Polemiikki: Astrid Thors: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin!

Polemiikki 1/2008:

Astrid Thors: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin!

Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) ei käytä päivittäin Helsingin metroa, mutta HKL:n matkakortti helsinkiläisministeriltä kuitenkin löytyy. Laskeudumme liukuportaita alas Kaisaniemen asemalle. Tämä on erinomainen paikka aloittaa keskustelu ministerin vastuualueesta.

–  Metroa kansainvälisempää paikkaa ei taida Helsingistä löytyä – paitsi Caisan kulttuurikeskus, joka sijaitsee aivan tuossa vieressä, Thors esittelee.

Aamutuimaan idästä päin tulevat junat ovat täynnä keskustaan meneviä työmatkalaisia ja koululaisia. Suomalaiskansalliseen tapaan metrossa on enimmäkseen hiljaista. Tarkkaavainen kuulija voi kuitenkin poimia vaimeasta puheensorinasta arabiaa, somaliaa, viroa ja venäjää.

– Maahanmuuttajia ei ole vain matkustajissa. HKL tuskin tulisi toimeen ilman ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Helsinki on toiminut esimerkillisesti maahanmuuttajien työllistämisasioissa.

Thors muistuttaa, että pahenevan työvoimapulan vuoksi maahanmuuttajia tarvitaan tulevina vuosina muissakin tehtävissä kuin bussikuskeina ja siivoojina. Eikä tarve koske vain pääkaupunkiseutua.

– Erityisesti terveys- ja sosiaalialalla ikääntyvä väestö tarvitsee hoitavia käsiä muualta. Onneksi kunnissakin tämä tosiasia aletaan ymmärtää. Asenteet muuttuvat vauhdilla, jota voi verrata jäiden lähtöön.

Vietnamkin valmis lähettämään hoitajia

Filippiineillä joukko sairaanhoitajia odottaa jo innolla pääsyä suomalaisiin sairaaloihin. Myös Vietnam olisi halukas lähettämään hoitohenkilöstöä.

– Virkamiestasolla tästä on maiden välillä puhuttu. Poliittisia päätöksiä asiasta ei ole tehty.

Sairaanhoitajien tuominen tuhansien kilometrien päästä voi ensi alkuun kuulostaa kaukaa haetulta ratkaisuvaihtoehdolta. Ajatus alkaa kuitenkin kuulostaa järkevältä, kun silmäilee Euroopan maiden väestöennusteita.

– Monissa uusissa EU-maissa väestö ikääntyy meitäkin nopeammin. Pitkällä aikavälillä sieltä ei ole luvassa meille apua työvoimapulan paikkaamiseen. Huoli työvoiman riittävyydestä on yhteinen EU:ssa.

Suomen työmarkkinoilta jää jo nyt eläkkeelle enemmän työvoimaa kuin sinne tulee tilalle. Vuonna 2030 Suomessa arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä runsaat 600 000 enemmän kuin nyt. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee yli 300 000:lla.

Virkamieskielellä lääkkeen nimi työvoimapulaan on työperäinen maahanmuutto. Sen edistämiseen Matti Vanhasen hallitus on sitoutunut ”ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestönkehityksen ja siitä aiheutuvan työvoimatarpeen”.

Thors sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat nyt ensimmäistä kertaa yhden ministerin vastuulla.

– On järkevää lisätä eri ministeriöiden ja hallinnon tasojen koordinaatiota. Päällekkäisyyksien purkamisesta säästyviä resursseja voidaan siirtää entistä enemmän ulkomaalaisten kotouttamiseen.

Kotouttaminen on Thorsin mukaan paljon muutakin kuin kielikursseja ja työelämään perehdyttämistä.

– Yhtä sapluunaa ei ole, kotoutuminen lähtee kunkin maahanmuuttajan tarpeista. Turvapaikkaa hakevan pakolaisen elämäntilanne on aivan toinen kuin tänne keikkatöihin tulevan it-alan ammattilaisen.

Lupabyrokratiaan luvassa helpotusta

Molempien työpanosta Suomi joka tapauksessa tarvitsee, Thors korostaa. Tämän hallituskauden keskeinen tavoite onkin hänen mukaansa maahanmuuttoa jarruttavan byrokratian karsiminen.

– Suomalainen maahanmuuttohallinto on uudistettava karsimalla lupia ja yksinkertaistamalla lupamenettelyjä. Esimerkiksi oleskeluluvan myöntämistä voitaisiin oleellisesti nopeuttaa.

