Espoon kulttuurilautakunnan selvitys
Ratkaisu: eoam 3031/2010 Espoon kirjaston rukousnurkkauksessa ei moitittavaa (pdf)
Apulaisoikeusasiamies ei löytänyt moitittavaa Espoon kirjaston rukousnurkkauksesta. Kirjastossa oli syksyllä 2010 rukousnurkkaus muslimien Ramadanin ajan. Nurkkauksesta tehtiin kaksi erillistä kantelua.
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut ratkaisunsa kahteen kanteluun, joissa arvosteltiin Espoon Entressen kirjaston hiljentymis- ja rukousnurkkausta.
Entressen kirjasto avasi syksyllä 2010 Ramadanin ajaksi eli reiluksi pariksi viikoksi sermein erotetun rukouspaikan, joka oli tarkoitettu islaminuskoisille.
Apulaisoikeusasiamiehen mielestä arvosteltavaa ei löytynyt, koska rukoustila tilapäinen ja käytössä lyhyen ajan.
Kanteluissa kyseenalaistettiin erillisen rukousnurkan perustaminen verovaroin ylläpidettävässä laitoksessa. Myös yhdeksän espoolaisvaltuutettua valitti asiasta.
Mistä on kyse?
- Entressen kirjasto perusti erillisen rukousnurkkauksen muslimeille syksyllä 2010.
- Nurkkauksesta tehtiin kaksi kantelua.
- Apulaisoikeusasiamies ei löytänyt tapauksessa huomautettavaa, koska rukoustila oli tilapäinen ja käytössä lyhyen ajan.
________________________________________
15.5.2012
Dnro 3033/4/10
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja
Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä
ESPOON KIRJASTON RUKOUSNURKKAUKSESSA EI MOITITTAVAA
1
KANTELU
Pyysitte oikeusasiamiehelle osoittamassanne kirjeessä tutkimaan Espoon kaupungin sivistystoi-
men Entressen kirjaston menettelyä rukoustilan järjestämistä koskevassa asiassa. Arvostelitte
sitä, että verovaroin ylläpidettävä julkinen laitos oli ryhtynyt vakaumukselliseen uskonnonharjoit-
tamiseen tiloissaan varaamalla pääasiassa muslimeille rukoustilan. Mielestänne kirjastojen toimi-
alaan ei kuulu uskonnon harjoittaminen.
---
3
RATKAISU
3.1
Tapahtumatiedot
Espoon kulttuurilautakunnan selvityksen mukaan ja siitä tarkemmin ilmenevästi Entressen kirjas-
toon erotettiin sermein 24.8.–9.9.2010 väliseksi ajaksi tilapäinen rukousnurkkaus. Sermit oli han-
kittu jo edellisenä syksynä, jotta rauhaa ja yksityisyyttä kaipaavat asiakkaat voisivat eristää itsel-
leen tilan. Sermeissä luki aluksi A4-arkille kirjoitettuna ”Rukouspaikka Ramadanin ajaksi”. Kau-
punginkirjaston nettisivuilla nurkkausta mainostettiin seuraavasti:
”Entressen kirjastoon perustettu hiljentymispaikka
Hiljentymispaikkaa voivat käyttää esimerkiksi islaminuskoiset nyt Ramadanin aikana. Aikuisten kirjakorttelin
perällä, ns. hiljaisella alueella on sermeillä ja kahdella matolla erotettu tila, jota asiakkaamme voivat käyttää
rukoilemiseen tai muuhun hiljentymiseen. Iso osa Entressen kirjaston kanta-asiakkaista on islaminuskoisia,
ja kirjasto halusi tarjota heille tämän mahdollisuuden Ramadanin aikana. Tervetuloa!
3.2
Oikeusohjeet
Perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vam-
maisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Vastaavanlainen syrjintäkielto sisältyy useaan Suomea sitovaan kansainväliseen ihmisoikeusso-
pimukseen. Esimerkiksi YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-
sopimus) 26 artiklan nojalla kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman
minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä
ja taata kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen,
uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään,
omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.
