Kauppalehti: "Suomen lisättävä maahanmuuttoa voimakkaasti" 20.11.2014
Lehdistötiedote: The Nordics must transform their model in order to secure future prosperity, warns new study
Raportti: Nordic Agenda - Transforming for the Next Wave of Success (pdf)
Suomen on luotava 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei järjesty vain työuria pidentämällä ja tuottavuutta kohentamalla, toteaa konsulttiyritys BCG.
Suomi voi kohentaa vuosittaisia bkt-lukujaan lähes kahdella prosenttiyksiköllä luomalla uusia työpaikkoja sekä suomalaisille että ulkomaalaisille ja parantamalla radikaalisti yritysten toimintaedellytyksiä.
Näin laskee konsulttiyritys Boston Consulting Group, BCG, pohjoismaisessa vertailuselvityksessään, joka julkistetaan tänään torstaina. Selvityksen mukaan vuonna 2030 sata suomalaista joutuu nykymenolla elättämään paitsi itsensä myös 104 muuta, ei-työssäkäyvää suomalaista.
Jotta tältä vältyttäisiin, Suomen on luotava 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei järjesty vain työuria pidentämällä ja tuottavuutta kohentamalla: "Suomen on lisättävä työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti", BCG:n partneri Tuukka Seppä sanoo.
BCG:n selvitys esittää, että Suomen tärkeimmät tehtävät ovat ihmisten ja yritysten voimavarojen vapauttaminen. Ihmiset on saatava töihin ja yritykset kasvuun.
Raportti jakaa tarvittavat kymmenen toimenpidealuetta kolmeen osaan: ensin muutos on rahoitettava, sitten tilanne on vakautettava ja kolmanneksi on huolehdittava kehityksen pitämisestä kestävänä.
Tarvittavat uudistukset rahoitetaan BCG:n mukaan vähentämällä julkista sektoria, lisäämällä työnteon houkuttavuutta esimerkiksi tuloveroja alentamalla, sallimalla matalapalkka-ammatit ja antamalla yrityksille työllistämistä ja investointeja edistäviä verohelpotuksia.
Jotta kasvuruiske ei jäisi kertailmiöksi, Suomen pitää panostaa monipuolisesti koulutukseen, yritysten toimintaolojen parantamiseen ja julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen.
Suomi ei houkuttele
Kestäväksi muutos muuttuu vain työuria pidentämällä, lisäämällä maahanmuuttoa ja panemalla maahanmuuttajat töihin sekä houkuttelemalla Suomeen kansainvälisiä lahjakkuuksia.
Mutta, raportti muistuttaa, myös monet Suomen kilpailijamaat sekä Euroopassa että kauempana tarvitsevat tulevaisuudessa lisää työntekijöitä, yhteensä 53 miljoonaa henkeä. Samalla Suomi on kaikkea muuta kuin houkuttava kohdemaa: kyselytutkimuksissa Suomen sijaluku on 20, kun erimerkiksi Ruotsi on sijalla 10.
Mitä Suomen yrityksiin tulee, niin BCG:n mukaan Suomen listatut suuryritykset ovat yhä kansainvälistä huippua. Ne siirtävät kuitenkin toimintansa painopistettä ulkomaille. Vuoden 1995 jälkeen Suomeen ei ole syntynyt ainuttakaan uutta pörssilistattua suuryritystä, valtaosa isoista yrityksistä on perustettu ennen vuotta 1960.
Sepän mukaan kansainväliseen kasvuun tähtäävät startupit ovat avainasemassa tilanteen korjaamiseksi, sillä onnistuessaan näiden yhtiöiden tuottavuus on useita kertaluokkia keskivertotyöpaikkaa korkeampi.
BCG:n mukaan syyt löytyvät Suomen heikosta yrittämisen perinteestä, kannattavien kasvuyritysten vähäisyydestä ja pk-sektorin vähäverisyydestä. Suomi ei myöskään vedä suoria ulkomaisia sijoituksia.
Yritysten toimintaehtoja pitäisi BCG:n mukaan muuttaa radikaalisti, mutta muutoksen tiellä on isoja esteitä: Suomen iso julkinen sektori, ankara verotus, korkeat työvoimakustannukset sekä se, että julkinen sektori pikemminkin kuluttaa kuin investoi tulevaisuuteen.