Metro ohittaa sopivasti Kalasataman aseman, jonka vieressä Thorsin alainen maahanmuuttovirasto sijaitsee. Viime vuonna vielä ulkomaalaisvirastona tunnettu laitos on ollut vuosikaudet kovan arvostelun kohteena. Turvapaikka- ja muiden päätösten tekemiseen on mennyt kohtuuttomasti aikaa, sanovat arvostelijat.

– Viraston hallinto on uudistettu. Kevään aikana valmistuu selvitystyö, jonka toivomme auttavan entisestään päätöksenteon nopeuttamisessa ja tehostamisessa.

Pula työntekijöistä vauhdittaa uudistuksia

Uudistuksilla on Thorsin mielestä kiire. Viime vuonna työntekijöiden oleskelulupahakemuksia haettiin ennätysmäärä, ja maahanmuuttovirasto teki niistä 6000 myönteistä päätöstä. Kasvua edellisvuoteen oli yli 60 prosenttia.

Oleskelulupiin tulisi Thorsin mielestä aina sisältyä oikeus tehdä työtä.

– Turvapaikkapäätöksen odottaminen vastaanottokeskuksessa tyhjän panttina on turhauttavaa. Jatkossa oleskelulupiin sisältyisi myös oikeus kotikuntaan. Sen avulla turvapaikanhakijat saisivat oikeuden terveydenhuoltoon ja muihin kunnallisiin palveluihin.

Thors tietää, että tässä kohtaa moni kuntapäättäjä kurtistaa kulmiaan. Talousvaikeuksien kanssa painivat kunnat eivät halua lisärasitteita julkisiin palveluihinsa.

– Meidän pitää jatkaa keskustelua kuntien kanssa muun muassa korvauksista. Kevään aikana eduskunnalle annetaan niin sanottua kotoutumislakia koskeva selonteko. Sen pohjalta on määrä kehittää lain arviointi- ja seurantajärjestelmää.

– Yksi keskeinen tavoite on saada selville maahanmuuttajien kotoutumisen todelliset kustannukset. Se veisi keskustelun konkreettisemmille vesille.

Thorsin mielestä tulevassa valtionosuusuudistuksessa tulisi huomioida aiempaa paremmin kuntien vastuut maahanmuuttajista. Yksi valtionosuuden määräytymisperusteista voisi hänen mukaansa olla esimerkiksi se, kuinka suuri osuus kunnan asukkaista puhuu äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä.

– Tämä ei ole mikään porkkana kunnille. Se on nykymaailman realiteettien tunnustamista.

Kunnat hylkivät pakolaisia

Thors valittelee, että monissa kunnissa ulkomaalaisia kohtaan on yhä paljon kielteisiä asenteita. Erityisen pettynyt ministeri on kasvavaan haluttomuuteen ottaa vastaan pakolaisia.

Vuonna 2006 runsaat 70 kuntaa ilmoitti valmiutensa, mutta lopulta pakolaisia otti vastaan vain 47 kuntaa.

– Kuntien lisääntyvä nihkeys pakolaisia kohtaan on huomattava ongelma. Saan koko ajan hallinnosta viestejä, että vastaanotto riippuu ihonväristä ja että toiset väestöryhmät ovat tervetulleempia kuin toiset. Tämähän on rasismia!

Thors korostaa, että kaikki kunnat eivät pakolaisia suinkaan hyljeksi. Esimerkiksi Kokkola on määrätietoisesti tehnyt työtä Myanmarista tulleiden kiintiöpakolaisten kotouttamiseksi.

– Muutaman viikon perehdytysjakson jälkeen uudet tulijat lähtivät työskentelemään suomalaisen työparinsa kanssa hoitolaitoksiin.

Thors toivoo, että muutkin kunnat voisivat olla esimerkkinä työ- ja harjoittelupaikkojen löytämiseksi maahanmuuttajille.

– Joissakin työtehtävissä kielitaito rajoittaa sijoittumista, mutta usein kyse on vain töiden järjestämisestä. Kuntien kannattaa olla aktiivinen maahanmuuttajien työllistämisessä, etteivät kaikki mene yksityiselle puolelle.

Naiset syrjäytyvät helpoimmin

Maahanmuuttajamiesten työttömyysaste on nyt noin 15 prosenttia ja naisten peräti 25 prosenttia.

Thors korostaa, että kotoutumisessa tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien ja valtionhallinnon välillä.

– Keskeiset välineet ovat nykyistä parempi kielikoulutus, muu koulutus sekä työllistäminen.

– Myös maahanmuuttajien järjestöt ovat tärkeitä. Monissa asioissa niiden vaikutusmahdollisuudet ovat viranomaisia suuremmat.