Myös yhdenvertaisuuslaki edellyttää viranomaisten edistävän yhdenvertaista kohtelua. Yhdenver-
taisuuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuu-
den, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yhdenvertaisuuslain 7 §:n 2 momentin mukaan syrjintäkielto ei kuitenkaan estä sellaisia erityis-
toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 mo-
mentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivi-
nen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteis-
ta.
Hallituksen esityksen (HE 44/2003 vp) mukaan esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen yh-
teiskuntaan integroitumisen helpottamiseksi järjestettävää kieli- ja muuta koulutusta voidaan pitää
tarkoitettuna positiivisena erityiskohteluna. Jotta positiivinen erityiskohtelu olisi sallittua, poikkea-
misen perustuslaissa säädetystä yhdenvertaisuusperiaatteesta tulisi olla tilapäistä eikä se saisi
olla asetettuun tavoitteeseen nähden suhteetonta (suhteellisuusperiaate).
Suomen perustuslain 11 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Pykälän 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja
harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen
yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon har-
joittamiseen.
Perustuslain 11 §:n viimeinen virke "kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vas-
taisesti uskonnon harjoittamiseen" täsmentää eräitä ns. negatiivisen uskonnonvapauden ulottu-
vuuksia, ja se merkitsee säännöksen perusteluiden mukaan, että ketään ei voida velvoittaa osal-
listumaan omantuntonsa vastaisesti jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.
Virkkeen tarkoituksena ei kuitenkaan ole estää muiden ihmisten positiivista uskonnon harjoittami-
sen vapautta. (HE 309/1993 vp). Perustuslain 11 §:ään ei sisälly rajoituslauseketta. Tällä ratkai-
sulla on haluttu korostaa uskonnon ja vakaumuksen vapauden tehostettua suojaa perusoikeuksi-
en joukossa.
Uskonnon, omantunnon ja ajatuksen vapaus on kirjattu useaan Suomea velvoittavaan kansainvä-
liseen ihmisoikeussopimukseen.
KP-sopimuksen 18 artiklassa säädetään ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaudesta. Tämä
oikeus sisältää vapauden tunnustaa omavalintaista uskontoa tai uskoa taikka omaksua se sekä
vapauden joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti harjoittaa uskonto-
aan tai uskoaan jumalanpalveluksissa, uskonnollisissa menoissa, hartaudenharjoituksissa ja ope-
tuksessa. Sopimuksen 27 artiklaan sisältyy myös uskonnollisten vähemmistöjen suojaa koskeva
määräys, jonka mukaan tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yh-
dessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan sekä tunnustaa ja harjoit-
taa omaa uskontoaan.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan mukaan jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantun-
non- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja va-
pauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai
yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia,
joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen
turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden hen-
kilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tulkintakäytännössään kat-sonut EIS 9 artiklaan sisäl-
tyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuu-
den vaatimuksesta. Tämän mukaan valtion on muun muassa edistettävä julkisen järjestyksen,
uskonnollisen harmonian ja suvaitsevuuden säilyttämistä erityisesti vastakkaisia näkemyksiä
edustavien ryhmien välillä (esimerkiksi Lautsi ym. -tapaus 18.3.2011 ja Leyla Sahin -tapaus 10.1
0.2005). Jälkimmäisen tapauksen jaostotuomiossa 9.6.2004 EIT totesi, että vaikka uskonnonva-
paus oli ensisijaisesti henkilön omantunnon asia, se merkitsi myös vapautta tunnustaa uskoa yk-
sin hiljaisuudessa tai yhdessä muiden kanssa julkisesti ja samanuskoisten piirissä.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien to-
teutuminen.
Kirjastolain 2 §:n mukaan yleisten kirjastojen ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yh-
täläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen,
taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan
tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyk-
sellisten sisältöjen kehittämistä. Lain 3 §:n mukaan kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettu-
jen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen.
Tapahtuma-aikaan voimassa olleen maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden
vastaanotosta annetun lain 6 §:n mukaan kunnan tehtävänä on yleis- ja yhteensovittamisvastuu
maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää
kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille.
