Yle: Yrittäjät: Maahanmuuttajilla korkeampi työmotivaatio kuin monella suomalaisella

Yle Häme: Yrittäjät: Maahanmuuttajilla korkeampi työmotivaatio kuin monella suomalaisella 11.2.2013

Maahanmuuttajia palkanneet yritykset löytävät ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta vain positiivisia asioita. Hämeenlinnan seudulla tehty kyselytutkimus kertoo, että maahanmuuttaja on työntekijänä usein kantaväestöä paremmin motivoitunut. Toisaalta monet yritykset jättivät maahanmuuttajan palkkaamatta kielitaidottomuuden takia tai puhtaasti imagosyistä.

Kyselytutkimus tehtiin 15 hämeenlinnalaisyritykselle, jotka olivat jo työllistäneet maahanmuuttajia. Näiden yrittäjien mukaan ulkomaalaistaustasta johtuvia eroja kantaväestöön ei juuri löydy. Persoona ja taidot ratkaisevat. Ulkomaalaistaustaiselle ei löytynyt mitään leimallista piirrettä, paitsi se, että motivaatio oli kaikilla kunnossa.

- Työmotivaatio on korkeampi kuin monella suomalaiselle. Sillä tavoin he maksavat takaisin omasta taustastaan syntyviä kuluja, sanoo tutkimuksen tehnyt projektikoordinaattori Satu Nyholm Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Asiakkaiden asennetta maahanmuuttajiin pelätään

Vastaukset olivat niin positiivisia, että kesken tutkimuksen pyydettiin tilaajalta lupaa haastatella viittä sellaista hämäläisyritystä, jotka eivät koskaan olleet rekrytoineen maahanmuuttajia.

- Palvelualan yrityksissä koettiin, että maahanmuuttajaa ei voida rekrytoida, jos työntekijäksi pyrkivä ei osaa kieltä. Osa oli huolissaan yrityksen maineesta, miten asiakkaat ottavat vastaan ulkomaalaistaustaisen työntekijän. Joissakin tapauksissa asiakkaat olivat antaneet ymmärtää, että se ei olisi hyvä asia, Nyholm luettelee.

Afrikkalaisen olisi pitänyt osata suomalaisella työmaalla puolaa

Tutkimuksen tilannut Osallisena Suomessa –hankkeen työhönvalmentaja Tarja Helanen ei yllättynyt lopputuloksesta.

- Tutkimusraportin mukaan yhdeksi selitykseksi kielteisyyteen on se, että suomalaiset arvostavat suomalaista työtä. Toisaalta uskoisin, että kyseessä on tietämättömyyttä muiden maiden koulutuksen tasosta ja muualla koulutettujen työn laadun vaatimustasosta.

Pitkään erilaisissa kehitysyhteistyöprojekteissa mukana ollut Helanen uskoo, että Suomi on koko ajan muuttumassa kansainvälisemmäksi. Hän kertoo esimerkin, mitä kansainvälistyminen merkitsee.

- Eräs musta afrikkalaistaustainen mies poikkesi suomalaiselle rakennustyömaalle ja halusi työnjohtajan juttusille. Työnjohtaja löytyi ja valitteli, ettei voi palkata työmiestä, koska meillä pitää osata puhua puolaa.

Helanen sanoo myös, että suomen kielen osaaminen Suomessa perusasia, mutta koulutustarjonta ei ihan ole kohdallaan.

- Työnantajat eivät ole halukkaita antamaan kielikoulutusta. Voi olla meiltä puuttuu sen vuoksi kielen työssäoppiminen. Missä ammattikielen ja -sanaston voi oppia paremmin kuin työelämässä.

Suomenkielen puhuminen pelottaa

Heli Nyholm korostaa, että työnantajat eivät vaadi useinkaan ulkomaalaistaustaiselta ammatillista pätevyyttä. Se hoituu työn kautta. Maahanmuuttajat ottavat koko ajan isomman roolin työmarkkinoilla.

- Käsitystä ulkomaalaistaustaisista pitää saada muuttumaan, sanoo Helanen.

Maahanmuuttajalta työelämään hyppääminen vaatii joka tapauksessa rohkeutta. Rohkaisuksi riittäisi työnantajan hyvä asenne.

- Alkurohkeus meinaa pettää. Moni pelkää, ettei kieltä osaa tarpeeksi. Mutta puhuminen kehittyy vain harjoittelemalla.


Osallisena Suomessa -hanke

- Hankkeen tavoitteena on löytää työllistymisen väyliä maahanmuuttajille ja tukea heitä tarpeen mukaan työllistymisessä.

- Tutkimuksella haluttiin selvittää, minkä tyyppistä tukea tarvitaan ja mikä on yleisimmin esteenä maahanmuuttajataustaisen työllistymisessä.

- HAMKin Business Pointin tekemässä haastettelututkimuksessa oli mukana 15 maahanmuuttajia palkannutta yritystä sekä viis sellaista yritystä, jotka eivät olleet koskaan palkanneet yhtään maahanmuuttajaa työntekijäkseen.