Yle: "Osa lähti turvan, osa toimeentulon perässä" – Bagdadin kadunkulkijat pohtivat, miksi sata tuhatta nuorta jätti Irakin ja pakeni Eurooppaan

Yle: "Osa lähti turvan, osa toimeentulon perässä" – Bagdadin kadunkulkijat pohtivat, miksi sata tuhatta nuorta jätti Irakin ja pakeni Eurooppaan 20.2.2018

Bagdadin Al-Mutanabbin katu on täynnä ihmisiä, kuten jokainen perjantai. Katu on pääkaupungin kulttuurikeskuksia, jonne bagdadilaiset kokoontuvat tinkaamaan kirjoja, kuuntelemaan runoja ja puheita tai muuten vaan viettämään vapaapäivää.

Kyseessä ei ole tavallinen Bagdadin katu. Pakokaasun sijaan tuoksuu kahvi, tupakka ja tuore leipä. Mutanabbin katu eristettiin autoilta sen jälkeen, kun autoon piilotettu pommi tappoi kymmeniä ihmisiä 2007. Kamerat räpsyvät selfieitä ottavien bagdadilaisten käsissä, sillä kuvaaminen ei tavallisesti ole itsestäänselvää hupia. Pääkaupunki on täynnä tarkastuspisteitä, kasarmeja, sotilaita ja asemiehiä, ja niiden lähellä pidetään älypuhelimet taskuissa.

On siis hyvä tilaisuus pysäytellä paikallisia ja kysellä heiltä mielipiteitä Euroopasta turvapaikkaa hakeneista irakilaisista.

1. Miksi he ylipäänsä lähtivät Eurooppaan?

Al-Mutanabbilla on mainetta taiteilijoiden ja koulutetun väen kokoontumispaikkana. Ehkä siitä syystä ei ole ihme, että minikyselyyn päätyi kaksi yliopisto-opiskelijaa, kaksi opettajaa, journalisti ja dokumenttiohjaaja.

He kaikki mainitsivat irakilaisten turvapaikanhakijoiden lähdölle kaksi pääsyytä.

– Osa niistä, jotka lähtivät Eurooppaan, vaikka Suomeen, halusivat vain pois Irakista ja Euroopan leveämmän leivän ääreen. On kuitenkin myös niitä, joiden henki on todellakin vaarassa täällä, sanoo Munir Sa'ah.

Ne, jotka eivät lähteneet vaarojen takia, eivät kuitenkaan välttämättä tavoitelleet mammonaa. Kaikki ahdinko ei ole aineellista, Sa'ah lisää.

– On taiteilijoita ja muita kunnianhimoisia ihmisiä, jotka lähtivät Irakista toteuttaakseen unelmiaan.

Siitä ahdistuksesta Sa'ah ymmärtää jotain itsekin. Hän sanoo olevansa ohjaaja, joka ei voi tehdä työssään sitä, mitä todella haluaisi.

– Haluaisin käsitellä vaikka mitä aiheita, mutta tietyistä ryhmistä ei vain uskalla puhua.

Opiskelijaksi ja myös opettajaksi esittäytyvä Zina Ali on samoilla linjoilla. Osa lähti vaaran, osa paremman elintason perässä, sanoo Ali, jonka kaksi serkkua on paennut Saksaan.

– Osa käytti tilaisuutta hyväkseen ja lähti toimeentulon perässä. Mutta suurin syy oli huono turvallisuustilanne. He lähtivät Isiksen, terroristien ja autopommien takia.

Moni kuitenkin palasi pettyneenä näkemäänsä, huomauttaa 21-vuotias taideaineita opiskeleva Zain al-Abideen. Euroopan täyteen ahdetut vastaanottokeskukset eivät olleetkaan se kuvitelmien paratiisi, mitä somehuhut ja salakuljettajien tarinat lupailivat. Turvapaikan saantikin oli lopulta kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.

– Tunnen useita, joille vaikeat olot ulkomailla tulivat shokkina. He kuvittelivat, että elämä siellä on helppoa, ja että he saisivat oleskeluluvan helposti, al-Abideen sanoo.

2. Onko Bagdad mielestänne vaarallinen?

Kaikilla bagdadilaisilla tuntuu olevan ikäviä kokemuksia menneisyydessään. Läheltä piti -tilanteita on riittänyt, sanoo Zain al-Abideen.

