MTV3: Solvauksia ja uhkailua - rasismin tutkijat saavat säännöllisesti vihapalautetta

MTV3/STT: Solvauksia ja uhkailua - rasismin tutkijat saavat säännöllisesti vihapalautetta 24.2.2013
Ilta-Sanomat/STT: Verkko vihaa rasismintutkijaa

Tutkijoiden ammattiliittojen mukaan tutkijoiden saama vihapalaute on lisääntynyt. Solvauksia ja uhkailua saavat osakseen erityisesti rasismia ja monikulttuurisuutta tutkineet ja kommentoineet asiantuntijat.

Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo toivoo, että tutkijoiden saaman vihapalautteen yleisyys selvitettäisiin valtakunnallisesti.

– Joko yliopistoittain tai ammattijärjestöjen kanssa yhdessä pitäisi katsoa tilannetta laajemmin. Se olisi uraa uurtava selvitys myös kansainvälisellä tasolla.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi sanoo, että vaikka tietyt tutkimusaiheet ovat kirvoittaneet vihaista palautetta aina, uhkailu on uusi ilmiö.

Kaakkuriniemi ei ole kuullut tutkijoiden henkeen tai terveyteen kohdistuvista uhkauksista, mutta tietää tapauksia, joissa tutkijan maine on uhattu tuhria.

Useimmiten vihapalautetta annetaan ja levitetään internetissä. Solvaajat käyttävät sähköpostia, sosiaalista mediaa sekä keskustelupalstoja. Joskus yksittäisille tutkijoille on perustettu jopa solvaussivustoja.

__________________________________________

Ilta-Sanomat/STT: Verkko vihaa rasismintutkijaa

Suomen tiedeyhteisössä on huomattu, että tarttuminen julkisesti tiettyyn aihepiiriin on kuin tunkisi päänsä ampiaispesään.
- Se on vihapalauteautomaatti. Joskus, jos palautetta ei tulekaan, iskee epäilys, että onkohan kommentteja kuullut kukaan, hymähtää Tampereen yliopiston Liikkuva maailma -ohjelman johtaja, professori Mikko Lehtonen.

Häntäkin on nimitelty, hänen pätevyytensä kyseenalaistettu ja erottamistaan vaadittu. Säännöllisesti silloin, kun Lehtonen puhuu rasismia tai monikulttuurisuutta koskevasta tutkimuksesta.

Ammattiliittojen mukaan tutkijoiden saama vihapalaute on lisääntynyt. Solvauksia ja uhkailua saavat erityisesti monikulttuurisuuden käsittelijät.

Professoriliiton puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston puheviestinnän professori Maarit Valo toivoo, että tutkijoiden saaman vihapalautteen yleisyys selvitettäisiin valtakunnallisesti.

- Joko yliopistoittain tai ammattijärjestöjen kanssa yhdessä pitäisi katsoa tilannetta laajemmin. Se olisi uraa uurtava selvitys myös kansainvälisellä tasolla.

Tietyt tutkimusaiheet ovat kuohuttaneet tunteita jo vuosia, sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja, Helsingin yliopiston pääluottamusmies Tapani Kaakkuriniemi. Uhkaukset ovat kuitenkin uutta.

- Henkeen tai terveyteen kohdistuvasta uhkailusta en ole kuullut. Se on enemmän sellaista, että halutaan välittää viesti, että nimi on pantu merkille. Se, mitä se sitten tarkoittaa, jätetään auki.

Solvaussivustoja ja mustamaalausta

Vihapalautetta annetaan ja levitetään pääosin internetissä.

Verkossa on käynnistetty mustamaalauskampanjoita, joiden tavoitteena on esimerkiksi kyseenalaistaa tutkijan objektiivisuus ja vaikeuttaa siten tutkimusrahoituksen saamista jatkossa.

Yksittäisille tutkijoille on perustettu solvaussivustoja.

Osasyy asiattomuuksien lisääntymiseen saattaa ammattiliittojen edustajien mukaan olla se, että internet on helpottanut mielipiteenilmaisua.

- Niin toki demokratiassa kuuluukin, mutta ollaan hyvin mielenkiintoisella alueella, kun pohditaan, mihin asti mielipiteenvapautta voi sallia ja millä perusteilla, Valo toteaa.

Osa keskustelijoista ei hänen mielestään tunnu erottavan tutkimustulosta tutkijan mielipiteestä.

- Tutkimus ei ole mielipidekysymys, eikä tutkimusta kuulu kritisoida menemällä henkilökohtaisuuksiin.

"Pelko vahingoittaisi koko yhteiskuntaa"

Valo toteaa, että vihapuhe ja uhkailu kohdistuvat tutkijan autonomiaan ja vapauteen "karkeimmalla mahdollisella tavalla".

Jos pelottelu johtaa siihen, että tiettyjä aiheita ei enää haluta kommentoida tai tutkia, kärsii hänen mukaansa koko yhteiskunta.

- Se rajoittaisi tiedon tuottamista yhteiskunnan ja koulutuksen tarpeisiin.

Kaakkuriniemen mukaan solvausten vaikutus pysyy pienenä, kunhan tutkijat itse kokevat työnsä mielekkääksi. Rahoitukseen mustamaalauksella ei hänen mukaansa juuri voi vaikuttaa.

- Henkilökohtaisuudet vaikuttavat lähinnä niin, että vähän aikaa tuntuu pahalta, jos niitä sattuu lukemaan.

Professori Mikko Lehtosen mielestä vihapalautteesta voi saada tarmoakin:

- Jokainen järjellinen ihminen tajuaa, että jos tutkimusaihe aiheuttaa näin voimakkaan tunnereaktion, se on tärkeä.


---------

Mainintakin voi johtaa uhkailuun

Uhkailun kohteeksi ovat Suomessa joutuneet paitsi tutkijat myös tutkimustietoa julkisesti
lainanneet henkilöt.
Kerran virkamies referoi julkisuudessa eurooppalaista tutkimusta, jonka eräs tulos oli kyseenalainen äärioikeiston ja populistipuolueiden kannalta.
STT:n tietojen mukaan virkamiehiä alettiin heti tämän jälkeen uhkailla henkilökohtaisesti.
Vaaran vakavuuden arvioinnissa tarvittiin poliisin apua.
Samaan aikaan kulisseissa virkamiehiä painostettiin olemaan hiljaa tutkimuksesta. Yhdeltä vaadittiin julkista anteeksipyyntöä. Lisäksi ministeriön poliittista johtoa painostettiin
erottamaan hänet.
- Se oli hirveän hyvin organisoitua. Koin, että minusta haluttiin tehdä esimerkki, miten
sinun käy, jos tällaisia esitetään, uhkailtu kertoo STT:lle.