Aamulehti: ”Vihaviestien määrä ja sisältö tolkutonta” – poliisiylijohtaja Kolehmainen saa vihapostia itsekin

Aamulehti: ”Vihaviestien määrä ja sisältö tolkutonta” – poliisiylijohtaja Kolehmainen saa vihapostia itsekin 17.2.2017

Vihaviestejä tulee aika ajoin myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselle.

– Jotkut niistä ovat sisällöltään niin järkyttäviä, ettei voi kuin ihmetellä, miten kukaan voi lähettää sellaista tekstiä toiselle. Ylipäätään vihaviestit tuntuvat olevan sellaisia, että niissä voi laukoa surutta ihan mitä tahansa.

Kolehmainen saa vihaviestejä esimerkiksi juuri tällaisissa tapauksissa, joissa hän puhuu julkisuudessa vihaviestien määrän lisääntymisestä ja vihapuheen torjunnasta.

– Omaan postiin tulee nopeasti palautetta. Tavallista on, että minua syytetään sananvapauden kahlitsemisesta.

– Kun puhun vihaviestien tutkinnan tehostamisesta, välitön reaktio on kysymys, eikö poliisilla ole todellakaan tärkeämpää tekemistä.

Räikeimmät käsittelyyn

Vihapuheen ja vihaviestien määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Varsinkin sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu on lähtenyt täysin käsistä.

Jotkut vihaviestit ovat niin uhkaavia, että ne herättävät saajassaan pelkoa.

Kolehmainen korostaa, että uhkaaviksi koetuissa tapauksissa pitää ottaa yhteys viranomaisiin.

– Teemme jatkuvasti vihaviesteihin kohdistuvaa uhka-arviotyötä. Otamme käsittelyyn kaikkein räikeimmät tapaukset.

– On tavallista, että poliisi ottaa yhteyttä uhkausviestin lähettäjään. Hänelle tehdään selväksi, että rikostutkinta alkaa, jos viestien lähettäminen ja uhkailu vielä jatkuvat.

– Toisiin tämä puree, toisiin ei.

Harmaan alueen vaikeus

Vihaviesteistä puhuttaessa rikosnimikkeiksi soveltuvat esimerkiksi kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja laiton uhkaus.

Näiden väliin jää Kolehmaisen mukaan eräänlainen harmaa alue, johon viranomaisten on hankala tarttua.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) otti viime syksynä voimakkaasti kantaa vihapuheeseen. Hänen mielestään vihapuheelle, väkivallalle ja rasismille on oltava Suomessa nollatoleranssi.

– Vaikka väkivalta ei olisi vihapuheen levittäjän henkilökohtainen tarkoitus, vastakkainasettelun kasvattaminen johtaa helposti siihen, Risikko totesi.

Myös Kolehmainen on sitä mieltä, että vihapuhe on ensimmäinen askel kohti fyysistä väkivaltaa.

Risikko edellytti syksyllä, että poliisijohto miettii uusia tapoja, joilla vihapuhetta paljastavat, tutkivat ja ehkäisevät tahot voisivat tehdä yhteistyötä.

Lisäksi sisä- ja oikeusministeriö arvioivat yhdessä, pitääkö lainsäädäntöä muuttaa.

Käytöstavat kunniaan

Millä vihapuhetta ja vihaviestittelyä voidaan estää?

Poliisiylijohtaja Kolehmainen viittaa vakavaan sävyyn kanssaihmisten kunnioituksen ja hyvien tapojen tärkeyteen.

– Jos kunnioitus ja hyvät tavat olisivat yhteiskunnassamme vallalla, meidän ei edes tarvitsisi pohtia tällaisia asioita.

Kolehmainen vetoaa muun muassa koteihin, kouluihin ja järjestöihin. Vihapuhetta voidaan ennaltaehkäistä hyvällä kasvatuksella.

– Tämä on todella tärkeää, sillä pelkällä lainsäädännöllä vihapuhetta ei kuriin saada.

Kolehmainen vetoaa jokaisen henkilökohtaiseen vastuuseen tekemisistään.

– Vihaviestiä kirjoittavan kannattaa miettiä, mitä laukoo, ennen kuin panee tekstinsä eteenpäin. Voi pohtia esimerkiksi sitä, miltä tuntuisi, jos itselle tulisi yhtä törkeää postia.

200 poliisia avuksi

Valoa tilanteeseen tuo edes vähän poliisin vuodenvaihteessa saama vahvistus vihapuheen vastaiseen työhön.

Poliisi sai hallituksen esityksestä 8,5 miljoonan euron lisärahoituksen.

– Poliisista uhkasi jäädä työttömäksi 200 määräaikaista poliisia, ja nyt nämä 200 saatiin lisärahoituksen turvin palkattua vihapuheen tutkimus- ja torjuntatyöhön, Kolehmainen kertoo.