Yle: YK:n pakolaisjärjestö kritisoi Suomen turvapaikkapäätöksiä

Yle: YK:n pakolaisjärjestö kritisoi Suomen turvapaikkapäätöksiä 13.2.2018
Svenska Yle: UNHCR kritiserar finländska asylbeslut: Det hänvisas allt för ofta till att personen kan bosätta sig någon annanstans
Yle: Asiantuntija: Poliittinen ilmapiiri ohjaa liikaa turvapaikkapäätöksiä

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo Svenska Ylelle, että YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n näkemys ei velvoita Suomea.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kritisoi Suomen turvapaikkapäätöksiä, kertoo Svenska Yle.

UNHCR:n mukaan Suomen antamissa kielteisissä turvapaikkapäätöksissä vedotaan liian usein niin sanotun sisäisen paon mahdollisuuteen, eli siihen, että henkilö voi palata kotimaahansa jollekin muulle paikkakunnalle kuin, mistä hän on kotoisin.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio ei näe ongelmaa sisäisen paon mahdollisuuden käyttämisessä perusteena kielteisissä päätöksissä. Vuorio huomauttaa, että UNHCR on yksi järjestö muiden joukossa eikä sen näkemys velvoita Suomea.

Suomen irakilaisille antamien kielteisten turvapaikkapäätösten määrä kasvoi huomattavasti vuosina 2015–2016. Vuoden 2016 kesäkuussa 77 prosenttia irakilaisista turvapaikanhakijoista sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, kun edellisvuonna sellaisen sai vain 13 prosenttia.

____________________


Svenska Yle: UNHCR kritiserar finländska asylbeslut: Det hänvisas allt för ofta till att personen kan bosätta sig någon annanstans

Finland får skarp kritik från UNHCR för att allt oftare tillämpa så kallad intern flykt i sina beslut. Besluten innebär att en person som har rätt till asyl får ett negativt beslut i och med att Migrationsverket anser att personen kan återvända till en annan ort än sin hemort.

Sedan hösten 2015 har beslutsfattarna i Finland gått in för en allt striktare asyllinje.

Det har inneburit att en allt större andel asylsökande har fått negativa asylbeslut. Då det ännu år 2015 var relativt lätt för irakier att få asyl i Finland var situationen en helt annan sommaren 2016.

I juni 2016 fick 77 procent av irakierna negativt asylbeslut i motsats till 13 procent året innan.

- Det att vi tog i bruk allt fler internflyktlösningar har lett till att antalet negativa beslut har ökat, säger Jorma Vuorio, som är chef för Inrikesministeriets migrationsavdelning.

Behöver skydd - men skickas ändå iväg

I praktiken betyder det här att Migrationsverket först kommer fram till att en asylsökande uppfyller kriterierna för att få internationellt skydd.

Men efter det kommer Migrationsverket fram till att personen kan bosätta sig på någon annan ort än sin hemort, och så blir beslutet trots allt negativt.

Enligt Jorma Vuorio finns det i ett land oftast ställen dit det är tryggt att återvända för den som kommer från ett otryggt område.

Vuorio ser inga problem i att tillämpa intern flykt i beslutspraxisen, trots att han är medveten om att Finland kritiseras av bland annat FN:s flyktingorganisation.

När det gäller just Irak och Afghanistan har FN:s flyktingorganisation UNHCR sedan 2015 avrått stater från att tillämpa intern flykt.

– Det är förstås UNHCR:s syn på saken men deras syn är inte bindande. De sammanställer värdefulla landsöversikter, där säkerhetsläget bedöms. Men det är bara en del av helhetsbedömningen, säger Vuorio.

Enligt honom ska FN:s flyktingorganisation UNHCR ses som en organisation bland andra när Migrationsverket gör sina bedömningar.

Juristen Thomas Bergman, som jobbar för UNHCR, säger att flyktingorganisationen redan en tid har varit oroad över läget i Finland. Enligt honom har UNHCR en särställning som expert på flyktingrätt.

– Vi ser det i statistiken att Finland allt oftare tillämpar intern flykt i sina beslut speciellt då det gäller Irak och Afghanistan. Det här oroar oss och vi har tagit upp det med de finländska myndigheterna.

Enligt Bergman finns det klart stipulerat när man inte kan använda intern flykt i asylprocessen - och man är rädd för att Finland inte följer reglerna.