– Vaikka kuinka! Etenkin takavuosina elämä oli kuin käärmeet ja tikapuut -pelilaudalla. Heti kun oli väärällä alueella, oli vaarassa, al-Abideen sanoo.

Ohjaajana työskentelevää Munir Sa'ahia ei ole uhattu suoraan. Toisaalta hän on varma, että ongelmia tulisi heti, jos hän alkaisi esimerkiksi työssään käsitellä mainitsemiaan arkoja poliittisia aiheita.

– En tiedä, miten minun tai perheeni kävisi.

Leila al-Khoury sen sijaan on hiljattain palannut takaisin Irakiin Yhdysvalloista.

– Lähdin Irakista, koska minua uhattiin ja minut yritettiin tappaa. Mutta arvaa mitä, minä tulin takaisin, Leila al-Khoury kertoo.

Eikö sinua pelottanut palata?

– Kyse ei ole pelosta. Uskon, että jos kuolema haluaa tulla, se tulee joka tapauksessa. Ainakin nyt elän paikassa, jota rakastan. Kun vain katson Irakin palmuja, se on kaiken arvoista.

Isiksen kukistuminen on ainakin toistaiseksi lisännyt turvallisuudentunnetta, bagdadilaiset sanovat. Se ei kuitenkaan riitä, sanoo 25-vuotias toimittaja Adil Khaleed. Irakilaiset ovat monessa mielessä eripuraisia.

– Yksi puoli vastustaa Irakin hallitusta, toinen Isisiä ja terroristeja. Vastakkainasettelu aiheuttaa yhteentörmäyksiä ja vaaraa. Siksi täällä kävi kuten kävi. Ei ole mitään tietoa, milloin tilanne on taas turvallinen, Khaleed sanoo.

Munir Sa'ah myötäilee.

– Menee vielä aikaa, ennen kuin olot ovat taas vakaat ja ennen kuin asejoukkojen ja jengien toiminta loppuu. Mutta ei täällä ole mahdotonta elää.

Voisinko minä eurooppalaisena kävellä Bagdadin eri alueilla?

– No et tosiaankaan! Kyllä se ulkomaalaiselle olisi vaikeaa, Sa'ah nauraa.

3. Tulisiko Euroopassa vielä olevien palata takaisin?

Parhaillaan tuhannet irakilaiset palaavat Euroopasta kotimaahansa, enemmän tai vähemmän vastahakoisina. Asiassa on myönteiset ja kielteiset puolensa, sanoo toimittaja Adil Khaleed. Toisaalta epäonnistuminen turvapaikanhaussa on hakijalle itselleen paha paikka, toisaalta Irak tarvitsee nuoriaan.

– Irakin valtion puolesta sanoisin, että Irak tarvitsee nuorten panosta ja sitä, että he ovat rikkana rokassa taloutemme kohentumisessa.

Englanninopettajana toimiva Leila al-Khoury toivoo, että Eurooppaan paenneet tulisivat takaisin. Oppilaitaan hän pyytää olemaan lähtemättä, al-Khoury sanoo.

– Sanon oppilailleni: olkaa kilttejä, älkää lähtekö. Tämä maa tarvitsee nuoria, tämä maa tarvitsee rakkautta.

Munir Sa'ah epäröi vastaustaan. Jos turvapaikanhakijalla on henkilökohtaisia ongelmia esimerkiksi shiiamilitioiden tai rikollisorganisaatioiden kanssa, paluu tuskin on turvallista, mies sanoo.

– Paluu asettaa heidät entistä suurempaan vaaraan.

4. Entä voisitko itse kuvitella lähteväsi pakomatkalle?

Zina Ali pitää ajatusta pakomatkasta kaukaisena. Matka salakuljettajien kyydissä on vaarallinen, etenkin naiselle.

– Ilman miestä, veljeä tai isää se olisi hyvin vaikeaa.

Munir Sa'ah on sen sijaan harkinnut asiaa.

– Olen joskus ajatellut lähteväni, mutta teen sen päätöksen vasta oikealla hetkellä. Sitten kun haluan käsitellä jotain aihetta, jota en voi käsitellä täällä, ohjaaja sanoo.

Zain al-Abideen ei lähtisi, vaikka vaarallista onkin.

– En jättäisi kotimaatani. Tottakai täällä on vaarallista, mutta isänmaan takia sen kestää.