Verkkouutiset: Maksuton koulutus vetää ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen

Verkkouutiset: Maksuton koulutus vetää ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen 31.7.2013
Yle: Lukukausimaksukokeilu on parantanut opiskelutuloksia Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
Yle: Korkeakoulujen lukukausimaksuista laiha saldo 1.8.2013

Valtaosassa EU-maita kansainvälisiltä opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja, mutta Suomessa tutkintoon johtava korkeakoulutus on maksutonta kansalaisuudesta riippumatta.

Maksuttomuus on merkittävä kansainvälisiä opiskelijoita houkutteleva tekijä.

Suomessa on meneillään vuosina 2010–2014 toteutettava lukukausimaksukokeilu. Ruotsissa lukukausimaksut otettiin käyttöön vuonna 2011, minkä seurauksena kansainvälisten opiskelijoiden määrä väheni merkittävästi, kertoo Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Euroopan unioniin -raportti.

Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita kiinnostaa myös runsas englanninkielisen opetuksen tarjonta, jota on viime vuosina lisätty aktiivisesti. Suomessa on kuitenkin tiedostettu, että valtaosalta kansainvälisistä opiskelijoista puuttuu valmistumishetkellä Suomen kotimaisten kielten taito, kun opetus on englanninkielistä.

Tämä kuitenkin hankaloittaa työllistymistä valmistumisen jälkeen, sillä riittämätön kielitaito on usein puute suomalaisilla työmarkkinoilla.

Useat Euroopan maat haluavat lisää korkeakouluopiskelijoita EU-maiden ulkopuolelta.

Vuonna 2011 Euroopan ulkopuolelta tuleville myönnettiin kaksi miljoonaa ensimmäistä oleskeluun oikeuttavaa lupaa. Näistä 21 prosenttia myönnettiin opiskelua varten. Eniten lupia myönsi Iso-Britannia.

Suomessa Maahanmuuttovirasto myönsi viime vuonna 5 519 opiskelijan oleskelulupaa, joka on 32 prosenttia kaikista ensimmäisistä oleskeluluvista.

Kansainväliset opiskelijat ovat tärkeitä jäsenvaltioiden talouden, työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien kannalta. Usein opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa matalapalkka-aloilla, ja valmistumisensa jälkeen he ovat potentiaalista korkeakoulutettua työvoimaa. Opiskelijat kohtaavat kuitenkin jäsenmaissa erilaisia vaikeuksia työllistyä valmistumisen jälkeen.

Oikeus työskentelyyn vaihtelee jäsenvaltioittain

Kansainvälisten opiskelijoiden oikeudet vaihtelevat jäsenvaltioittain. Esimerkiksi Liettuassa kolmannesta maasta tulevan opiskelijan työnantajan on todistettava, että kyseiseen työhön ei löydy Liettuan tai EU:n kansalaista, jolla on samat taidot kuin kansainvälisellä opiskelijalla.

Suomessa opiskelija voi työskennellä keskimäärin 25 tuntia viikossa opintojen ohessa. Ruotsissa vastaavaa tuntirajoitusta ei ole, vaan opiskelija saa työskennellä vapaasti.

Valmistumisen jälkeen opiskelijat voivat useimmissa jäsenmaissa hakea uutta oleskelulupaa työn perusteella. Jotkin Euroopan maat asettavat kuitenkin rajoituksia sille, minkä tyyppistä työtä vastavalmistunut voi tehdä. Esimerkiksi Luxemburg ja Ranska vaativat, että työ vastaa suoritettuja opintoja.

Suomessa kansainvälinen opiskelija voi valmistumisensa jälkeen hakea rajoituksetta jatkolupaa työnteon perusteella. Hänellä on myös mahdollisuus jäädä Suomeen etsimään työtä kuudeksi kuukaudeksi.

Opiskelijareittiä voidaan käyttää myös väärin

Joskus opiskelijastatus on kolmannen maan kansalaiselle keino päästä Schengen-alueelle, eikä aikomuksena ole oikeasti opiskella. Yleisimmin havaittuja merkkejä opiskelijareitin väärinkäytöstä ovat hakuprosessin aikana esitetyt väärennetyt asiakirjat ja se, että opinnot eivät etene.

Suomessa väärinkäytöksiin on kiinnitetty paljon huomiota ja esimerkiksi asiakirjojen aitous tarkastetaan erityisen huolellisesti.

Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuuttoa käsittelevä synteesiraportti perustuu 25 Euroopan unionin jäsenmaan sekä Norjan kansallisiin tutkimuksiin, jotka on laadittu vuonna 2012.

____________________________________________

Yle: Lukukausimaksukokeilu on parantanut opiskelutuloksia Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

Lukukausimaksut EU-maiden ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville ovat nostaneet maksavien opiskelijoiden opiskelutuloksia. Kokeilu on kuitenkin asettanut Suomen yliopistot eriarvoiseen asemaan, sillä lukukausimaksukokeilu on käytössä vain muutamassa yliopistossa.

Lukukausimaksukokeilusta on saatu hyvät kokemukset Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto sekä pääkaupunkiseudulla sijaitseva Aalto-yliopisto ovat mukana kokeilussa, jossa EU-maiden ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on voitu asettaa lukukausimaksut joissakin englanninkielisissä maisteriohjelmissa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kansainvälisten asioiden johtajan Janne Hokkasen mukaan lukukausimaksut ovat parantaneet maksuohjelman piiriin kuuluvien opiskelijoiden opiskelumenestystä sekä saapumisprosentteja.

- Vuosi sitten lukukausimaksun piirissä olevien opiskelijoiden suorittama opintopistemäärä oli keskimäärin 69.5, joka on paljon koko yliopiston keskiarvoa korkeampi, Hokkanen sanoo.

Maksullisuus karsii oleskeluluvan perässä saapuvia

Hokkasen mukaan maksullinen opetus myös houkuttelee Suomeen opiskelijoita, jotka haluavat opiskella ja karsivat esimerkiksi oleskeluluvan perässä maahan tulevia. Hän sanoo, että kokeilu on kuitenkin ollut epäonnistunut koko Suomen mittakaavassa, sillä se on rajoittunut vain muutamiin yliopistoihin.

Mikäli lukukausimaksut olisivat käytössä kaikissa Suomen yliopistoissa, voisivat yliopistot kilpailla opiskelijoista tasavertaisesti. Nyt yliopistot joutuvat tarjoamaan runsaasti stipendejä maksullisiin maisteriohjelmiin hakeutuville opiskelijoille, sillä muuten olisi vaarana, että opiskelijat hakeutuisivat mieluummin yliopistoihin, joiden maisteriohjelmat ovat ilmaisia. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on tällä hetkellä maksullisuuden piirissä noin 140 opiskelijaa, joista 23 ei ole saanut yliopistolta stipendiä.

Lappeenrannassa kokeilun piirissä olevat yliopisto-opiskelijat maksavat opetuksesta teknisillä aloilla noin 7 000 euroa vuodessa ja kaupallisilla aloilla noin 8 000 euroa vuodessa.

Maksullisuuden jatko on yhä auki

Kolmivuotinen kokeilu päättyy ensi vuoden lopussa, joten viimeinen lukuvuosi kokeilun puitteissa, jolloin maksuja peritään, on nyt syksyllä alkava lukuvuosi. Aalto-yliopisto ilmoitti kesäkuun alussa, ettei se aio jatkaa lukukausimaksujen perimistä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto aikoo harkita asiaa vielä syksyn ajan ja tekee päätöksen loppuvuoden aikana.

- Emme halua joutua tilanteeseen, että yhtenä vuonna meillä ei olisi lukukausimaksuja ja seuraavana vuonna ne otettaisiin jälleen käyttöön, Hokkanen sanoo.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto odottaa nyt, liikkuuko lakialoitte eteenpäin eduskunnassa syksyn aikana.

Hokkanen painottaa, että yliopisto kannattaa, että opetus on jatkossakin ilmaista suomalaisille sekä EU-maista ja ETA-alueen sisältä tuleville opiskelijoille.

_____________________________________

Yle: Korkeakoulujen lukukausimaksuista laiha saldo

Vuonna 2012 Aalto-yliopiston maksullisiin maisteriohjelmiin hyväksytiin 22 ulkomaalaista opiskelijaa. Täyden lukukausimaksun heistä maksoi yksi.

