Yle: Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa – tytär odottaa omaa käännytystään

Yle: Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa – tytär odottaa omaa käännytystään 12.2.2018
Svenska Yle: Farhågorna besannades: Ali nekades asyl i Finland, blev ihjälskjuten tre veckor efter att han återvände till Irak
MTV: Migri kommentoi Irakissa kuolleen turvapaikanhakijan tapausta: "Inhimillisesti äärimmäisen valitettavaa"
Helsingin Sanomat: Yle kertoi palautetusta turvapaikanhakijasta, joka ammuttiin kotimaassaan – Maahanmuuttovirasto: Emme ole vastuussa
Maahanmuuttoviraston tiedote: Irakiin palanneen turvapaikkaa hakeneen tapaus julkisuudessa
Yle: Tuore sisäministeri Mykkänen tapetun irakilaismiehen tapauksesta: "Surullinen ja traaginen tapaus"
Uusi Suomi: Ylijohtaja: Irakilaisen kuolintapaus ei ole ainoa – Suomen käännyttämiä kuollut aiemminkin palattuaan

Ylen tietojen mukaan tuntemattomat miehet ampuivat Alin joulukuussa, vain viikkoja paluunsa jälkeen. Miehen tytär on edelleen Suomessa pienine lapsineen.

Neljä laukausta kajahtaa Bagdadissa. Kolme luodeista osuu keski-ikäiseen irakilaismieheen, Aliin. Ali kuolee ampumahaavoihinsa.

Vain viikkoja aiemmin Ali oli Suomessa hakemassa turvapaikkaa. Sitä ei koskaan annettu. Ylen tietojen mukaan Maahanmuuttovirasto antoi Alille käännytyspäätöksen, jonka oikeus vahvisti.

Bagdadilaisen sairaalan kuolintodistuksen mukaan Ali on nyt kuollut, syynä kolme ampumahaavaa päässä ja vartalossa. Bagdadin poliisin keräämien silminnäkijähavaintojen mukaan tuntemattomat miehet olivat avanneet tulen rekisterikilvettömästä Nissan Navara -lava-autosta. Välikohtaus tapahtui sunnuntaina 17.12.2017 Shaari'a Falastiinilla, eli Palestiina-kadulla.

Tapetun miehen tytär odottaa omaa käännytystään – “En haluaisi luhistua tyttöjen nähden”
Alin tytär Noor on edelleen Suomessa pienine lapsineen. Myös Noor on saanut käännytyspäätöksen.

Noor kertoo kuulleensa isänsä kuolemasta muutama päivä tapauksen jälkeen. Uutiset välitti Alin isä, joka löysi poikansa ruumiin Bagdadin al-Tibbin sairaalasta. Isoisä välitti Noorille sairaalan kuolintodistukset, sekä poliisin raportin tapahtuneesta.

– Kun sain tiedon kuolemasta, aloin täristä enkä tiennyt, mitä tehdä. Ensin ajattelin, että olisinpa minäkin palannut ja kuollut perheeni kanssa, Noor sanoo.

Noorin mukaan Ali ehti olla Irakissa vain muutaman päivän. Isä ja tytär eivät ehtineet puhua puhelimitse paluun jälkeen. Isä kirjoitti viimeiseksi jääneet sanat tyttärelleen Facebookissa.

– Hän kirjoitti: "Isän kulta, toivottavasti voit hyvin. Älä ole huolissasi, saavuin turvallisesti perille. Pidä huolta itsestäsi ja tytöistä. Olet vahva ja jaksat kyllä.”

Noor ei ole asiasta yhtä varma.

– En haluaisi luhistua tyttöjen nähden. Minun täytyy näyttää, että äiti jaksaa kyllä. En toivoisi kenenkään kokevan tällaista.

Myös Noorin Suomessa syntyneiden tyttärien lähdettävä Irakiin

Noor oli 19-vuotias, kun hän syksyllä 2015 saapui isänsä kanssa Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Sen jälkeen hän on mennyt naimisiin Suomessa asuvan irakilaismiehen kanssa. Heillä on kaksi lasta, joista vanhempi on puolitoista ja nuorempi puoli vuotta vanha.

Myös lasten on Maahanmuuttoviraston päätöksellä lähdettävä Irakiin käännytettävän äitinsä mukana. Noorin turvapaikkapäätöksen mukaan lapsien etu on “kasvaa ja kehittyä itselleen sopivalla tavalla läheistensä ympäröimänä ja tukemana kotimaassanne Irakissa”.

– Mies on täällä, ja lapset ovat syntyneet täällä. Miksi meidät erotetaan, isä lapsistaan?

Isä oli ahdistunut ja uupunut. Hän oli suunniltaan huolesta.
Alin kuolemantapaus tuli Ylen tietoon, sillä kesällä Alia oli haastateltu Suomessa turvapaikanhakijoista kertovaa Ylen dokumenttia varten.

Tammikuussa 2017 tehdyssä haastattelussa Ali kertoi paenneensa Irakista, koska hän oli lahjomaton poliisi. Jos teki työnsä hyvin, sai varmasti ongelmia, Ali sanoi.