3.3
Arviointi
Nähdäkseni tässä asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, voiko rukouspaikan järjestäminen kuulua
kunnallisen kirjaston tehtäviin. Toisaalta kysymys on siitä, oliko Entressen käytännössä lähinnä
islaminuskoisille varaama oma rukousnurkkaus ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädän-
nössä turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastaista. Asiaa on arvioitava myös kirjaston asiakkaiden
uskonnonvapauden toteutumisen näkökulmasta.
Kirjaston tehtävät ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu
Espoon kulttuurilautakunnan selvityksessä on viitattu paitsi kirjastolakiin myös opetusministeriön
strategisiin linjauksiin, joissa on todettu muun muassa, että kirjastotilan merkitys kohtaamis- ja
tapahtumapaikkana kasvaa ja kirjasto tarjoaa tilan myös hiljaisuudelle ja keskittymiselle (Opetus-
ministeriön kirjastopolitiikka 2015. Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painotukset. Opetusmi-
nisteriön julkaisuja 2009:23). Entressen kirjasto oli profiloitu sen perustamisesta alkaen ns. elä-
väksi tapahtumien kirjastoksi, joka väestöpohjansa vuoksi painottaa asiakasryhmistä lasten ja
nuorten palveluita sekä maahanmuuttajien palveluita.
Selvityksen mukaan kirjasto oli toiminut myös Espoon kaupungin strategioiden hengessä. Espoo-
strategiassa 2010–2013 korostetaan maahanmuuttajien kotoutumisen tukemista sekä suvaitse-
vaisuutta myös erilaisten kulttuurien ymmärtämisenä ja rinnakkaiselona. Kaupungin monikulttuu-
risuusohjelmassa todetaan, että kaupungin kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien
kotoutumisen tukemisessa ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämisessä. Selvityksen
mukaan on tärkeää löytää tapoja, joilla maahanmuuttajataustaiset espoolaiset löytävät tiensä kir-
jastoon ja voivat kokea sen palveluiden olevan myös heitä varten. Kaupungin monikulttuurisuus-
ohjelmassa todetaan, että kaupungin kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien kotou-
tumisen tukemisessa ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämisessä. Hiljentymistilan tar-
joaminen voi olla yksi tapa tehdä kirjaston palveluja tunnetuksi sellaisille ryhmille kuten maahan-
muuttajanaiset, joille suomalaisen yhteiskunnan palvelut jäävät helposti vieraiksi.
Selvityksessä on korostettu, että palvelun tasa-arvoisuus on tärkeä arvo kirjastotoiminnassa. Ta-
pahtuman tai tilan tarjoaminen tilapäisesti jollekin asiakasryhmälle kuten lapsille, maahanmuutta-
jille, senioreille tai musiikinharrastajille ei vaaranna yhdenvertaisuusperiaatetta. Kirjaston tilat ovat
aina kaikille avoimia. Yksittäinen tilaisuus voi olla tietylle ryhmälle suunnattu, mutta tasapuolisuus
toteutuu, kun tilaisuuksia ja palveluita tarjotaan kaikille halukkaille. Selvityksen mukaan muiden
asiakkaiden palvelua ei jouduttu hiljentymisnurkkauksen vuoksi vähentämään, eikä se aiheuttanut
häiriötä muille asiakkaille eikä myöskään estänyt muiden asiakkaiden asiointi. Rukousnurkkaus-
järjestelyn tarkoituksena oli ihmisryhmien häiriötön yhteiselo, ei yhden asiakasryhmän suosimi-
nen.
Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa maahanmuuttajien ns. positiiviseen erityiskohte-
luun muun muassa ratkaisuissaan dnro 208/4/08 sekä dnro 1028/4/10. Näissä ratkaisuissa oli
kysymys uimahallien tiettyjen uintipäivien varaamisessa maahanmuuttajanaisille ja Helsingin kau-
pungin menettelystä huomioida työhönotossa hakijan etninen tausta.
Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä lähdetään siitä, että syr-
jintäkielto ei estä ns. positiivisia erityistoimia, joilla pyritään edistämään muodollisen yhdenvertai-
suuden sijasta myös tosiasiallista ja käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta. Tiettyjen ihmis-
ryhmien erilainen kohtelu ei täten kaikissa tilanteissa ole kiellettyä syrjintää. On muistettava, että
perusoikeussäännösten tavoitteena on edistää tosiasiallista eikä ainoastaan muodollista tasa-
arvoa. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen voi joissain tilanteissa edellyttää esimerkik-
si sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin heikommassa asemassa olevan ryhmän muita parem-
paa erityiskohtelua. Esimerkiksi maahanmuuttajille voidaan tarjota tiettyjä erityispalveluja, joilla
pyritään edistämään tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista.
Ollakseen hyväksyttävää tällaisella edellä kuvatulla erityiskohtelulla tulee aina olla hyväksyttävä
tarkoitusperä ja muita suopeamman kohtelun on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämää-
rään nähden. Muodollista yhdenvertaisuutta rikkova positiivinen erityiskohtelu on lisäksi oikeutet-
tua ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi ja se on tar-
peellista todennettujen haittojen korjaamiseksi.
Saadun selvityksen perusteella voidaan tässä asiassa mielestäni todeta, että tilapäisen rukous-
nurkkauksen järjestämiseen oli olemassa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden
yhdenvertaisten kirjaston käyttömahdollisuuksien tukemiseen ja kotoutumisen edistämiseen liitty-
viä erityistarpeita. Rukousnurkkauksen koko tai toiminta-aika ei mielestäni myöskään ollut epä-
suhteessa kirjaston muihin toimintoihin nähden eikä se selvityksen mukaan heikentänyt muiden
kävijöiden palveluja tai vaikuttanut kirjaston toimintaan. Nurkkaus oli verkkosivuilta ilmenevästi
myös tarkoitettu kirjaston kaikkien kävijöiden käytettäväksi, vaikkakin sermiin kiinnitetyssä pape-
riarkissa jonkin aikaa asiasta kerrottiin toisin.
Kirjaston asiakkaiden uskonnonvapaus
Espoon kulttuurilautakunnan selvityksessä on todettu, että rukoilemista julkisessa tilassa ei voida
estää, mikäli se ei aiheuta häiriötä muille asiakkaille tai estä muiden asiakkaiden asiointia ko. ti-
lassa. Kun käytettiin sermejä, kukaan ei joutunut edes katsojan roolissa osallistumaan omantun-
tonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Kirjaston palvelussa lähdetään tunnustuksettomuu-
desta ja asiakkaiden tasapuolisesta kohtelusta ja pyritään näin edistämään eri asiakasryhmien
rauhanomaista rinnakkaiseloa.
Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa on arvioitu uskonnonvapauden toteutumiseen liittyviä
kysymyksiä muun muassa ratkaisuissa dnro 2878/4/08 ja dnro 3403/2/08 (puolustusvoimien kir-
kollinen työ ja kutsuntatilaisuuksien järjestäminen uskonnollisten yhteisöjen tiloissa), dnro
141/4/12 (Yleisradion menettely koskien verovaroin tuotettavia hartausohjelmia) ja dnro
3531/4/06 (seurakuntalehtien jakelua koskeva kantelu).
Tässä tapauksessa on uskonnonvapauden näkökulmasta herätetty kysymys myös siitä, oliko hy-
väksyttävää varata rukoustilat pääasiassa vain muslimeille. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että
olennaista on, että mahdolliselle erilaiselle kohtelulle esitetään perustuslain 6 ja 11 §:n kannalta
hyväksyttävä peruste ja ettei hyväksyttäväänkään perusteeseen tukeutuva erottelu muodostu as-
teeltaan niin voimakkaaksi, että se muodostuu vaikutuksiltaan syrjiväksi (Ojanen-Scheinin teok-
sessa Perusoikeudet, 2011 Helsinki, s. 437).
