Yle: Onko Irak turvallinen vai ei? Kritisoitu Migri teki tiedonhakumatkan Irakiin ensimmäistä kertaa vuosikausiin

Yle: Onko Irak turvallinen vai ei? Kritisoitu Migri teki tiedonhakumatkan Irakiin ensimmäistä kertaa vuosikausiin 20.2.2018
Yle: Kuinka turvallista Irakissa oikeasti on? Tässä neljän maan linjaukset turvapaikanhakijoiden palauttamisesta

Suomen turvapaikkapolitiikka nousi taas keskusteluun, kun Yle kertoi takaisin Irakiin käännytetyn Alin kohtalosta. Hänet ammuttiin vain viikkoja paluun jälkeen.

Maahanmuuttovirasto ei aio muuttaa Irakia koskevaa maalinjaustaan maan pääkaupunkiin Bagdadiin tehdyn vierailun seurauksena.

Maahanmuuttovirasto eli Migri teki loppusyksyllä ensimmäistä kertaa vuosikausiin tiedonhakumatkan Irakiin turvapaikkalinjausten avuksi, mutta nykyistä turvallisuusarviota muuttavaa tietoa ei viraston mukaan ilmennyt.

Matkasta tehty raportti valmistui helmikuussa.

Migri on arvioinut Irakin turvallisuustilanteen parantuneen parin vuoden aikana sitä mukaa, kun Isis-terrorijärjestö on kukistettu, joskin turvallisuustilanne vaihtelee paljon alueittain.

– Matka vahvisti sen käsityksen, että arviomme Bagdadin ja muiden alueiden turvallisuustilanteesta on ollut kohdillaan. Tämä ei muuta nykyistä arviotamme siitä, mille alueille Irakissa voidaan palauttaa ja mille ei. Toki saimme syventävää tietoa, sanoo Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

Irakilaisten kohdalla luvut ovat karuja. Maahanmuuttovirasto on antanut viimeisen kahden vuoden sisällä kaikkiaan noin 18 000 kielteistä turvapaikkapäätöstä, joista 11 000 irakilaisille.

Migrin matka tehtiin sen jälkeen, kun virastoa oli arvosteltu siitä, että sen tiedot perustuvat usein kirjallisiin lähteisiin eivätkä omiin havaintoihin paikan päältä. Matkalle lähti kaksi Migrin tutkijaa ja he viipyivät viikon.

Turvapaikanhakijoiden käännytykset nousivat uudelleen keskiöön, kun Yle kertoi käännytyspäätöksen Suomessa saaneen irakilaisen Alin kohtalosta. Ylen tietojen mukaan tuntemattomat miehet ampuivat hänet joulukuussa Bagdadissa vain viikkoja paluun jälkeen.

Ylen tiedossa ei ole, kuka Alin tappoi ja miksi.

Migri ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta yleisellä tasolla Helinko toteaa, etteivät ne suoraan vaikuta linjauksiin, ellei lähtömaassa ole tapahtunut jotain yleisempää muutosta.

– Totta kai pyrimme selvittämään, onko meillä mennyt kaikki oikein.

Keskustelua on käyty kohun jälkeen muun muassa siitä, ohjaako poliittinen ilmapiiri liikaa turvapaikkapäätöksiä.

Bagdadia pidetään satunnaisen riskin alueena

Tällä hetkellä Maahanmuuttovirasto arvioi, että Irakissa turvallisuustilanne vaihtelee merkittävästi alueittain, eivätkä aseellisen selkkauksen vaikutukset ulotu joka puolelle maata. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Irak ovat pysyneet vakaampina, kun taas aiemmin terrorijärjestö Isisin hallussa olevilla alueilla on epävakautta.

Irakissa väkivallan uhka on äärimmäisen korkea alueilla, joissa käydään aktiivisia taisteluja. Näille alueille ei palauteta ketään, Helinko sanoo.

– Myöskään tietyille alueille, joita on hiljattain vapautettu Isisin hallinnasta, ei palauteta, hän jatkaa.

Migrin arvion mukaan esimerkiksi Bagdadissa väkivalta ei ole niin voimakasta, että se olisi todellinen uhka kenelle tahansa kaupunkiin palaavalle.

– Pidämme sitä satunnaisen riskin alueena. Katsomme, että henkilö, jolla ei ole henkilökohtaisia perusteita kansainväliselle suojelulle, voi palata sinne, Helinko sanoo.

Turvapaikkahakemuksia ratkaistaessa otetaan kotipaikan lisäksi huomioon se, onko hakija henkilökohtaisen vainon vaarassa lähtömaassaan. Lisäksi arvioidaan, onko hakijalla mahdollisuus asua muualla kotimaassaan eli onko niin sanottu sisäinen pako mahdollinen.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvostellut Suomea siitä, että kielteisissä turvapaikkapäätöksissä vedotaan liian usein sisäisen paon mahdollisuuteen.

Jotkut Ylen haastattelemat Suomesta käännytetyt turvapaikanhakijat ovat myös kertoneet pelkäävänsä elämää Bagdadissa, vaikka se ei olisi "objektiviisesti perusteltua", kuten kielteisissä turvapaikkapäätöksissä todetaan.

"Ajantasaista tietoa käytetään koko ajan"

Monet Irakista tulevat sanovat turvapaikan perusteeksi nimenomaan henkilökohtaisen vainon.

