Keskisuomalainen: Ministeri toivoo ulkomaalaisille opiskelijoille eräänlaista kiintiötä

Keskisuomalainen: Ministeri toivoo ulkomaalaisille opiskelijoille eräänlaista kiintiötä 20.2.2013

Asuntoministeri Krista Kiurun (sd.) mielestä suomalaiset oppilaitokset voisivat varata paikkakuntansa opiskelija-asuntoyhteisöiltä tietynsuuruisen ympärivuotisen kiintiön ulkomaalaisia opiskelijoitaan varten.

Jyväskylässä viime viikolla asiaa ehdottaneen Kiurun mukaan koulujen kiintiöt muun muassa varmistaisivat, että Suomeen tulevat kansainväliset opiskelijat saavat täällä asunnon.

Samalla kiintiöt merkitsisivät, että ulkomaisia opiskelijoita haluavat koulut kantaisivat vastuunsa vaihto-opiskelijoiden aiheuttamista asuntojen kesäaikaisista tyhjäkäyttökustannuksista.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (KOAS) uusimman vuokratalokohteen, Veturitallien viereen nousevan Kotiraiteen, harjannostajaisissa vieraillut Kiuru pohdiskeli myös yleisemmin sitä, miten opiskelijoiden säännönmukaisesti syksyisin erittäin kuumia ja muina aikoina selvästi hiljaisempia vuokra-asuntojen markkinoita saataisiin tasapainotetuksi.

Yksi keino voisi ministerin mukaan olla se, että oppilaitokset pystyisivät tasaamaan syksyisin ja keväisin tutkinto- tai vaihto-opintonsa aloittavien määrää.

– Tämä olisi kaikkien etu, sillä syksyllä suurimmassa osassa korkeakoulukaupunkeja opiskelija-asunnoista on aina pulaa, mutta muina ajankohtina esiintyy niiden tyhjäkäyttöä, Kiuru sanoi.



Jyväskylässä vierailleelle Kiurulle kerrottiin, että KOASissa asuntojen käyttöastetta on lisätty muun muassa sillä, että päävuokralainen voi vuokrata edelleen asuntonsa, jos hän ei voi väliaikaisesti asua siellä vaikkapa vaihto-opintojakson tai kesätyön takia.

Samoin opiskelijalla on KOASissa oikeus asua asunnossaan vielä kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen. Yksi syy tähän ovat nykyaikaiset satunnaiset ja arvaamattomat työmarkkinat, joita rauhoittaa, että edes asunto pysyy jonkin aikaa samana.

Ministeri Kiuru kertoi, että valtio haluaa edelleen olla yhteistyössä ja tukea kaikkiaan hieman yli pariakymmentä yleishyödyllistä opiskelija-asuntoyhteisöä eri puolella Suomea.

– Opiskelija-asuntokanta halutaan pitää kunnossa ja riittävän suurena opiskelijamääriin nähden, hän totesi.

Kiurun mukaan ympäristöministeriö selvitytti viime syksynä opiskelija-asumisen nykytilan ja kehitysnäkymät.

Selvitysmies Mikko Sedigin raportin mukaan seuraavien viiden vuoden aikana koko maassa pitäisi aloittaa yhteensä 1 000 uuden opiskelija-asunnon rakentaminen vuosittain. Määrä on kova, nykyiseen verrattuna kaksinkertainen, ja merkitsisi 1 700 uutta asuntopaikkaa vuodessa.

Määrästä puolet pitäisi rakentaa pääkaupunkiseudulle ja loput Jyväskylään, Joensuuhun, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Muualle rakennettaisiin yksittäisiä kohteita.



Sedigin raportin mukaan myös opiskelija-asuntojen peruskorjaamisen tarpeet ovat yhtä suuria: joka vuosi maassa pitäisi peruskorjata 1 000 opiskelija-asuntoa.

Peruskorjausten yhteydessä vanhoja asuntoja voidaan myös muuttaa niin, että ne vastaavat asuntojakautumiltaan ja asumistasoltaan paremmin niitä tarpeita ja vaatimuksia, joita opiskelijoilla nykyisin on, ministeri Kiuru kertoi.

Krista Kiurun mukaan opiskelija-asuntojen uudisrakentaminen ja niiden kunnossapito edellyttää, että opiskelija-asuntosäätiöt sitoutuvat hankkeisiin ja kaupungit osoittavat uusille rakennuskohteille tontteja.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön taustalla ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO sekä Jyväskylän ammattiopiston opiskelijankunta JAMO. Säätiöllä on Jyväskylässä yhteensä 76 kerrostaloa ja niissä on yhteensä 4·041 asuntopaikkaa.