Perustuslakivaliokunta totesi mietinnössään 13.2.2007 (PeVM 17/2006 vp), että uskonnon- ja sa-
nanvapauden taustalla vaikuttavat yleiset ajatukset moniarvoisesta ja suvaitsevasta yhteiskun-
nasta. Totean, että perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuun us-
konnonvapauteen sisältyy oikeus tunnustaa uskoaan myös julkisesti esimerkiksi hartaudenharjoi-
tuksin, sermin takana tai ilman sermiä. Sekä positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus – oike-
us harjoittaa uskontoa mutta myös oikeus olla osallistumatta toisen uskonnonharjoitukseen – voi
myös merkitä julkiselle vallalle aiheutuvia positiivisia toimintavelvoitteita, kun perusoikeussään-
nösten tavoitteena on edistää tosiasiallista eikä ainoastaan muodollista tasa-arvoa. Tänä päivänä
yhteiskuntaamme kuuluu entistä runsaammin myös sellaisten vähemmistöjen edustajia, jotka ei-
vät jaa valtaväestön uskonnollista kulttuuriperintöä ja myös näiden vähemmistöjen näkemykset ja
mahdollisuudet esimerkiksi kunnallisten kirjastopalvelujen käyttöön on otettava aidosti huomioon.
Kaikilta kirjaston käyttäjiltä voidaan myös edellyttää toisten uskonnollisten tapojen sietämistä ja
suvaitsevaisuutta.
Saadun selvityksen mukaan Entressen kirjaston tarkoituksena ei ollut asettaa eri kävijäryhmiä
erilaiseen asemaan heidän uskonnollisen vakaumuksensa perusteella, vaan antaa kaikille kävi-
jöille mahdollisuus hiljentymiseen. Toisaalta, kun otetaan huomioon vallinnut Ramadanin aika, on
kirjastossa voitu järjestämällä tilapäinen rukousnurkkaus tukea islaminuskoisten asiakkaiden
mahdollisuutta hartaudenharjoitukseen. Tila oli mielestäni järjestetty käytännössä yksinkertaisesti
ja joustavasti, eikä asiassa ole ilmennyt, että muiden kirjaston asiakkaiden perusoikeuksia olisi
tällä järjestelyllä loukattu, kun kyse ei ollut esimerkiksi kirjastossa järjestetyistä hartaustilaisuuksis-
ta tai yleisistä rukoushetkistä. Näkemykseni mukaan kenenkään uskonnonvapautta ei loukanne,
jos hän joutuu oleskelemaan tilassa, jossa joku toinen sermin takana rukoilee tai muutoin halua-
mallaan tavalla hiljentyy.
Viittaan hallituksen esitykseen eduskunnalle uskonnonvapauslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi la-
eiksi (HE 170/2002), jossa on todettu, että läntisen demokraattisen yhteiskunnan perusarvoihin
luetaan useasti moniarvoisuus, suvaitsevuus ja avarakatseisuus. Kyseiseen arvopohjaan kuuluu
oleellisesti myös vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen. Kun monet valtaväestön uskonnosta
poikkeavat vähemmistöryhmät ovat useasti samalla myös etnisiä tai rotuvähemmistöjä, vähem-
mistöjen uskonnonvapauden turvaaminen auttaa osaltaan ehkäisemään myös rasistista suvait-
semattomuutta ja syrjintää.
Lopuksi totean, että järjestelyä alun perin toteutettaessa näytti olleen jonkin verran epäselvää,
oliko hiljentymistila tarkoitettu pysyväksi ja jos oli, olisiko sen käyttöoikeus rajoittunut vain isla-
minuskoisiin kirjaston asiakkaisiin. Saadun selvityksen mukaan kysymys oli kuitenkin ajallisesti
rajallisesta, nimenomaan Ramadanin aikaan liittyvästä käyttömahdollisuudesta.
Johtopäätös
Saadun selvityksen perusteella asiassa ei ole tullut esiin sellaista lainvastaista menettelyä, johon
minun tulisi laillisuusvalvojana puuttua.
Tekstit
