Iltalehti: Poliisi Irakiin pakkopalautettavasta turvapaikanhakijasta: ”Ei pitäisi olla yllätys, jos tulee kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä”

Iltalehti: Poliisi Irakiin pakkopalautettavasta turvapaikanhakijasta: ”Ei pitäisi olla yllätys, jos tulee kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä” 20.2.2018
Iltalehti: Turvapaikanhakija pakkopalautetaan Irakiin - kirkkoherran mukaan miehellä ei ole mahdollisuutta selvitä hengissä avioliiton ulkopuolisen suhteen vuoksi
Yle: Seurakunta yrittää estää irakilaismiehen käännytyksen, keinot ovat rajalliset: "Kirkkoturva" ei anna laillista suojaa

Irakilainen turvapaikanhakija palautetaan tänään kotimaahansa. Hän sai viimeisen kielteisen turvapaikkapäätöksen viisi päivää sitten. Miehellä piti olla kolmen viikon valitusoikeus.

Vuonna 2014 Suomeen tullut irakilaismies palautetaan tänään tiistaina kotimaahansa kello 11.30. Mies sai alun perin kielteisen turvapaikkapäätöksen viime kesänä. Maahanmuuttovirasto antoi miehelle viimeisimmän kielteisen päätöksen viime viikon torstaina.

Mies otettiin yllättäen säilöön maanantaina hänen ilmoittauduttuaan Pasilan poliisilaitokselle. Samalla hän sai kuulla karkotuspäätöksestä. Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan mukaan miehellä piti olla kolme viikkoa aikaa valittaa kielteisestä päätöksestä.

Kanalan mukaan mieheen kohdistuu kotimaassaan kunniaväkivallan uhka, sillä hänellä on ollut avioliiton ulkopuolinen suhde korkeavaltaisen henkilön tyttären kanssa. Kanalan mukaan miehellä ei ole mahdollisuutta selvitä hengissä.

Helsingin poliisin komisario Pekka Kallio kertoo Iltalehdelle, ettei poliisi voi kommentoida yksittäisiä säilöönotto- tai palautustapauksia. Yleisellä tasolla hän kertoo, että säilöönoton perusteet löytyvät ulkomaalaislaista pykälistä 117 ja 121. Kallion mukaan molemmat edellytykset täyttyvät.

Karkottamiseen Kallio kommentoi myös yleisellä tasolla, että poliisi ei ole hänen muistinsa mukaan palauttanut yhtään turvapaikanhakijaa yhden kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.

- Yleensä kyse on tapauksista, että on haettu yhden kerran turvapaikkaa. Sitten siitä käydään valituskierrosläpi hallinto-oikeudessa. Sieltä tulee kielteinen päätös. Sitten haetaan toisen kerran turvapaikkaa ja tulee kielteinen päätös. Siitä valitetaan ja vasta sitten aletaan puhumaan tällaisesta palautuksesta, Kallio sanoo.

Pitkä prosessi

Mikäli turvapaikanhakijaa on ryhdytty käännyttämään yhden kielteisen päätöksen jälkeen, niin henkilö on Kallion mukaan esittänyt toisen turvapaikkahakemuksen. Tällöin prosessi keskeytyy. Tämän vuoksi poliisi odottaa Kallion mukaan useamman päätöksen verran ennen kuin henkilöä ryhdytään käännyttämään.

- Minun mielestä ei pitäisi olla kenelläkään siinä prosessissa yllätys, jos tulee kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä siinä prosessissa, joiden lainmukaisuudet on tutkittu hallinto- ja ehkä jopa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sitten jos katsotaan ulkomaalaislain pykälää missä sanotaan että jos henkilöllä ei ole maassaolon edellytyksiä, poliisin on ryhdyttävä toimenpiteisiin, hän jatkaa.

Tällaisissa tapauksissa poliisi varmistaa päätöksen lainmukaisuuden ja täytäntöönpanokelpoisuuden.

Suomi palautti viime vuonna Irakiin turvapaikanhakijan, joka kuoli kotimaassaan ampumavälikohtauksessa.

________________________

Yle: Seurakunta yrittää estää irakilaismiehen käännytyksen, keinot ovat rajalliset: "Kirkkoturva" ei anna laillista suojaa 20.2.2018

Ulkomaalaispoliisin mukaan kaikissa käännytystapauksissa on taustalla lainvoimainen maastapoistopäätös. Helsinkiläisen kirkkoherran mielestä poliisi on hätiköinyt.

Helsinkiläisen Paavalin seurakunnan edustajat ovat joutuneet vastakkainasetteluun poliisin kanssa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaismiehen käännytyksen takia. Mies on määrä käännyttää tänään tiistaina.

Seurakunta on antanut miehelle niin kutsutun kirkkoturvan, koska kirkkoherra Kari Kanalan mukaan tämä oli vaarassa joutua kotimaassaan kunniaväkivallan uhriksi. Kirkkoturva on kirkon tapa tarjota apua hädänalaisille, mutta sillä ei ole laillista merkitystä.

Komisario Pekka Kallio Helsingin ulkomaalaispoliisista ei kommentoi kyseistä tapausta, mutta sanoo, että poliisi tarkistaa aina turvapaikanhakijoiden käännytysprosessin lainmukaisuuden ja täytäntöönpanokelpoisuuden.