Onko Migrillä Bagdadin-matkan jälkeen paremmat välineet arvioida sitä, milloin Irakista tulevan turvapaikanhakijan kertomus henkilökohtaisesta vainosta on totta?

– Irakin tiedonkeruumatkassa kyse on enemmänkin yleiskuvan luomisesta maan tilanteesta ja kirjallisista lähteistä saadun tiedon vahvistamisesta. Toki henkilön omaa kertomusta peilataan myös maan yleiseen turvallisuustilanteeseen, Helinko sanoo.

Maahanmuuttovirasto tekee turvallisuusarvion Irakista puolivuosittain. Edellinen päivitys on tehty vuoden 2017 loppupuolella.

Helinko vakuuttaa, että ajantasaista tietoa käytetään päätöksissä kuitenkin koko ajan, sillä tilanne Irakissa voi muuttua nopeasti.

Myös Bagdadin-matkan raportissa todetaan, että Irakin tilanne muuttuu nopeasti. Tutkijat huomauttavat, Isis-konfliktin myötä Irak tarvitsee humanitaarista apua ja alueiden vakauttamista.

Bagdadin tilanteen kerrotaan selvästi parantuneen, mutta samalla muistutetaan, että pommi-iskut eivät ole loppuneet ja myös kidnappaukset ovat ongelma.

Rasheedkatu Bagdadissa on kaupungin vanhimpia katuja.

Miksi matka tehtiin vasta nyt?

Edellisen tiedonkeruumatkan Irakiin Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2011 ja senkin Irakin Kurdistaniin. Ihmetystä on herättänyt se, miksi uusin matka tehtiin vasta nyt eikä esimerkiksi vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi huomattavasti.

– Tällainen matka edellyttää suunnittelua ja valmistelua. Kun turvapaikanhakijoita tuli paljon, kaikki maatietoyksikön resurssit olivat tiukasti kiinni yksittäisten kysymysten selvittämisessä ja maan tilanteen selvittämisessä kirjallisten lähteiden perusteella. Silloin ei ollut mahdollista irrottaa tutkijoita matkalle, Helinko puolustaa.

Mutta olisiko resurssi pitänyt yrittää irrottaa vaikka väkisin, kun tilannetta katsoo taaksepäin?

– En sanoisi niin. Me pystyimme hankkimaan tarvittavan tiedon kirjallisista lähteistä, Helinko katsoo.

Maatietopäällikkö Sirpa Ranta Migristä kertoo, että tiedonhankintamatkat ovat vain yksi osa maan turvallisuuden selvittämistä. Hän vakuuttaa, että tutkijat seuraavat muita tietoja "hyvin tarkasti".

Tiedonhankinnassa hyödynnetään muun muassa kansainvälisiä järjestöjä kuten YK:ta ja pakolaisjärjestö UNHCR:ää, kansalaisjärjestöjä ja tutkimuslaitoksia.

Maatietoja myös esimerkiksi jaetaan EU-maiden virastojen kesken ja hyödynnetään asiantuntijoita.

Irakiin mennään uudestaan

Irakin matkan tarkoituksena oli paitsi kerätä tietoa maan yleisistä olosuhteista ja kansanryhmien tilanteesta, myös luoda yhteyksiä kansainvälisiin ja kansallisiin toimijoihin maassa, jotta myös matkojen välissä saadaan tietoa maan turvallisuustilanteesta.

Vastaavia tiedonkeruumatkoja on tarkoitus tehdä osana EU-rahoitteista hanketta suuriin turvapaikanhakijamaihin tulevina vuosina useita. Matkoja tehdään esimerkiksi Somaliaan, Afganistaniin ja Syyriaan.

Myös Irakiin on tarkoitus palata, todennäköisesti ensi vuonna.

Ranta pitää matkoja tärkeinä, sillä ne syventävät tutkijoiden tietämystä.

– Hyöty on se, että saa monipuolisen kuvan nykytilanteesta, kun pystytään haastattelemaan paikan päällä esimerkiksi kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja suurlähestystöjä, hän sanoo.

Migri ei seuraa käännytettyjen kohtaloa

Migrissä maaraportteja eli katsauksia maan turvallisuustilanteeseen tehdään päätöksenteon tueksi. Lähtömaatiedot hankkivat tutkijat ja oikeudellisen arvion esimerkiksi siitä, minne voidaan palauttaa ja minne ei, valmistelevat juristit ja muut virkamiehet.

Oikeudellisia linjauksia ja tulkintoja taas muovaa oikeuskäytäntö.

– Jos ratkaisuista valitetaan ja tulee hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, sen mukaan me jatkamme tai korjaamme soveltamiskäytäntöä, sanoo Migrin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

Helinko kertoo, että myös muiden Pohjoismaiden linjauksiin perehdytään.

– Jokainen maa tekee omat päätöksensä, mutta kyllä me haluamme nähdä, millä perusteella muut maat tekevät arvionsa.

Maahanmuuttovirasto ei seuraa sitä, mikä on Suomesta käännytettyjen kohtalo. Pääsääntöisesti tietoja siitä ei saada, paitsi sitä kautta, että henkilö on palannut vapaaehtoisesti ja osallistuu ohjelman tukipalveluihin paikan päällä.

Tai jos esimerkiksi median kautta tihkuu tietoja.

– Meidän on hyvin vaikea selvittää täältä käsin, mitä on tapahtunut ja mistä syystä, Helinko sanoo.