HS: Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia

Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Asenteet maahanmuuttajiin muokkaavat metropolia 21.2.2013

Suo­ma­lais­ten asen­teet maa­han­muut­toa koh­taan ja yh­teis­kun­nan val­miu­det ot­taa vas­taan mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den mu­ka­naan tuo­maa yh­teis­kun­nal­lis­ta muu­tos­ta ovat juu­ri nyt tär­kei­tä ja ajan­koh­tai­sia ky­sy­myk­siä. Kaik­ki nä­kö­pii­ris­sä ole­vat en­nus­teet lu­paa­vat suu­ril­le kau­pun­ki­seu­duil­le maa­han­muu­ton vauh­dit­tu­mis­ta.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun tuo­reet väes­tö­en­nus­teet ar­vioi­vat maa­han­muut­ta­jien osuu­den kas­va­van vuo­teen 2030 men­nes­sä noin 20 pro­sent­tiin väes­tös­tä – mi­kä ei ole eu­roop­pa­lai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta edel­leen­kään ko­vin pal­jon.

Eu­roo­pan unio­nin ja Suo­men Aka­te­mian ra­hoit­ta­mas­sa tut­ki­mus­hank­kees­sa tar­kas­te­lem­me poh­jois­mais­ten hy­vin­voin­ti­val­tio­mal­lien, maa­han­muu­ton ja eriy­ty­mi­sen vä­li­siä yh­teyk­siä Os­lon, Köö­pen­ha­mi­nan, Tuk­hol­man ja Hel­sin­gin seu­duil­la.

Tut­ki­muk­sem­me kes­kei­siä ky­sy­myk­siä on pää­kau­pun­geis­sa asu­van val­ta­väes­tön suh­tau­tu­mi­nen maa­han­muut­toon ja sen mu­ka­naan tuo­miin muu­tok­siin.

KAN­SAIN­VÄ­LI­SIS­SÄ ar­vo­ja ja asen­tei­ta mit­taa­vis­sa tut­ki­muk­sis­sa (World Va­lue Sur­vey) Poh­jois­maat ase­moi­tu­vat tyy­pil­li­ses­ti nii­hin mai­hin, jois­sa tun­te­mat­to­miin ih­mi­siin ylei­ses­ti luo­te­taan riip­pu­mat­ta hei­dän us­kon­nol­li­ses­ta tai et­ni­ses­tä taus­tas­taan.

Kan­sain­vä­lis­ten ver­tai­lu­jen nä­kö­kul­mas­ta poh­jois­mai­nen hy­vin­voin­ti­val­tio – de­mok­ra­tia, kor­kea kou­lu­tus­ta­so, va­ral­li­suus ja mal­til­li­set tu­lo­erot – luo pe­rus­taa yh­teis­kun­nal­le, jos­sa luot­ta­mus on vah­va.

Myös maa­han­muut­to­asen­teis­sa Poh­jois­maat erot­tu­vat yleen­sä mui­ta Eu­roo­pan mai­ta su­vait­se­vai­sem­pi­na. Poh­jois­mai­siin pää­kau­pun­ki­seu­tui­hin kes­kit­ty­väs­sä tut­ki­muk­ses­sam­me asen­teet maa­han­muut­ta­jia koh­taan näyt­tä­vät kui­ten­kin var­sin ko­vil­ta.

SUU­RIN OSA esi­mer­kik­si Hel­sin­gin seu­dul­la vä­hin­tään nel­jä vuot­ta asu­neis­ta 25–50-vuo­tiais­ta suo­ma­lai­sis­ta pi­tää maa­han­muut­ta­jien kes­kit­ty­mis­tä yk­sit­täi­siin kau­pun­gin­osiin on­gel­mal­li­se­na. 61 pro­sent­tia ei ha­luai­si tiet­tyi­hin et­ni­siin ryh­miin kuu­lu­via naa­pu­reik­seen.

Vii­den­nes toi­voo, et­tä omal­la asuin­alueel­la oli­si jon­kin ver­ran vä­hem­män tai huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­män maa­han­muut­ta­jia. Alueil­la, joil­la asuu run­saas­ti maa­han­muut­ta­jia, tä­tä toi­voo li­ki 40 pro­sent­tia.

Suh­tau­tu­mi­ses­sa maa­han­muut­ta­ja­naa­pu­rei­hin nä­kyy sel­vää et­nis­tä hie­rar­kiaa. Epäi­le­vim­min suh­tau­du­taan Eu­roo­pan ul­ko­puo­lel­ta ko­toi­sin ole­viin naa­pu­rei­hin, myön­tei­sim­min län­sieu­roop­pa­lai­siin.

VII­DEN­NES pää­kau­pun­ki­seu­dun 25–50-vuo­tiais­ta asuk­kais­ta oli­si val­mis har­kit­se­maan muut­toa pois asui­na­lueel­taan, jos Eu­roo­pan ul­ko­puo­lel­ta ko­toi­sin ole­vien mää­rä alueel­la kas­vai­si. Ver­tai­lun vuok­si: kol­man­nes asuk­kais­ta ei ha­luai­si naa­pu­riin­sa eri­tyis­tä tu­kea tar­vit­se­via, ja li­ki kol­me nel­jäs­tä har­kit­si­si pois muut­ta­mis­ta, jos so­siaa­li­set on­gel­mat alueel­la li­sään­tyi­si­vät.

Hel­sin­gin seu­dun asuk­kaat ei­vät ole va­rauk­sel­li­si­ne maa­han­muut­to­asen­tei­neen yk­sin. Sa­man­kal­tai­sia ja jo­pa kär­ke­väm­piä asen­tei­ta esiin­tyy tut­ki­muk­sem­me mu­kaan Tuk­hol­mas­sa ja Os­los­sa.

Vaik­ka kaik­kein kiel­tei­sim­mät nä­kö­kan­nat jää­vät Poh­jois­mai­den met­ro­po­li­alueil­la pää­osin vä­hem­mis­töön, asen­teil­la on vä­liä. En­nak­ko­luu­loi­hin tai kiel­tei­siin ko­ke­muk­siin pe­rus­tu­va suh­tau­tu­mi­nen maa­han­muut­ta­jiin vä­lit­tyy se­kä yk­sit­täis­ten ih­mis­ten ko­ke­muk­siin et­tä laa­jem­paan­kin kau­pun­ki­ke­hi­tyk­seen.

Meil­lä on vah­vaa näyt­töä sii­tä, et­tä myös Hel­sin­gin seu­dul­la asu­mis­va­lin­noil­la ja muut­to­pää­tök­sil­lä on kauas­kan­toi­sia seu­rauk­sia yk­sit­täi­sis­sä kau­pun­gin­osis­sa ja ko­ko kau­pun­ki­seu­dul­la.

Olen­nai­sin­ta kes­kus­te­lus­sa ra­sis­min ole­mas­sa­olos­ta ei näh­däk­sem­me ole se, ovat­ko suo­ma­lai­set poik­keuk­sel­li­sen ra­sis­ti­sia vai ei­vät, vaan se, mi­ten asen­teet hei­jas­tu­vat ar­keem­me ja va­lin­toi­him­me.

Ma­ri Vaat­to­vaa­ra, Kat­ja Vil­ka­ma ja Han­na Dhal­mann

Vaat­to­vaa­ra on Hel­sin­gin yli­opis­ton kau­pun­ki­maan­tie­teen pro­fes­so­ri, Vil­ka­ma Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kuk­sen eri­kois­tut­ki­ja ja Dhal­mann Hel­sin­gin yli­opis­ton tut­ki­ja­toh­to­ri.