Iltalehti: Pääkirjoitus: Sipilän hallitus kiristi turvapaikkalainsäädäntöä kohtuuttomasti

Iltalehti: Pääkirjoitus: Sipilän hallitus kiristi turvapaikkalainsäädäntöä kohtuuttomasti 12.2.2018
Helsingin Sanomat: Vastuu katoaa jonnekin, kun eteen tulee ikäviä kysymyksiä

Hallitus on viime kädessä vastuussa turvapaikanhakijoiden palauttamisista vaarallisiin oloihin.

Ylen mukaan Suomen Irakiin käännyttämä turvapaikanhakija sai surmansa vain muutama päivä maahan paluunsa jälkeen.

Mies oli saapunut Suomeen vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, ja sai myöhemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen, jonka hallinto-oikeus vahvisti.

Irakilaismiehen kohtalo linkittyy Suomen kiristyneeseen turvapaikkapolitiikkaan, jota kuvaa hyvin se, että vielä vuoden 2015 syksyllä vain 15 prosenttia irakilaisista sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta kesään 2016 mennessä kielteisten päätösten osuus nousi Ylen (12.2.) mukaan 90 prosenttiin.

Suomen kiristyneen linjan taustalla oli vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi, jolloin erityisesti Syyrian sota ajoi ihmisiä Eurooppaan, tosin Suomeen tulleet turvapaikanhakijat saapuivat pääosin Irakista. Tätä ihmeteltiin myös Sipilän (kesk) hallituksessa. Pian tiedossa oli, että salakuljettajat markkinoivat irakilaisille Suomea myönteisen mielikuvin, ja tähän hallitus halusi muutoksen antamalla tylymmän signaalin. Hallitus alkoi perussuomalaisten johdolla kiireellä tiukentaa lakeja, joiden seurauksena muun muassa humanitäärisen avun perusteella myönnetystä oleskeluluvasta luovuttiin ja perheenyhdistämisiä tiukennettiin.

Vaikka kuolleen irakilaismiehen surman taustoja ei varmuudella voi tietää, viranomaiset arvioivat, että kyseisen miehen kohdalla turvapaikkaan oikeuttavat perusteet henkilöön kohdistuvasta vainosta eivät toteutuneet, vaan hänen uskottiin olevan Irakin maa-arvion ja turvapaikkaselvityksen perusteella turvassa Bagdadissa - toisin kävi.

Maahanmuuttovirasto on todennut tapaukseen liittyen, ettei se ole vastuussa yksittäisen turvapaikanhakijan kohtalosta. Totta onkin, että päävastuu on Sipilän hallituksella, joka loi Suomeen aiempaa tiukemman maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön sekä "asenneraamit" Migrin ja oikeuslaitoksen toiminalle.

Jälkikäteen voi todeta, että Suomi veti hätäpäissään maahanmuuttolinjansa liian tiukaksi, jopa siinä määrin, että eräs ranskalaistuomari esti irakilaisen turvapaikanhakijan palauttamisen Suomeen, jottei tätä palautettaisi Irakiin.

Hyvinvointi-Suomella on varaa olla inhimillisempi, myös ihmisoikeudet ja ehdottoman palautuskiellon edellytykset pitäa ottaa nykyistä vakavammin, ja maa-arviot päivittää riittävän usein todellista turvallisuustilannetta vastaaviksi.

Toivottavaa on myös, että Suomeen jo kotoutuneille kielteisen päätöksen saaneille järjestyisi työn kautta nykyistä helpompi väylä jäädä rakentamaan Suomea.

Kreeta Karvala

______________________________________

Helsingin Sanomat: Vastuu katoaa jonnekin, kun eteen tulee ikäviä kysymyksiä

TURVAPAIKKAKYSYMYKSET ovat olleet jokaisen puolueen mielessä viimeistään vuodesta 2015, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi nopeasti koko Euroopassa.

Turvapaikkapolitiikka on siksi hyvin poliittista. Ja politiikassa vaaleilla valitut poliitikot ovat vastuussa äänestäjilleen myös virkakoneiston tekemisistä.

Asetelma ilmeisesti muuttuu, jos eteen tulee ikäviä kysymyksiä. Sellaisia esitettiin, kun Yle kertoi maanantaina tapauksesta, jossa Irakiin palautettu turva­paikanhakija oli ammuttu Bagdadissa.

Turvapaikkahakemusta käsitellyt Maahanmuuttovirasto eli Migri antoi asiasta tiedotteen, jossa se sanoi, ettei se voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen. Virasto oli antanut kielteisen päätöksen, jota hallinto-oikeus ei ollut muuttanut ja johon korkein hallinto-oikeus ei ollut antanut valituslupaa.

Tiedote heitti pallon poliitikoille sanomalla: ”Noudatamme voimassaolevaa lakia, jota emme voi virastossa muuttaa.”

Poliitikoissakaan ei silti ole vastuun ottajaa. Tuore sisäministeri Kai Mykkänen (kok) sanoi luottavansa viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksiin.

Näin toimii poliittisen vastuun kiertotalous: viranomaiset siirtävät vastuun ­poliitikoille ja poliitikot viranomaisille.