Yle: Suomi jatkaa palautuksia Afganistaniin, Ruotsikin myöhemmin – Migri: "Kabul ei vaarallinen kaikille"

Yle: Suomi jatkaa palautuksia Afganistaniin, Ruotsikin myöhemmin – Migri: "Kabul ei vaarallinen kaikille" 2.2.2018

Amnesty vaatii hallitusta arvioimaan Afganistanin turvallisuustilanteen uudelleen ja keskeyttämään turvapaikanhakijoiden palautukset.

Suomi jatkaa turvapaikanhakijoiden palautuksia Afganistaniin siitä huolimatta, että väkivalta on kiihtynyt ja rajuja terrori-iskuja tehty viime aikoina eri puolilla maata.

Suomen linja palautuksissa on herättänyt vastareaktioita. Kymmenen kansalaisjärjestöä vaati torstaina, että turvapaikanhakijoiden palautukset Suomesta Afganistaniin keskeytetään.

– Afganistanin turvallisuustilanne on niin epävakaa, ettei sinne tulisi palauttaa ketään, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.

Amnestyn mukaan osa Euroopasta palautetuista on joutunut Afganistanissa ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Joitain on tapettu, jotkut haavoittuneet pommi-iskuissa.

Mehtosen mielestä Afganistanin turvallisuustilanne on muuttunut niin paljon, että se pitäisi arvioida uudelleen.

– Toiveemme on, että hallitus ohjaisi tilannetta niin, että turvallisuustilannetta tarkasteltaisiin uudestaan, Mehtonen toteaa.

Ruotsi aikoo palauttaa keväämmällä
Ruotsin rajapoliisi ilmoitti tiistaina, että turvapaikanhakijoiden palautukset Kabuliin keskeytetään väliaikaisesti.

Ylelle kerrottiin Ruotsin poliisista perjantaina sähköpostitse, että syynä on kansainvälisten työntekijöiden turvallisuustilanne Kabulissa. Taustalla on se, ettei Ruotsin suurlähetystön henkilökunta voi turvallisuusuhkien tai ulkonaliikkumisrajoitusten takia matkustaa Kabulin lentokentälle.

Ruotsin poliisin tiedottajan Malin Näfverin mukaan päätös on voimassa toistaiseksi ja tilannetta seurataan.

Sen sijaan Ruotsi ei ole muuttanut linjaansa turvapaikanhakijoiden palautusten suhteen, vaan kyseessä ovat yksittäistapaukset. Ruotsi pitää Suomen tapaan Kabulia kaupunkina, jonne voi edelleen palauttaa turvapaikanhakijoita.

Myöhemmille ajankohdille on jo suunniteltu palautuksia Afganistaniin.

"Ei iskuja paikallisväestön asuinalueilla"
Suomen viranomaiset eivät ole keskeyttämässä palautuksia tämänhetkisten tietojen pohjalta.

– Meillä ei ole sellaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta keskustella ja arvioida uudelleen käännytyksiä. Mutta jos tuomioistuimissa tehdään sellaisia päätöksiä, jotka arvioivat turvallisuustilanteen toisin, meidän pitää ottaa asia uudelleen esille, poliisitarkastaja Mia Poutanen sanoo Hufvudstadsbladetille.

Maahanmuuttovirasto (Migri) vastasi Afganistanin pakkopalautuksia koskevaan keskusteluun Twitterissä perjantaina.

Afganistania seuraava tulosalueen johtaja Juho Repo Migrin turvapaikkayksiköstä sanoo ymmärtävänsä afgaanien huolen terrori-iskuista. Hän kuitenkin vetoaa ulkomaalaislakiin.

– Jos turvapaikanhakijalla ei ole edellytyksiä saada oleskelulupaa millään perusteella Suomesta, meidän pitää määrätä hänet poistettavaksi maasta, Repo sanoo Ylelle puhelimitse.

Revon mukaan Kabulin viimeaikaiset iskut on otettu Migrissä huomioon mutta Kabul on suuri kaupunki. Riski joutua iskun kohteeksi ei ole sama kaikilla alueilla.

– Väkivaltaisuudet Kabulissa ovat pääasiassa keskittyneet kansainvälisiin ja hallinnon kohteisiin. Kuka tahansa ei ole siellä vaarassa joutua väkivallan kohteeksi, Repo linjaa.

"Asuinalueiden erittely hiustenhalkomista"
Terroristijärjestö Isisin Kabulissa tekemät iskut shiiavähemmistöä vastaan eivät Migrin mukaan ole peruste keskeyttää palautuksia.

– Jos ajatellaan, että siellä (Kabulissa) on noin 1,5 miljoonaa hazaraa, ei ole jokaiselle vaaraksi, että ISKP (Isisin paikallisosasto) tekee näitä iskujaan, Repo toteaa.

Revon mukaan Afganistanin hallinto on pystynyt pääosin estämään siviileihin kohdistuvat iskut.

– Kabulin paikallisväestön asuinalueilla pommi-iskuja ei ole hirvittävästi esiintynyt, Repo sanoo.

Amnestyn Mehtonen pitää Migrin linjaa erikoisena.

– Se, ovatko tietyt paikat Kabulissa turvallisia, on hiustenhalkomista, Mehtonen sanoo.