torstai 24. toukokuuta 2012

Ilkka: Maahanmuuttajat tarvitsevat lisää arjen kielioppia

Ilkka/STT: Maahanmuuttajat tarvitsevat lisää arjen kielioppia 24.5.2012
Verkkouutiset/STT: Maahanmuuttaja: "Joillakin suomen kielen kursseilla en oppinut mitään"

Pelkkä kielioppiin ja pulpetin ääressä pänttäämiseen perustuva opetus toimii maahanmuuttajien kielenopetuksessa heikosti, sanovat kouluttajat. Myös maahanmuuttajat kaipaavat lisää osaamista arjen kielenkäytöstä.

Eri maat ovat jakaneet kokemuksiaan aikuisten maahanmuuttajien kieltenopetuksesta. Suomen lisäksi mukana on ollut kouluttajia Islannista, Ruotsista ja Liettuasta.

Kouluttajien mielestä kielitaitoa pitäisi opettaa aidoissa tilanteissa. Esimerkiksi Islannissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että opettajan kanssa on käyty oppimassa sanastoa ravintolassa ja teatterissa. Suomessa aikuiskoulutuskeskus JAKK on puolestaan lähtenyt työpaikalle opettamaan kädestä pitäen työhön liittyvää kieltä.

Suurimmat ongelmat maahanmuuttajien kotouttamisessa liittyvät kielen oppimiseen. Suomi ei ole asian kanssa yksin, sillä maahanmuuttajien määrä on kasvanut muissakin Euroopan maissa.

- Jos kahdentoista opiskelijan joukossa on seitsemän eri kansallisuutta ja kieltä, ryhmä on haaste opettajallekin, sanoo JAKKin kielikouluttaja Kyösti Kangas.

Hanketta on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto.

______________________________________

Verkkouutiset/STT: Maahanmuuttaja: "Joillakin suomen kielen kursseilla en oppinut mitään"

Syntyjään algerialainen Khaled Ariani on opiskellut suomen kieltä useilla kursseilla. Hänen mielestään opetuksen tasossa on valtavia eroja.

– Joillakin kursseilla en ole oppinut mitään, Ariani kertoo.

Tavallista on, että samassa luokassa on suuri joukko eri kieliä puhuvia opiskelijoita.

– Paljon riippuu opettajasta. On aivan eri asia opettaa syntyperäisiä suomalaisia kuin maahanmuuttajia. Kaikilla meillä on omat lähtökohtamme ja hyvinkin erilaiset koulutustaustat.

Arianin mielestä oppi menee parhaiten perille, kun opiskelijat on pantu puhumaan ja osallistumaan.

Asiantuntijoidenkin mukaan pelkkä kieliopin kertaaminen ja pulpetin ääressä pänttääminen toimii maahanmuuttajien kielten koulutuksessa heikosti. Sen takia aikuiskouluttajat Suomessa, Ruotsissa, Islannissa ja Liettuassa ovat jakaneet kokemuksiaan siitä, miten maahanmuuttajille voisi opettaa uuden kotimaan kieltä.

Esimerkiksi aikuiskoulutuskeskus JAKK:ssa on menty suoraan työpaikalle opettamaan työhön liittyvää sanastoa.

– Samalla opitaan työkavereiden käyttämää sosiaalista kieltä, sanoo kielikouluttaja Kyösti Kangas.

Sanastoa ravintolassa ja teatterissa

Yksitoikkoisista opetustavoista pyristellään eroon, koska maahanmuuttajien kotouttamisessa suurimmat ongelmat liittyvät usein kielen oppimiseen.

Suomen tapaan Islannissa opettajat kuulevat päivittäin, että kieli on vaikeaa. Selma Kristjánsdóttir Mímir – símenntun -oppilaitoksesta kertoo, että heillä maahanmuuttajien opetukseen liitetään runsaasti toimintaa.

Opiskelijat esimerkiksi katsovat islantilaisia elokuvia ja käyvät opettajan kanssa ravintolassa, kirjastossa ja teatterissa. Islantia puhutaan koko ajan.

– Käytän englantia vain harvoin tukikielenä opetuksessa, Kristjánsdóttir kertoo.

Myös Ariani pitää suomen kieltä vaikeana – erityisesti siksi, että kieli poikkeaa niin paljon muista. Käytännön harjoitusta Ariani saa nykyisin bussinkuljettajan työssään. Hän haluaisi puhua vapaa-ajallaan enemmän suomea suomalaisille, mutta monet puhuvat hänelle englantia.

– Luulen, että osaan suomea hyvin, hän arvioi.