Uusi Suomi: Presidentti Niinistö vaatii turvapaikkajärjestelmän kehittämistä: ”Rajavalvonta, Schengen, Dublin”

Uusi Suomi: Presidentti Niinistö vaatii turvapaikkajärjestelmän kehittämistä: ”Rajavalvonta, Schengen, Dublin” 6.2.2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kantaa yhä huolta Euroopan unionin turvapaikkajärjestelmän yhtenäisyydestä ja toimivuudesta siirtolaisuuden lisääntyessä. Niinistö otti turvapaikkajärjestelmän esiin puheessaan valtiopäivien avajaisissa, kuten hän teki myös kaksi vuotta aiemmin.

Presidentin mukaan Eurooppa kohtaa myös jatkossa väestöliikkeen paineita, ”luultavasti enenevissä määrin ja erityisesti Afrikasta”.

– Paras keino hillitä paineita on paikan päällä tehtävä työ elinolosuhteiden parantamiseksi. EU:n jäsenmaat ja unioni itse harjoittavat kukin kehitysyhteistyötä, sitä olisi syytä paremmin koordinoida, Niinistö lausui.

Toisaalta hän vaati EU:ta myös varmistamaan oman järjestelmänsä toimintakyvyn.

– Unionin tulisi kehittää yhteiset käytännöt rajavalvontaan, turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja palautuksiin. Sekä Schengenin että Dublinin sopimusten sisältöä ja tulkintaa on selkeytettävä, Niinistö sanoi.

Vuonna 2016 valtiopäivien avajaisyleisö kohahti, kun Niinistö ilmoitti, että Suomi ja Eurooppa eivät kykene ”juuri tässä ja nyt täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita” turvapaikkailmiön alla. Hän vaati kansainvälisten sopimusten uudelleentulkintaa muuttuneissa olosuhteissa.

Nyt, tammikuussa 2018, Niinistö on juuri tullut valituksi jatkokaudelle. Tällä kertaa hän kehotti kansanedustajia vastaamaan muun muassa lisääntyvän maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja muutosten kansalaisille tuottamaan epävarmuuden tunteeseen.

– Vaativaa tehtäväänne on maailman muutoksen ymmärtäminen. Sen ymmärtäminen, että emme voi muutosta pysäyttää ja sen ymmärtäminen, miten parhaiten pitää tämä maa ja kansa muutoksessa mukana. Kuulemme paljon puhetta yhtenäiskulttuurin hajoamisesta. Olemme silti yhtä kansaa, kansakuntaa ja siten yhteisö, jolla on yhteinen etu puolustettavana, Niinistö sanoi.

– Miten vastaamme työn muutokseen tai ilmastonmuutokseen, miten vastaamme kansamme vanhenemiseen, lisääntyvään maahanmuuttoon, tai syrjemmässä olevien seutujen kuihtumiseen. Ja vielä – miten vastaamme muutoksen herättämiin epävarmuuden tunteisiin, jopa pelkoon ja vastarintaan. Turvallisuuden tunne kasvaa hitaasti, mutta voi järkkyä hetkessä, Niinistö jatkoi.

Hänen mukaansa poliitikojen tehtävä ”on ennakoida kansalaisten tuntoja, ottaa ne tosissaan”.

– Luottamus kansanvaltaan kasvoi itsenäisessä Suomessa vuosikymmenten mittaan. Meidän on oltava joka päivä tuon luottamuksen arvoisia. Ja se tarkoittaa, että löydämme ja jaamme yhteistä, emme erottavaa.

Presidentin mukaan Suomi onkin jo tehnyt rytminvaihdoksen vastatakseen turvallisuusympäristön nopeaan muutokseen.

– Monet lainsäädäntöhankkeet ovat edistyneet ja parantaneet valmiuksiamme. Hallitus ja eduskunta ovat olleet valppaina, ja jo se on turvallisuustekijä sellaisenaan.

– Terrorismi on kiinteyttänyt viranomaisten yhteistoimintaa [EU-maiden välillä] ja puolustuksen saralla on käynnistynyt pysyvä rakenteellinen yhteistyö.

Kotimaan politiikka, talous ja EU

Turvapaikkapolitiikan lisäksi Niinistö otti näkyvästi kantaa Euroopan unionin kehitykseen.

– EU:sta ei ole tulossa liittovaltiota, mutta paikoin hiipien syvenevä integraatio voi luoda Suomelle myös visaisia pulmia. Viittaan yhteisvaluutta euron kehittämissuunnitelmiin ja mahdollisiin ehdotuksiin yhteisvastuun lisäämisestä, presidentti sanoi.

– On selvää, että euroon liittyy ongelmia. Mutta yhtä selvää on, että yhteisvaluutan perusteiden muuttaminen vaatii yksimielisyyden. Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana. Periaatteelliselle keskustelulle on tilausta.

Presidentti avasi puheellaan eduskunnan valtiopäivätyön. Vaalikausi lähestyy loppuaan, mutta eduskunnan tekemisen lista on loppumaton, hän muistutti ja toivoi sote-uudistuksen sekä tiedustelulakien edistymistä. Omalta osaltaan presidentti toivoi pystyvänsä kehittämään yhteydenpitoa eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa.

– Olemme nyt tavanneet keskustella turvallisuuteen liittyvistä asioista, koska niillä on pitkä vaikutus yli vaalikausien. Monen vaalikauden kysymyksiä on silti muitakin. Esimerkkeinä ilmastonmuutos tai yhteiskunnan rakenteiden jatkuva liike taikka EU-politiikan suunta. Niistäkin olisi hyvä keskustella päivänpolitiikan ulkopuolella. Jos foorumia siihen tarvitaan, tarjoan mielelläni sellaisen, Niinistö sanoi.

Entinen valtiovarainministeri varoitti julkisten menojen lisäämisestä talouden käännyttyä kasvuun.

– Jos puheet nyt nopeasti kääntyvätkin muotoon ”nyt kun on varaa lisätä menoja”, niin jää se velkaantuminen kyllä jälleen hoitamatta. Samalla yhä lähemmäksi tulee se päivä, jolloin koronnousujen myötä velkaantumisen todelliset rasitteet alkavat tuntua.

Niinistö iloitsi siitä, että Euroopan unioni on palannut kasvu-uralle. Hänen mukaansa paraneva talous heijastuu laajemminkin myönteisenä ilmapiirinä unionin liepeillä.

– Hyvät uutiset herättävät toiveita unionin sisäisestä vahvistumisesta, eurooppalaisuuden paluusta maailmankartalle. Alkanut vuosi on varmasti ratkaisevan tärkeä osoittamaan unionin tulevaisuuden suuntaa, presidentti uskoo.