Kirkkoherran mielestä käännytysprosessissa toimittiin liian nopeasti

Tapahtumaketju sai alkunsa joulukuun alussa, kun käännytettävä irakilaismies tuli diakoniatyöntekijän kanssa tapaamaan Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanalaa kirkkoturvan saamiseksi.

– Henkilölle oli jo tullut useita hylkääviä päätöksiä, mutta kunniaväkivallan mahdollisuutta ei ollut otettu huomioon. Yleensä kunniaväkivalta liitetään naisiin, mutta tässä tapauksessa on kyseessä mies, jolla on ollut avioliiton ulkopuolinen suhde vaikutusvaltaisen henkilön tyttäreen.
Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala.

Yle ei ole tutustunut tarkemmin miehen tarinaan, vaan siitä on tarjolla Kanalan tiedot.

Kanala lähetti poliisille tiedon, että kyseinen irakilaismies on otettu kirkkoturvan piiriin. Mies kutsuttiin Kanalan mukaan poliisin luokse, jolloin hänet otettiin säilöön ja vietiin Joutsenoon.

– Käräjäoikeus päätti, että ei ole aihetta jatkaa säilöönottoa, koska poliisilla on riittävästi tietoa miehestä ja kirkkoturvan ansiosta hänellä on yhteisö eikä hän elä kontrolloimattomasti.

Jälleen uutta turvapaikkahakemusta ei otettu käsittelyyn aiempiin päätöksiin vedoten. Mies sai Kanalan mukaan jälleen kutsun poliisin luokse, ja eilen maanantaina hänet otettiin säilöön. Päivää myöhemmin häntä ollaan käännyttämässä.

– Tässä on toimittu liian nopeasti. Kunnioitamme yhteiskunnan prosesseja, mutta olisi pitänyt kunnioittaa luvattua kolmen viikon valitusaikaa.

"Sytytti vastaanottokeskuksen tuleen käännytyksen estämiseksi"

Helsingin ulkomaalaispoliisin komisario Pekka Kallio sanoo, että turvapaikanhakijan käännytys on aina hyvin pitkä prosessi.

– Kaikissa niissä tapauksissa, joissa poliisi ryhtyy käännytystoimenpiteisiin on täytäntöönpanokelpoinen maastapoistopäätös.

Kallio kertoo, että lähes kaikki irakilaisia koskevat käännytystapaukset noudattavat samaa kaavaa, jossa on ensin tehty tuvapaikkahakemus, joka on hylätty. Sen jälkeen päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, joka on hylännyt valituksen. Tämän jälkeen on taas tehty uusi turvapaikkahakemus, valitus kielteisestä päätöksestä ja ehkä valitus jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yksi peruste henkilön säilöönottoon on Kallion mukaan se, että voidaan epäillä hänen piileskelevän, pakenevan tai jollain muulla tavalla vaikeuttavan oman tapauksensa käsittelyä.

– Hän saattaa uhata tekevänsä itselleen tai muille jotain. Meillä on ollut myös tapauksia, joissa henkilö on käännytyksen estämiseksi sytyttänyt vastaanottokeskuksen tuleen.

– Kun poliisi tekee säilöönottopäätöksen, päätös toimitetaan viipymättä käräjäoikeuteen ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle, jotka selvittävät poliisin toimien laillisuutta. Viimeistään neljän päivän kuluttua tapausta käsitellään käräjäoikeussa.

Kallio kertoo, että viranomaisille tulee hyvin paljon perättömiä viestejä, joissa väitetään katteettomia asioita poliisin toiminnasta.

"Pääkaupunkiseudulla joitain kirkkoturvatapauksia, koko Suomessa useita"

Kirkkohallituksen asiantuntija Laura Arikka kuvailee, että kirkkoturva on kirkon tarjoama luottamuksen osoitus ja mahdollisuus hädänalaiselle tulla kuulluksi ja nähdyksi.

– Hyvin huonossa tilanteessa, jossa näyttää, että ei ole ulospääsyä, se on avunpyyntö kirkolta riippumatta henkilön katsomuksesta tai uskontokunnasta.

Päätös kirkkoturvasta tehdään yhdessä seurakuntaneuvoston jäsenten kanssa, kun tilannetta on ensin arvioitu asiantuntijoiden kanssa. Laura Arikka sanoo, että kirkkoturvan myöntämisen yleisyydessä on eroja hiippakuntien ja seurakuntien välillä.

– Yleisesti voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudulla on joitain kirkkoturvatapauksia meneillään ja koko Suomessa useita. Jossain seurakunnassa voi olla useita tapauksia yhtä aikaa, jos on resursseja tai pitkä historia kirkkoturvan antamisessa.

Kun kirkko tarjoaa suojapaikan henkilölle, jolla on jo useita kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja jota ollaan käännyttämässä, herää kysymys, takaako kirkko sen, että henkilö ei karkaa. Laura Arikan mukaan kirkkoturvan antamiseen sisältyy pyrkimys hyvään ja avoimeen yhteistyöhön viranomaisten kanssa.

– Ei ole tarkoituksena piilotella tai kätkeä ketään, vaan katsotaan voidaanko vielä tehdä mitään, jos esimerkiksi turvapaikkapäätös ei ole ollut oikeudenmukainen tai sitä pitäisi vielä selvitellä.

– Minulla ei ole tiedossa sellaisia tapauksia, että kirkkoturvan piirissä oleva henkilö olisi kadonnut, Arikka sanoo.