SYL ja SAMOK: Suomi lukukausimaksujen aikaan – ovet kiinni kansainvälisille osaajille

Tiedote: SYL ja SAMOK: Suomi lukukausimaksujen aikaan – ovet kiinni kansainvälisille osaajille 7.1.2013
Kansan Uutiset: Ulkomaalaisille esitetään lukukausimaksua: ”Hyöty valuu muualle”
Annika Lapintie: Ulkomaisten opiskelijoiden hylkiminen haiskahtaa silkalta rasismilta (blogi)
Yle Uutiset: "Kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksu mahdollistaa yhteistutkinnot"

SYL ja SAMOK ovat pöyristyneitä lakialoitteesta, joka siirtää suomalaiset korkeakoulut lukukausimaksujen aikaan. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille maksuja kaavaileva aloite perustuu virheellisiin oletuksiin, joita tutkimus- ja arviointitulokset eivät tue.

”On hienoa nähdä, että myös eduskunnasta löytyy tahtoa saada kansainväliset opiskelijat integroitumaan Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille entistäkin paremmin. Esitetyt keinot kuitenkin toimivat tavoitetta vastaan. Sekä Suomessa käynnissä oleva lukukausimaksukokeilu että Ruotsin ja Tanskan kokemukset lukukausimaksuista osoittavat tämän selkeästi,” jyrähtävät SAMOKin puheenjohtaja Mikko Valtonen ja SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen.

Lukuvuonna 2011-2012 Suomessa opiskeli ainoastaan 12 maksavaa opiskelijaa, kun opiskelijoita maksullisissa koulutusohjelmissa oli yhteensä 110. Suurin osa siis saa lukukausimaksun joko kokonaan tai osittain kattavan stipendin. Tästä syystä kokeilu on taloudellisesti tappiollinen.

Huoltosuhteen heikkenemisestä kärsivä Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia rakentamaan ja ylläpitämään hyvinvointivaltiota yhdessä nuorten sukupolvien kanssa. Laskennallisesti kansainvälinen tutkinto-opiskelija maksaa koulutuksensa jo nyt veroina takaisin 2-3 vuodessa, minkä jälkeen heidän tekemänsä työ ja maksamat verot ovat kansantaloudellista voittoa. Sen sijaan lukukausimaksu karkottaisi heidät: seurantatiedon mukaan ne opiskelijat, jotka joutuisivat maksuja maksamaan, eivät tule Suomeen opiskelemaan.

Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 50 % työllistyy Suomeen, ja useampi haluaisi. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi. Laskennallisesti riittää, että 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jotta kansainvälisten opiskelijoiden maksuton korkeakoulutus olisi kansantaloudellisesti kannattavaa.

“Me nuoret kannamme vastuuta tulevaisuuden Suomesta, emmekä selviä siitä yksin. Onkin käsittämätöntä että kansanedustajat haluavat ajaa pois nämä tulevaisuuden työntekijät ja veronmaksajat. Nyt on aika panostaa kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksiin integroitua ja tuntea Suomi kodikseen ja maaksi, jossa he haluavat asua sekä tehdä töitä, “ Lampinen alleviivaa.

Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksuihin siirtyminen on romahduttanut EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää. Ruotsissa määrä on ollut jopa 80 prosenttia vähäisempi verrattuna aiempiin vuosiin. Ruotsissa ja Tanskassa suurin osa saa lukukausimaksuista vapauttavan stipendin. Norjan valtiovarainministeriön laskelmien mukaan lukukausimaksuihin siirtyminen olisi Norjalle kansantaloudellisesti tappiollista.

“Tosiasiat tunnustaen on selvää että Pohjoismaissa lukukausimaksut eivät toimi, piste. Suomen vertaaminen Englantiin ja Yhdysvaltoihin taas on järjetöntä maiden yhteiskuntarakenteiden, kielellisten ja kulttuuristen erojen vuoksi”, lataa Valtonen.

puheenjohtaja Marina Lampinen
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.

puheenjohtaja Mikko Valtonen
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry.

__________________________________

Kansan Uutiset: Ulkomaalaisille esitetään lukukausimaksua: ”Hyöty valuu muualle”

Kansanedustajien enemmistö haluaa lukukausimaksut Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Enemmistö kansanedustajista haluaa lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakouluihin.

119 kansanedustajaa on allekirjoittanut asiaa koskevan, hallituspuolueiden ja opposition yhdessä kokoaman lakialoitteen. Aloitteella on allekirjoittajia kaikista eduskuntapuolueista paitsi Vihreistä. Vasemmistoliiton 14 kansanedustajasta sen allekirjoitti ainoastaan Jari Myllykoski. SDP:n allekirjoittajat ovat Jukka Kärnä, Päivi Lipponen, Raimo Piirainen, Maarit Feldt-Ranta, Kari Rajamäki, Johanna Ojala-Niemelä ja Suna Kymäläinen. Perussuomalaisista sen allekirjoittivat kaikki, kokoomuksesta 37, keskustasta 29, Kristillisdemokraateista kaksi ja ruotsalaisista neljä kansanedustajaa.