Thors toivoo, että myös muut järjestöt nostaisivat esille maahanmuuttajien asioita. Suomen liikunta ja urheilu ry on hänen mielestään tehnyt esimerkillistä työtä ulkomaalaistaustaisten nuorten harrastusten tukemisessa.

– Urheilu voi olla kotoutumisessa erittäin tärkeä asia. Ja urheilussakin Suomi tarvitsee ulkomaalaisia - ainakaan jalkapallossa menestystä tuskin tulisi ilman heitä.

Eniten Thorsia huolettaa Suomeen muuttaneiden naisten ja lasten syrjäytyminen. Pienten lasten äideiltä kieli- ja perehdytyskurssit jäävät usein väliin, mikä voi johtaa myös lasten syrjäytymiseen.

Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen vaatii myös motivaatiota tulijoilta itseltään. Maahanmuuttoministerin työn kohokohtia ovat tapaamiset maahanmuuttajien kanssa, jotka ovat sopeutuneeet suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Eräs Kosovosta tullut albaanirouva sanoi osuvasti, että yksi tärkeä mittari on huumorintaju. Hän huomasi eräänä päivänä ymmärtävänsä työkavereiden kertomia vitsejä ja tunsi olevansa kotona Suomessa.

Ruotsinkielisissä kunnissa paras vastaanotto

Ruotsinkieliset kunnat ovat suomenkielisiin kuntiin verrattuna halukkaampia ottamaan vastaan pakolaisia. Myös ulkomaalaisten kotoutuminen sujuu keskimäärin nopeammin ruotsinkielisillä paikkakunnilla.

– Tottakai tämä on yleistys, mutta olen ylpeä ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Länsi-Uudenmaan kunnista. Monet maahanmuuttajat ovat kertoneet minulle, että näihin yhteisöihin on helppo päästä sisälle, Astrid Thors sanoo.

Yksi myönteinen esimerkki myönteisestä suhtautumisesta pakolaisiin löytyy Oravaisista, jossa ministeri viettää kesälomansa.

– Oravaisissa on Länsi-Suomen ainoa pakolaisten vastaanottokeskus, jolla on toimiva suhde paikallisten yrittäjien kanssa. Työnantajat soittavat sinne ja kysyvät, olisiko keskuksessa saatavilla työntekijöitä. He tietävät, että turvapaikanhakija saa kolmen kuukauden odottamisen jälkeen lähteä töihin.

Thorsin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on huutava pula erityisesti maatalouden liitännäiselinkeinoissa tarvittavasta työvoimasta. Esimerkiksi puutarhat tarvitsevat nykyään työvoimaa ympäri vuoden.

– Kieli voi olla vaikea, mutta ulkomaalaisiin suhtaudutaan suvaitsevasti. Samaa suhtautumista toivoisi kaikkiin Suomen kuntiin.

Napit vastakkain Väyrysen kanssa

Astrid Thors vastaa hallituksessa maahanmuuton lisäksi EU- ja Ahvenanmaan asioista. Maahanmuuttoasioiden hoitamiseen hän arvioi käyttävänsä 60 prosenttia työajastaan. Ahvenanmaa työllistää ministeriä kaikkein vähiten.

Thors myöntää, että kolmen aihepiirin hallinnassa on yhdellä ihmisellä tekemistä.

– Onhan se välillä kuluttavaa, kun on niin monenlaista neuvostoa ja työryhmää seurattavana.

EU-asioiden seuraamista helpottaa, että takana on kahdeksan vuoden ura Euroopan parlamentissa.

– EU-tuntemuksesta on paljon apua kaikilla kolmella vastuualueella. Brysselissä valmistellaan ja päätetään maahanmuuton ohella myös Ahvenanmaalle tärkeistä kysymyksistä.

Ruotsalaisella kansanpuolueella on hallituksessa kaksi ministeriä. Puolueen puheenjohtaja Stefan Wallin on kulttuuri- ja urheiluministeri, joka vastaa myös tasa-arvoasioista.

Vajaan vuoden ministerikokemuksella Thors sanoo, että kaksi ministeriä pystyy ajamaan suhteellisen hyvin suomenruotsalaisten asioita hallituksessa.

– Tottakai käymme hallituksessa aina välillä keskustelua, millaista on hyvä politiikka suhteessa ruotsinkieliseen väestöön. Hyvä asia kuitenkin on, että asioissa pyritään aina löytämään yhteisymmärrys.