– Tutkin ihmisoikeuksien toteutumista ja korruptiota. Suhtaudun työhöni hyvin vakavasti. En suostunut lahjottavaksi. En kuulu mihinkään aseelliseen ryhmään enkä kannata mitään sellaista. Ja ne ihmiset pitävät minua vihollisenaan, Ali kertoi.

Ylen haltuunsa saamista dokumenteista ei selviä, kuka Alin tappoi ja miksi. Hänen tyttärensä on varma siitä, että isän tappanut taho on sama kuin se, jota isä kaksi ja puoli vuotta sitten lähti karkuun. Viimeiset kuukaudet Suomessa olivat isälle tuskaisia, Noor kertoo.

– Isä oli ahdistunut ja uupunut. Hän oli suunniltaan huolesta, aivan ymmällään. Hän pelkäsi joutuvansa heti palattuaan ongelmiin tai tapetuksi.

Alin ja Noorin käännytyspäätökset ovat kaksi pisaraa kielteisten päätösten meressä. Maahanmuuttovirasto on antanut viimeisen kahden vuoden sisällä noin 18 000 kielteistä turvapaikkapäätöstä, joista 11 000 irakilaisille. Irakilaisten kielteisten päätösten osuus nousi nopeasti. Kun Ali ja Noor saapuivat syksyllä 2015 Suomeen, 15 prosenttia irakilaisista sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kesään 2016 mennessä kielteisten osuus oli noussut 90 prosenttiin.

Läheskään kaikki eivät valita päätöksistään oikeuteen. Noor ja Irakissa tapettu Ali valittivat. Ylen tietojen mukaan heidän päätöksensä pysyivät kielteisinä hallinto-oikeudessa, eikä korkein hallinto-oikeus antanut valituslupaa.

Kun kielteinen päätös on lainvoimainen, vaihtoehtoina on jäädä Suomeen ilman oleskelulupaa ja mahdollisesti joutua poliisin pakkopalauttamaksi. Toinen vaihtoehto on poistua maasta sisäministeriön ja siirtolaisjärjestö IOM:n vapaaehtoiseksi paluuksi nimitetyn menettelyn kautta. Siinä palaajaa tuetaan enimmillään 1500 euron rahasummalla, kunhan lähtee vastustelematta, poliisin kehotuksen jälkeen.

Ylen tietojen mukaan Ali valitsi vapaaehtoisen paluun. Noor ei tiedä, mitä tehdä.

– Miten voisin palata tyttöjen kanssa, kun tilanne on niin vaarallinen? En minä itseni puolesta pelkää vaan tyttöjen puolesta. He ovat vain lapsia.

_________________________________

Maahanmuuttoviraston tiedote: Irakiin palanneen turvapaikkaa hakeneen tapaus julkisuudessa

Yle kertoi uutisessaan maanantaina 12.2. Suomesta turvapaikkaa hakeneesta irakilaisesta miehestä, joka palasi kotimaahansa sen jälkeen kun oli saanut sekä Maahanmuuttovirastosta että oikeusasteista hakemukseensa kielteisen päätöksen. Uutisen mukaan hän joutui kotimaahan paluunsa jälkeen ammutuksi.

Tapaus on inhimillisesti äärimmäisen valitettava. Olemme virastossa tapauksen osalta median tietojen varassa, sillä Maahanmuuttoviraston toimivalta ei ulotu Suomen rajojen ulkopuolelle eikä kellään Suomen viranomaisella ole velvollisuutta tai oikeutta seurata vieraan maan kansalaisia muualla kuin Suomessa.

Emme voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen, koska yksittäiseen turvapaikkahakemukseen ja -päätökseen liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Voimme kuitenkin avata päätöksenteon taustoja yleisellä tasolla.

Noudatamme voimassaolevaa lakia, jota emme voi virastossa muuttaa

Uutisen mukaan hakija on palannut kotimaahansa sen jälkeen, kun hänelle tehdyn päätöksen oikeellisuuden ja laillisuuden on tarkastanut hallinto-oikeus eikä korkein hallinto-oikeus ole antanut valituslupaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että tapauksessa on käyty läpi kaikki Suomen lain meille antamat mahdollisuudet myöntää hakijalle kansainvälistä suojelua Suomesta.

Päätöksentekijät eivät voi olla vastuussa palautuksen jälkeisistä tapahtumista, jos täällä on arvioitu kaiken käytössä olleen tiedon mukaan, että palautuskiellon olosuhteita ei ole olemassa ja samaan arvioon ovat päätyneet hallintotuomioistuimet.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka sekä sitä kautta luotu lainsäädäntö luovat raamit meidän päätöksenteollemme. Päätös siitä, halutaanko näihin muutoksia, on poliittinen kysymys ja kuuluu poliittisille päätöksentekijöille.