ETA-alueeseen kuuluvat EU-maiden ohella Islanti, Liechtenstein ja Norja.

”Hyöty valuu muualle”

Aloitteen puuhanneet kansanedustajat, kokoomuksen Arto Satonen, SDP:n Jukka Kärnä, keskustan Ari Torniainen ja Perussuomalaisten Reijo Tossavainen painottavat sitä, että nykyisin suuri osa englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle.

– Suomalaisen veronmaksajan ei kannata maksaa koulutusta, josta hyöty valuu muualle, he perustelevat aloitetta viikonvaihteessa lähettämässään tiedotteessa.

Aloitteen mukaan lukukausimaksut voisi vähentää verotuksessa jälkikäteen, jos jää Suomeen töihin.

Kehitysmaista tuleville opiskelijoille puuhamiehet soisivat lukukausimaksut kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi he kaavailevat vähävaraisille lahjakkaille opiskelijoille stipendijärjestelmää.

He haluavat pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta suomalaisille opiskelijoille.

Maksuton opiskelu pyhä periaate

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula tyrmäsi aloitteen facebook-sivullaan sunnuntaina. Hän luettelee kolme syytä.

– Juuri päättyneen kokeilun mukaan lukukausimaksujärjestelmä tuottaa enemmän kuluja kuin tuottoja.

– Maksuton opiskelu on meillä pyhä periaate, jonka purkaminen tarkoittaa, että opiskelupaikat jaetaan vanhempien varallisuuden, ei oman lahjakkuuden perusteella.

– Maksuton koulutus antaa meille tasoitusta kansainvälisessä kilpailussa korkeakoulutetusta työvoimasta.

Kontula toteaa, ettei ole ulkomaisten opiskelijoiden vika, että he valmistuttuaan törmäävät suomalaisten työnantajien ja maahanmuuttoviranomaisten asenteisiin, joiden seurauksena monilla aloilla on helpompaa työllistyä muualle kuin jäädä Suomeen.

– Meillä on huomattavan paljon näyttöä siitä, että jo henkilön ulkomaalainen nimi estää pääsemästä työhaastatteluun koulutuksesta ja kielitaidosta riippumatta, Kontula kirjoittaa.

– Toki myös Suomen työmarkkinat monikulttuuristuvat pikkuhiljaa ja tilanne on toisilla aloilla parempi kuin toisilla, mutta toistaiseksi vielä siellä on vaikea, moneen kertaan dokumentoitu asenneongelma: maahanmuuttajatausta on työnhaussa iso miinus ja jos töitä saa, ne ovat usein matalapalkkaisia prekaaritöitä.

Maksuton koulutus on perinteinen vasemmiston periaate. Puolueessa on myös arvioitu, että ulkomaalaisilta vaadittava lukukausimaksu olisi ensiaskel myös suomalaisia koskevaan lukukausimaksuun.

”Koulutusvientiä”

Puuhamiehet perustelevat tiedotteessaan, että tavoitteena on lisätä koulutusvientiä ja tukea opetusalan työllisyyttä.

– Maailmalla on valtava kysyntä laadukkaille koulutuspalveluille, he arvioivat.

Mahdollisuus myydä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustutkintoja suoraan opiskelijalle avaisi tiedotteen mukaan aivan uuden ulottuvuuden koulutusvientiin.

Suomessa päättyi vastikään aloitetta vastaava kokeilu. Viime kesäkuun tietojen mukaan maksukokeilun piirissä oli yhdeksässä korkeakoulussa yhteensä 110 opiskelijaa. Heistä 12 maksoi tuolloin lukukausimaksun täysin itse. Kaikki muut saivat jonkinasteisen apurahan.

Maksu vähentää opiskelijoita

Myös poliittiset opiskelijajärjestöt tyrmäävät aloitteen. Heidän mukaansa se toisi jopa 12 000 euron lukukausimaksun Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Demokraatti-lehdessä järjestöt toteavat, että lukukausimaksut olisivat merkittävä takaisku sille koulutukselliselle tasa-arvolle.

Nekin viittaavat maksukokeiluun.

– Käytössä ollut maksukokeilu on epäonnistunut täysin, sillä se on samanaikaisesti vähentänyt kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja lisännyt kustannuksia suhteessa kerättyihin maksuihin, puheenjohtajat arvostelevat.

Järjestöt huomauttavat, että myös Ruotsissa kokemukset lukukausimaksuista ovat olleet huonot. Siellä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden lukukausimaksut ovat romahduttaneet näiltä alueilta tulevien opiskelijoiden määrää 80 prosenttia.

_____________________________________

Annika Lapintie: Ulkomaisten opiskelijoiden hylkiminen haiskahtaa silkalta rasismilta (blogi)

Joukko kansanedustajia on jättänyt lakialoitteen lukukausimaksujen säätämisestä yliopistoissa ja korkeakouluissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Aloite on torjuttava. Sen läpimeno olisi sivistyneen ja tasa-arvoisen yhteiskuntakäsityksen vastainen ja jopa kansantaloudelle vahingollinen.

Yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävänä on tieteen tekeminen ja sivistyksen jakaminen. Opintojen maksuttomuus takaa parhaiten sen, ettei ihmisen taloudellinen tausta ole esteenä opiskelulle. Näin kaikilla niillä, joilla on halua ja paloa tutkimukseen, voivat kouluttautua ja kehittää osaamistaan.

Maksuton koulutus on myös koko kansantaloudelle kannattava investointi. Pienen maan yliopistot eivät voi kilpailla maailman huippuyliopistojen kanssa resursseissa, ja siksi opintojen maksuttomuus on keskeinen keino houkutella osaajia Suomeen.

Arviolta puolet Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista opiskelijoista jää tutkinnon jälkeen tänne asumaan. Suomeen työllistyvä korkeasti koulutettu ihminen maksaa koulutuksensa takaisin veroina muutamassa vuodessa.

Suomessa yliopistojen maksuttomuus ei ole vuosikymmenien aikana johtanut mihinkään mittavaan opiskelijaryntäykseen ja suurin kustannuksin. Päinvastoin, verrattuna moniin muihin maihin, edes opintojen maksuttomuus ei ole pystynyt houkuttelemaan ihmisiä Suomeen.

Koulutukseen on satsattava, sillä Suomen tulevaisuus on juuri osaamisessa, koulutuksessa ja korkean jalostusasteen tuotannossa – ei palkka-alessa.

Lukukausimaksuja perustellaan taloudellisilla seikoilla, mutta en mitenkään voi ymmärtää, kuinka huippuosaajien karkottaminen voisi palvella suomalaisten ja siten myös muun maailman kanssa kilpailemaan joutuvan elinkeinoelämän etua.

Lukukausimaksuista on huonoja kokemuksia muista Pohjoismaista, joissa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrät ovat romahtaneet.

Maamme teollisuushistoria on täynnä ulkomailta tulleita pioneereja ja huippuosaajia. On koko yhteiskunnan, kansantalouden ja työpaikkojen etu varmistaa, että ulkomaalaisia osaajia saadaan myös tänne syrjäiseen Suomeen tulevaisuudessa.

____________________________________

Yle Uutiset: "Kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksu mahdollistaa yhteistutkinnot"

Esimerkiksi brittiyliopistot ovat lähteneet suomalaisyliopistojen kanssa yhteistyöhön nihkeästi, koska Suomesta saa opiskeluoikeuden ilman lukukausimaksuja. Itä-Suomen yliopiston rehtori kannattaa kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille esitettyä lukukausimaksua.

Itä-Suomen yliopiston rehtori suhtautuu myönteisesti esitykseen kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Liki 120 kansanedustajaa on tehnyt aloitteen, jossa ehdotetaan lukukausimaksua Euroopan ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Aloitteen mukaan opiskelija voisi vähentää maksut myöhemmin verotuksessa, jos hän jää Suomeen töihin.

Rehtori Perttu Vartiaisen mukaan lukukausimaksu mahdollistaa yhteistutkinnot niiden ulkomaisten yliopistojen kanssa, joissa maksujärjestelmä on jo käytössä.

- Esimerkiksi brittiyliopistot eivät ole meidän kanssamme lähteneet yhteisverkostoihin, koska katsovat, että jos Suomesta saa opiskeluoikeuden ilman lukukausimaksuja, niin he eivät voi sitten tehdä meidän kanssamme yhteistyötä.

Vai näivettyykö suomalaisyliopistojen kansainvälisyys?

Mikäli EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille määrättäisiin lukukausimaksu suomalaisyliopistoissa, voisi se romahduttaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän. Ainakin siinä tapauksessa, jos muutos tehdään hätiköiden.

- Jos Tanskan ja Ruotsin kokemuksia seurataan, niin on aivan ilmeistä ellei muutosta tehdä hyvin hallitusti ja suunnitellusti, niin romahduskin on ensimmäisinä vuosina todennäköinen. Tietysti jos tämä hyvin tehdään suunnitellusti ja opiskelijoilla on tämä tiedossa, niin luulen, että se on tasaisempi, toteaa rehtori Perttu Vartiainen ja huomauttaa:

- Muutaman vuoden jälkeen ainakin joissakin tanskalaisyliopistoissa kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat jopa kasvaneet.

Joensuun yliopistokampuksella työskentelevä Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen ei kuitenkaan tunnustaudu miksikään "kiiluvasilmäiseksi lukukausimaksujen kannattajaksi".

- Kyllä minusta stipendeillä pitää tukea sekä erittäin lahjakkaita opiskelijoita että myös esimerkiksi kehitysyhteistyön nimissä. Niitäkin opiskelijoita voi olla, jotka jopa koko lukukausimaksun saisivat kompensaationa.

Pelkästään Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa opiskelee vuoden 2013 aikana yhteensä noin 1 200 kansainvälistä opiskelijaa. Joukosta noin 2/3 opiskelee Joensuussa.