Korkeakoulujen vapaaehtoisen lukukausimaksukokeilun saldo on jäämässä odotettua laihemmaksi. Kokeiluun ei osallistunut riittävän monta koulutusohjelmaa, jotta sen perusteella voitaisiin kattavasti päätellä esimerkiksi vaikutuksia kansainvälisiin opiskelijavirtoihin. Myös koko lukukausimaksun itse maksavia oli häviävän pieni joukko.

- Ei tämän perusteella pysty sanomaan, ovatko lukukausimaksut järkeviä vai eivät, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara.

Kokeilu saa risuja myös Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

- Ei tämä ole ollut järkevä systeemi, kun osa maksaa ja osa ei, sanoo strategiajohtaja Juha-Matti Saksa.

Ylioppilaskunta tyrmää maksut

Aalto-yliopiston maksullisiin ohjelmiin valittiin tänä vuonna 80 opiskelijaa, joista täyden maksun maksoi 13. Vuonna 2012 maksajia oli vain yksi.

Maksavien opiskelijoiden määrä on pieni, koska suuri osa opiskelee stipendin voimin.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta näkee asian myös niin, että maksut ovat karkottaneet opiskelijoita.

- Opiskelijat ovat jättäneet näitä paikkoja vastaanottamatta, kun ovat saaneet selville, että opiskelu on maksullista, sanoo hallituksen puheenjohtaja Piia Kuosmanen.

Aalto-yliopisto on päässyt maksujen perimiskulujen jälkeen juuri ja juuri nollille.

- Emme kyllä odottaneetkaan, että tällä pystyisi jotenkin rikastumaan, Martti Raevaara sanoo.

Jatkosta päätöksiä syksyllä

Lukukausimaksukokeilu päättyy vuoden 2014 lopussa. Aalto-yliopisto ei enää peri lukukausimaksuja vuonna 2014 aloittavilta opiskelijoilta.

- Opiskelijahaku vuoden 2014 opintoihin on jo käytännössä alkanut, joten on selkeämpää ilmoittaa, että maksuja ei ole, kuin että ehkä ohjelma tulee kesken kaiken muuttumaan maksulliseksi, Martti Raevaara sanoo.

Maksujen poisveto ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta ottaa maksut takaisin jatkossa.

Korkeakoulut odottavat nyt Opetus- ja kulttuuriministeriöltä päätöstä siihen, onko niillä jatkossa mahdollisuutta periä lukukausimaksuja. Ministeri Krista Kiuru pyrkii osaltaan tekemään ratkaisun elo-syyskuussa.

- Tärkeintä on tarkastella asiaa koulutusviennin näkökulmasta, eli pohtia miten suomalainen koulutus voisi hyötyä siitä, että sitä myydään ja siitä saadaan korvausta, Krista Kiuru sanoo.

Lappeenranta kannattaa maksuja

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toivotaan, että maksuja voitaisiin periä kokeilun jälkeen kaikilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

- On täysin järjetöntä, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla maksetaan varsin varakkaiden ulkomaalaisten opintoja täällä, sanoo strategiajohtaja Juha-Matti Saksa.

Juha-Matti Saksan mukaan maksavat opiskelijat ovat motivoituneita.

- Jos opiskelija maksaa 8000 euroa lukuvuodessa, hän myös vaatii enemmän, hän sanoo.

Maksut voi välttää keplottelulla

Aalto-yliopiston vararehtori Raevaaraa mietityttää se, missä määrin maksujärjestelmää voitaisiin jatkossa valvoa. Lukukausimaksut koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia. Maksuilta välttyy esimerkiksi asumalla avosuhteessa EU-kansalaisen kanssa.

- Ei yliopistoja voi laittaa sellaiseen tilanteeseen, että ollaan salapoliisitehtävän edessä. Ei ole yliopiston tehtävä selvittää, että onko opiskelija todella avosuhteessa vai ei, hän sanoo.

Lukukausimaksuja alettiin kokeilumielessä periä suomalaisissa korkeakouluissa vuonna 2010.

Kokeilussa on tällä hetkellä mukana yhdeksän yliopistoa ja kaksitoista ammattikorkeakoulua. Vuonna 2012 lukukausimaksullisissa maisteriohjelmissa aloitti yhteensä 215 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa 37 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli venäjältä. Heistä suurin osa opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Euroopassa on ainoastaan kolme maata, joissa lukukausimaksuja ei peritä: Suomi, Islanti ja Norja.