Julkisuudessa Thors on sanaillut maahanmuuttopolitiikan linjauksista ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk) kanssa. Väyrynen esitti syksyllä näkemyksen, jonka mukaan Suomen ei pitäisi edistää laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa. Hänen mielestään pysyvien muuttajien sijaan Suomi voisi ottaa vastaan tilapäisiä vierastyöläisiä, joiden perheet pysyisivät kotimassa.

Thors ampui heti tuoreeltaan ajatuksen vierastyöläisistä hallituksen linjan vastaisena.

Keskustelu jatkuu maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä, johon sekä Thors että Väyrynen kuuluvat.

KOMMENTTI: Islantikin houkuttelee enemmän

Väestötieteilijät ovat vuosikausia varoittaneet Suomea uhkaavasta työvoimapulasta, mutta vasta nyt työperäisen maahanmuuton edistämiseen aletaan kiinnittää tosissaan huomiota myös hallitustasolla.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin tehtävä ei ole kuitenkaan kadehdittava. Raja-aitojen madaltamisesta huolimatta uusien työntekijöiden tulvaa Suomeen tuskin on odotettavissa.

SAK:n maalailema kauhukuva 400 000 virolaisen ryntäyksestä on jäänyt muutamaan kymmeneen tuhanteen tulokkaaseen. Muista uusista EU-maista kiinnostuneita on vieläkin vähemmän.

Sanotaan, että outo kieli, pitkä kaamos ja syrjäinen sijainti pitävät ulkomaalaiset loitolla Suomesta.

Muitakin syitä on pakko olla, sillä jopa vieläkin kurjemmista keleistään tunnettu Islanti on meitä suositumpi muuttokohde. Väkilukuun suhteutettuna saarivaltiossa on kaksi kertaa enemmän maahanmuuttajia kuin Suomessa.

Thors nostaa aiheellisesti esille epäluulot ja rasismin, joihin ulkomaalaiset Suomessa päivittäin törmäävät. Meillä kaikilla on asenteissa vielä tarkistamista, jos aiomme houkutella maahan lisää maahanmuuttajia.

Harhaan ministeri osuu sen sijaan vaatimuksessaan, jonka mukaan kaikkien kuntien pitäisi ottaa vastaan pakolaisia. Valitettavasti perheiden ripottelu eri puolille maata on osoittautunut huonoksi vaihtoehdoksi. Moni pienellä paikkakunnalla asunut pakolainen on äänestänyt jaloillaan ja siirtynyt suuriin kaupunkeihin. Siellä on paremmin tarjolla heidän kaipaamiaan palveluja ja enemmän omankielistä juttuseuraa.

Astrid Thors
• syntynyt 1957 Helsingissä, kotipaikka Helsinki
• oikeustieteen kandidaatti 1983, varatuomari 1986
• Europarlamentin jäsen 1996–2004
• Maahanmuutto- ja eurooppaministeri 2007
• kansanedustaja 2004-
• Suomenruotsalaisten kansankäräjien Folktingetin puheenjohtaja 2005–2007
• Kuntaliiton  ruotsinkielisen sihteeristön johtaja 1993– 1996
• Harrastukset: teatteri, mailapelit, kirjallisuus

Kuvateksti:
Suomi tarvitsee pikaisesti ulkomaista työvoimaa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ei tulisi toimeen ilmaan maahanmuuttajia, muistuttaa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Lupaviidakko odottaa maahanmuuttajaa

1. Työntekijä tarvitsee oleskeluluvan
EU-kansalaisia lukuun ottamatta ulkomaalainen tarvitsee ansiotyötä varten työntekijän oleskeluluvan. Itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa harjoittavan on puolestaan haettava elinkeinonharjoittajan oleskelulupa.

2. Opiskelukin edellyttää lupia
EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat tarvitsevat yleensä oleskeluluvan. Sitä voi hakea, kun ulkomaalainen on hyväksytty opiskelijaksi oppilaitokseen.

3. Suomalaiset sukujuuret helpottavat
Ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat tietyin edellytyksin saada oleskeluluvan Suomeen. Luvan saamiseksi ei tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. Venäjällä asuvat inkerinsuomalaiset ovat olleet viime vuosina suurin maahanmuuttajaryhmä.

4. Turvapaikanhakija joutuu odottamaan
Pakolaisten vastaanotto tapahtuu sekä pakolaiskiintiön puitteissa että myöntämällä oleskelulupia henkilöille, jotka hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakijat odottavat viranomaisten päätöstä vastaanottokeskuksissa. Tänä vuonna Suomi varautuu ottamaan vastaan 1450 pakolaista. 750 kiintiöpakolaisen lisäksi arviossa ovat mukana myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisten kautta maahan tulevat.

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Teksti Matti Remes