Länsi-Savo: Etelä-Savo ei selviä ilman maahanmuuttajia 20.2.2013
Etelä-Savolle luettiin madonlukua tiistaina seminaarissa, joka käsitteli maahanmuuttajien työllistymistä. Maakunnan elinvoima havaittiin surkeaksi, kun sitä verrataan muihin Itä-Suomen maakuntiin. Jopa aiemman surkimuksen Kainuun kehitys näyttää Etelä-Savoa paremmalta.
Etelä-Savon väestön väheneminen jatkui viime vuonna runsaan tuhannen hengen verran. Samaan aikaan Pohjois-Karjala selvisi 160 hengen vähenemisellä ja Pohjois-Savo nautti yli sadan hengen väestönkasvusta.
Tilaisuuden pääpuhuja tohtori Timo Aro totesi, että Etelä-Savon valopilkku on Mikkelin viime vuosien positiivinen kehitys. Kaupunki on saanut muuttovoittoa myös kotimaisesta muuttoliikkeestä. Vielä paremmalle kasvu-uralle pääsy voisi nostaa koko maakuntaa.
Aro rohkaisikin eteläsavolaisia laajasti tarttumaan hanakasti maahanmuuttajien tarjoamaan tilaisuuteen. Tärkeitä olisi panna kuntoon ulkomailta saapuvien koulutus ja työhön sijoittuminen.
Etelä-Savo on Aron mukaan saanut tällä vuosituhannella ulkomailta 2 369 hengen muuttovoiton. Muuttajista kaksi kolmannesta on alle 35-vuotiaita.
Tarjolla on siis paljon nuoria ihmisiä, joilla on halua yrittää ja tehdä työtä. Kyse on siitä, miten hyvin osaamme ottaa heidät vastaan, kouluttaa ja työllistää.
Kotouttaminen on iso urakka, ja se onnistuu parhaiten suvaitsevassa ilmapiirissä. Etelä-Savossa kuten koko maassakin on vielä paljon pohdittavaa ennen kuin osaamme suhtautua luontevasti muualta Suomeen muuttaviin.
Tiistain seminaarissa puhunut Rakennusliiton 2. puheenjohtaja Kyösti Suokas toi esille joukon maahanmuuton epäkohtia, joiden johdosta Suomessa ei hänen mukaansa tarvita ulkomaista työvoimaa. Kuten hyvin tiedetään, Suokas ei ole ajatuksineen yksin.
Etelä-Savon huoltosuhde on Itä-Suomen synkin, ja vuoteen 2030 mennessä meillä on yksi elätettävä jokaista työssä käyvää kohti. Tilanne on täysin kestämätön. Ilman työvoimaa loppuu kasvu ja sen myötä työpaikat ja verotulot.
Olisi tietysti suotavaa, että Suokas ja muut maahanmuuttokriitikot kertoisivat oman vaihtoehtonsa sille, miten Etelä-Savon kaltainen maakunta voi parantaa elinvoimaansa?