__________________________________

Yle: Asiantuntija: Poliittinen ilmapiiri ohjaa liikaa turvapaikkapäätöksiä

Kansainvälisen oikeuden professorin mukaan pelko talousseurauksista ei saisi vaikuttaa ihmisoikeuskysymyksiin.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijan mukaan Suomessa poliittinen ilmapiiri ja taloudelliset pelot pääsevät vaikuttamaan liikaa turvapaikanhakijoiden oikeuskäsittelyyn. Samalla oikeusprosessi erkaantuu muille urille eikä turvapaikkakysymystä käsitelläkään enää pelkästään ihmisoikeusnäkökulmasta, kuten pitäisi.

Ylen tietojen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut mies tapettiin Bagdadissa kolme viikkoa sen jälkeen, kun hän oli palannut Irakiin. Miehen turvapaikkahakemus kävi Suomessa läpi kaikki oikeusasteet eivätkä viranomaiset halua enää ottaa kantaa tapaukseen.

Myöskään Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Outi Korhosen mukaan päätöksessä ei jää varaa jossittelulle.

– Kun oikeusvoimainen päätös tulee tiettyjen valituskeinojen käytön jälkeen, niin sitten se on tullut ja siinä on tarvittava harkinta tehty. Yksittäisten virkamiesten tai tuomarien työskentelystä tuskin voidaan sen enempää jossitella. Näin meillä on päätetty ja ratkaistu ja ratkaisu on monta kertaa tarkistettu, joten siihen ei oikeastaan voi mennä, arvioi Korhonen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa tiistaina.

Politiikka ja juridiikka menevät sekaisin

Turvapaikkaratkaisuissa Korhonen näkee kuitenkin ongelmalliseksi sen, että niissä menevät helposti sekaisin objektiivinen juridinen harkinta ja subjektiivinen poliittinen vaikuttaminen.

Korhosen mukaan turvapaikanhakijalla on kovin vähän mahdollisuuksia saada objektiivista kohtelua. Sellainen on vain turvapaikkahakemuksen jättäminen, joka takaa hänelle turvapaikkakäsittelyn. Muut asiat ovatkin jo subjektiivisen harkinnan varassa.

– Kun pitää harkita ja varmentaa, onko todennäköistä, että turvapaikanhakija joutuu vainon kohteeksi lähtömaassaan, niin tämän harkinnan osalla on subjektiivisia elementtejä: miten se tehdään. Jos tällaiseen juridiseen harkintaan poliittinen illmapiiri tai poliittinen ohjaus vaikuttaa, niin se ei tietenkään ole suotavaa.

Korhonen näkee, että harkintaan liittyy tietynlaista poliittista ohjausta tai ohjeistusta tai vähintäänkin ilmapiirivaikuttamista Samalla muuttuu epäselväksi ohjaavatko päätöksiä ihmisoikeudet vai politiikka.

Suuret joukot toivat talouskriteerit

Vuoden 2015 suuret pakolaismäärät ovat tuoneet puheisiin juuri poliittiset pelot taloudellisista seurauksista. Ihmisoikeudellinen harkinta muuttuu talouskysymykseksi. Kuinka paljon voimme ottaa maahamme pakolaisia? Kuinka paljon heitä on mahdollisesti tulossa? Teemmekö maamme heille liian houkuttelevaksi?

– Tämmöset asiat eivät saisi vaikuttaa millään tavalla yksittäisen turvapaikanhakijan vainon todennäköisyyden arviointiin. Ne ovat taloudellisia kriteerejä eivätkä ne kuulu ihmisoikeudelliseen arviointiin.

– Mutta väistämättä, kun keskustelu on muuttunut tällaiseksi ja kaikennäköisistä kiintiöistä on alettu puhua suurten määrien kohdalla, niin kysymys on tullut huomattavasti monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi ja irronnut ihmisoikeusytimestä, Korhonen sanoi.

Suomen menettelyä paheksuttu

Suomen tapa toimia on pantu merkille jo muissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Ranskassa. Siellä hallinto-oikeudet ovat kieltäytyneet palauttamasta turvapaikanhakijoita Dublin-sopimuksen mukaisesti Pohjoismaihin ja siten myös Suomeen ankarien palautuskäytäntöjen vuoksi.

Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on havainnut Suomen saaman arvostelun.

– Kyllähän näissä isoissa maissa, joihin on aina tullut paljon suurempia määriä kuin Suomeen, on käyty juuri tätä keskustelua harkinnanvarasta ja siitä, miten taloudelliset asiat ovat alkaneet vaikuttaa ihmisoikeuksien lisäksi. Näkisin, että näissä maissa tuomarit ovat käyneet jo tätä keskustelua paljon – ja siltä osalta kritisoivat tätä meidän tilannetta vähän samalla tavalla kuin minäkin.