Päätöksenteon pohjana kaikki tieto, jonka saamme päätöksentekohetkellä

Olennaista on muistaa, että päätöksenteossa tutkitaan ne uhkat ja vainon vaarat, jotka meillä on ollut tiedossa päätöksentekohetkellä.

Emme voi tietää, onko näillä tuoreilla tapahtumilla yhteyttä niihin seikkoihin, joita hakija on ottanut esille turvapaikkatutkinnan yhteydessä.

Irakin turvallisuustilanne vaihtelee merkittävästi alueittain

Julkisessa keskustelussa puhutaan usein siitä, pitääkö Maahanmuuttovirasto tiettyä aluetta turvallisena vai ei. Kyse on kuitenkin tätä huomattavasti yksityiskohtaisemmasta arviosta.

Irakissa turvallisuustilanne vaihtelee merkittävästi alueittain, eivätkä aseellisen selkkauksen vaikutukset ulotu maan kaikkiin osiin. Konfliktin voimakkuus Irakissa ja sen yhteydessä siviileihin kohdistuvan väkivallan taso on tietyillä alueilla korkeampi kuin toisilla. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Irak ovat pysyneet vakaampina, kun taas ISISin aiemmin hallitsemilla alueilla on edelleen epävakautta. Turvallisuustilanne voi vaihdella kuitenkin hyvin nopeasti, ja tilannetta seurataan jatkuvasti.

Turvapaikanhakijalle voidaan lain mukaan myöntää kansainvälistä suojelua maan yleisen turvallisuustilanteen perusteella, jos tilanne on niin vaikea, että kuka tahansa alueella oleskeleva olisi vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi. Irakissa väkivallan uhka on äärimmäisen korkea alueilla, joissa käydään aktiivisia taisteluja, eikä näille alueille palauteta ketään.

Kuitenkin esimerkiksi Bagdadissa väkivallan voimakkuus ei ole sellaisella tasolla, joka olisi todellinen uhka oikeudenloukkauksien kohteeksi joutumisesta kenelle tahansa kaupunkiin palaavalle. Tämä Maahanmuuttoviraston arvio vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sekä korkeimman hallinto-oikeuden näkemystä.

Yksittäistä hakemusta ratkaistaessa otetaan huomioon aina jokaisen hakijan yksilölliset olosuhteet, joiden vuoksi hän olisi henkilökohtaisesti vainon vaarassa kotimaassaan. Päätöksen lopputulokseen vaikuttaa siten hakijan kotipaikan lisäksi aina myös hänen henkilökohtainen tilanteensa.

Päätöksenteossa arvioidaan aina, onko hakijalla mahdollisuus hakeutua asumaan muualle kotimaahansa. Jos sisäinen pako on mahdollinen, myöskään äärimmäisen korkean väkivallan alueilta tuleville hakijoille ei myönnetä kansainvälistä suojelua.

______________________________

Yle: Tuore sisäministeri Mykkänen tapetun irakilaismiehen tapauksesta: "Surullinen ja traaginen tapaus"

Sisäministerinä maanantaina aloittanut Kai Mykkänen (kok.) ei ota kantaa Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaismiehen henkirikostapaukseen Bagdadissa. Mykkäsen mukaan tapaus on surullinen ja traaginen, mutta hän ei halua kommentoida yksittäistapausta poliitikkona.

Ylen tietojen mukaan Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut irakilaismies on tapettu Bagdadissa. Mies tapettiin kolme viikkoa sen jälkeen kun hän oli palannut Irakiin.

Mykkänen kuitenkin kommentoi tapausta muistuttaen, että miehen turvapaikkahakemus kävi Suomessa läpi kaikki oikeusasteet, joissa hänen saamiinsa käännytyspäätöksiin ei tullut täytäntöönpanokieltoa.

– Kansainvälisen suojelun perusteet lähtevät siitä, että on nimenomaan henkilökohtaista syytä olettaa, että palautusalueella tapahtuu henkilöön kohdistuvaa vainoa. Tässä tapauksessa on arvioitu, että riittävät perusteet eivät ole täyttyneet. Se mitä alueella muuta on tapahtunut, on traaginen asia, Mykkänen sanoi ministerinimityksensä jälkeen valtioneuvoston linnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Maahanmuuttovirasto Migrin tekemän turvallisuuskatsauksen mukaan Irakin Bagdadiin on tällä hetkellä turvallista palauttaa turvapaikanhakijoita. Kun Mykkäseltä kysyttiin, onko Migrin turvallisuusarvio Irakin suhteen kohdallaan, hän muistutti, että sisäministeriö ei voi antaa Migrille ohjausta turvallisuuskatsausten tekemisten yhteydessä.

– Sinänsä linja Irakia koskevan turvallisuusarvion osalta on Suomessa hyvin samantyyppinen kuin Ruotsissa. Näitä [turvallisuuskatsauksia] arvioidaan määräajoin. On tietenkin tärkeä asia, että meillä on parhaat mahdolliset tiedot olemassa, jotta voimme tehdä arvopohjalta oikean, tasapainoisen arvion, Mykkänen kommentoi.