olivat yhtä mieltä siitä, että toivottomiakin tapauksia on. He totesivat, ettei jokaisen vänkääkän kanssa kannata ruveta tappelemaan.
– Mutta julkisissa tilaisuuksissa esitettävät loukkaavat väitteet täytyy tietysti kumota välittömästi, Tiilikainen tarkensi.
Uotilan kertoi sanovansa yleensä uhoajille, että toimeentulotuki tulee samoin perustein kaikille ja suomalaisiakin sotalapsia laitettiin Ruotsiin.
VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtajan Outi Alanko-Kahiluodon mukaan vihreät haluavat edistää sitä, että kaikki ihmiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa.
Hänen mielestään kaikilla puolueilla on perjantaina tasa-arvoisesta avioliittolaista äänestettäessä mahdollisuus osoittaa, ovatko ne asiassa tosissaan.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Jouko Jääskeläinen ei ymmärtänyt, mitä tekemistä asialla on rasismin kanssa.
– Maahanmuuttajien ongelmat ovat erilaisia kuin meidän asiamme. Toivon, ettemme käyttäisi tätä omien poliittisten agendojemme ponnahduslautana, Jääskeläinen näpäytti.
KOKOOMUKSEN kansanedustaja Leena Harkimo ei osannut selittää, miksi hänen oman puoleensa edustaja Pia Kauma puuttui maahanmuuttajien lastenvaunuhankintoihin.
Harkimon mielestä tapaus oli kuitenkin harmillinen ja osaksi ehkä huonoa harkintaa.
– Hän meni halpaan.
Harkimo kertoi, kuinka häneltä itseltään on viime aikoina kyselty, kuka maksaa maahanmuuttajien puhelinlaskut.
– Sanottiin, että kun rouvat puhuvat koko ajan puhelimeen luurit huivin alla. Minulla ei ollut siihen vastausta. Mutta luultavasti he maksavat laskunsa itse.
SDP:N KANSANEDUSTAJA Ilkka Kantola muistutti, että maahanmuuttajat eivät ole ainoita, jotka joutuvat sopeutumaan uuteen yhteiskuntaan.
Suomi ei ole vielä tottunut monikulttuurisuuteen, hän arveli.
– Se on vaikea asia monille suomalaisille. Maailma muuttuu, emmekä me kaikki pysy siinä muutoksessa mukana.