perjantai 8. tammikuuta 2010

Demari: Oleellista Sellon tapahtumissa?

Demari/Katariina Kalmari 'Omissa nimissä': Oleellista Sellon tapahtumissa? 8.1.2010
Demari/Ritva: Niemi: Suomessa ei voida vain suunnitella 7.1.2010

Espoon Sellon ampumatapauksen jälkipuinnissa on tyystin kadotettu suhteellisuudentaju. Tapaus on herättänyt voimakasta keskustelua erityisesti maahanmuuttopolitiikasta. Poliitikot kyselevät oleskelulupien perään, samaan aikaan kun kansalaiset purkavat turhautumistaan rasistisina kommentteina netin keskustelupalstoilla ja muilla foorumeilla. Ulkomaalaiset halutaan pois Suomesta, tuntuu viesti olevan. On vain ominaista ihmisluonteelle etsiä järkyttävälle tapahtumalle syitä. Mutta onko syy murhenäytelmään todella siinä, että ampuja, Ibrahim Shkupolli, oli ulkomaalainen?

Tässä kohtaa on nimittäin meidän syytä katsoa peiliin. Voiko kukaan todella väittää, että suomalainen mies ei olisi kyennyt samaan? Suomalaiset miehethän eivät koskaan pahoinpitele tai tapa vaimojaan, perheitään tai läheisiään. Jos tapaus on mitään osoittanut niin sen, että tällä hyvin surullisella tavalla emme ole sen erilaisempia kuin muutkaan. Henkisiä ongelmia ja väkivaltaa löytyy kansalaisuuteen katsomatta.

Tärkeämpää, kuin Shkupollin kansalaisuuteen keskittyminen, olisikin kohdistaa huomio siihen, mikä hänestä teki niin häiriintyneen, että hän päätti surmata viisi kanssaihmistään ja lopuksi itsensä. Aivan yhtä oleellista on pohtia, mikä aiheutti Matti Saaren ja Pekka-Eric Auvisen ampumaan koulutoverinsa. Mikä tällaista henkistä ja sosiaalista syrjäytymistä aiheuttaa, ja miten se tulevaisuudessa estetään?

Surullinen totuus on, että varsinaisia syitä tapahtuneille tuskin koskaan löytyy. Mutta se on varmaa, että ratkaisu ei löydy vihasta, jota tekijät itsekin ihmisiä kohtaan tunsivat. Viha – myös ulkomaalaisviha – vain synnyttää lisää väkivaltaa.

_________________________________________________________

Demari/Ritva: Niemi: Suomessa ei voida vain suunnitella

Vuosi on jälleen kerran vaihtunut ja olemme siirtyneet uudelle vuosikymmenelle. Uudenvuoden aattona meitä järkytti Espoon kauppakeskuksessa tehty usean ihmisen sarjamurha.

Pakko oli pohtia, että kun tänne meille kauas pohjolaan on tullut maahanmuuttajia ihan erilaisista kulttuureista, joissa on esimerkiksi naisten asema niin erilainen kuin meillä täällä, niin mitä siitä seuraa?

Rakastuminen on aina ihana olotila ja silloin ei tule ajatelleeksi sen enempää kulttuurin eroja kuin mitään muutakaan. Kun tulee se arki niin pohjoismaissa syntynyt nainen on tottunut määrätynlaiseen vapauteen.

Tässäkin Espoon tapauksessa oli määrätty lähestymiskielto niin kotiin kuin työpaikallekin, vaan mitä sitten kun näitä ei noudateta.

Siinä meni monen nuoren ihmisen elämä kuudessa minuutissa, ja tuli surua, murhetta ja ajattelemisen aihetta meille itse kullekin. Tämä oli varmaan joku tasan järjetön mustasukkaisuusdraama.

Samaisena uudenvuoden aattona kaapattiin Malmössä nelivuotias tyttö jonka isä oli toimittanut kotiinsa Irakiin. Ei niissä maissa naiset eroa eikä pidä lapsia. Siellä on miesten lait ja asetukset ja ajatusmaailma, joka on tosi kaukana meidän elämästä.

Uskon että tulee vielä paljon ongelmia, kun eri kulttuurit ottavat mittaa toisistaan.

Ei minulla ole mitään maahanmuuttajia vastaan, jos he tulevat tänne ja elävät kuten muutkin, mutta on aika erikoista jos Suomessa on maailman paras sosiaaliturva maahanmuuttajille ja omat ikänsä veroa maksaneet kansalaiset elävät muutaman sadan euron eläkkeillä ja hyvä että saavat lääkkeet lunastettua apteekista, kun eläkkeet on niin pieniä!

Kotona opetettiin että maassa maan tavalla tai maasta pois, ja näin se pitää olla.

Mikäli näillä eri kulttuureista tulleilla on rikosrekisteriä, niin ei muuta kun postimerkki persuksiin ja takaisin kotimaahan katselemaan miltä se maailma siellä näyttää!
[...]