Yle Pohjois-Karjala: Itä-Suomen yliopiston rasismitutkijat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi 13.2.2013
Karjalainen: Kannanotto: Yliopistoväen osallistumista rasismikeskusteluun yritetään jatkuvasti rajoittaa
Radio Rex: Itä-Suomen yliopisto vastustamaan rasisimia
Yle Pohjois-Karjala: Rehtori Vartiainen: "Tutkijan vapautta ei saa rajoittaa"
Yle Pohjois-Karjala: Kokenut rasismitutkija ymmärtää kollegoiden huolen
Yle Pohjois-Karjala: Kansa ärähti: Sananvapauden käyttäjät leimataan rasisteiksi
Itä-Suomen yliopiston ammattijärjestöt ovat huolissaan ulkopuolisten tahojen yrityksistä rajoittaa opettajien ja tutkijoiden vapautta käsitellä rasismia ja monikulttuurisuutta.
Henkilöstöjärjestöjen mielestä Itä-Suomen yliopiston on otettava näkyvä rooli rasismin vastustamisessa.
Järjestöjen yhteisessä kannanotossa todetaan, että kansainvälistyvän yliopiston pitää kantaa erityistä huolta lisääntyvästä rasismista ja ilmapiirin koventumisesta Itä-Suomessa.
Perimmäiset arvot kuten tieteen vapaus ja oikeudenmukaisuus edellyttyvät tutkijoita ja opettajia osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n pääluottamusmies Antero Puhakka kertoo, että kannanotto annettiin nyt, koska yliopiston tutkijat ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi.
- Nyt meidän rasismi- ja monikulttuurisuustutkijat ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi. Kotiin tulee nimettömiä uhkailukirjeitä. Tutkijoita vastaan hyökkäillään Facebookin kautta. Tutkijoiden ja opettajien toiminnasta kannellaan rehtoreille tai ylemmille tahoille.
- Siellä on hyvin aktiivista toimintaa, jolla pyritään rajoittamaan tutkijoiden ja opettajien osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, Antero Puhakka kertoo.
- Me korostetaan sitä, että näissä asioissa täytyy olla ehdoton nollatoleranssi.
Kannanoton mukaan polititisen ilmapiirin koventuminen ilmenee esimerkiksi rasismia, monikulttuurisuutta ja islamvastaisuutta käsittelevien tilaisuuksien häirintänä. Tilanne on johtanut jo siihen, että jotkut tutkijat eivät halua enää esiintyä julkisuudessa.
Kannanotossa muistutetaan, että Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on kansainvälistyminen sekä kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden määrän lisääminen. Näin ollen liopiston tehtävänä on turvata sellainen yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ilmapiiri, jossa tämä on mahdollista.
_____________________________________________
Karjalainen: Kannanotto: Yliopistoväen osallistumista rasismikeskusteluun yritetään jatkuvasti rajoittaa
Itä-Suomen yliopiston ammattijärjestöt haluavat yliopiston ottavan näkyvän roolin rasismin vastustamisessa. Kaikkia henkilöstöryhmiä edustavien järjestöjen puheenjohtajien antamassa kannanotossa todetaan, että poliittisen ilmapiirin koventuminen heijastuu myös yliopistoihin. Se ilmenee esimerkiksi rasismia, monikulttuurisuutta ja islamvastaisuutta käsittelevien tilaisuuksien häirintänä.
- Tutkijoiden ja yliopisto-opettajien osallistumista julkiseen keskusteluun yritetään jatkuvasti rajoittaa, kannanotossa todetaan.
Tämä on jo nyt johtanut tilanteeseen, jossa jotkut tutkijat eivät halua enää esiintyä julkisuudessa tai eivät ylipäätään halua ottaa tutkimuskohteikseen sellaisia aiheita kuten rasismi, monikulttuurisuus tai islamvastaisuus.
Kannanotossa muistutetaan, että tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus ovat Itä-Suomen yliopiston keskeisiä arvoja. Strategioissa myös edellytetään osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä monikulttuurisuuden edistämistä.
- Yliopiston ei tule hyväksyä minkäänlaisia yrityksiä rajoittaa tutkijoidensa vapautta käsitellä rasismia ja monikulttuurisuutta tai osallistua näiden asioiden käsittelemiseen julkisesti, kannanotossa painotetaan.
Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on kansainvälistyminen sekä kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden määrän lisääminen.
- Yliopiston tehtävänä on turvata sellainen yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ilmapiiri, jossa tämä on mahdollista.
__________________________________________________
Radio Rex: Itä-Suomen yliopisto vastustamaan rasisimia
Itä-Suomen yliopistossa on otettu tänään julkisesti kantaa rasismia vastaan. Yliopiston ammattijärjestöt edellyttävät yliopiston ottavan näkyvän roolin rasismin vastustamisessa. Kun ulkomaalaisten tutkijoiden, vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden määrää halutaan lisätä, myös Itä-Suomen yliopiston pitää kantaa erityistä huolta lisääntyvästä rasismista ja poliittis-yhteiskunnallisen ilmapiirin kovenemisesta yleisesti ja erityisesti Itä-Suomessa, todetaan tänään julkaistussa kannanotossa.
Yliopiston tulee toimia näkyvästi rasismia vastaan
Itä-Suomen yliopiston ammattijärjestöt edellyttävät yliopiston ottavan näkyvän roolin rasismin vastustamisessa. Kaikkia henkilöstöryhmiä edustavien järjestöjen puheenjohtajat korostavat yliopiston vastuuta yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa antamalla seuraavan kannanoton.
Tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus ovat Itä-Suomen yliopiston keskeisiä arvoja. Itä-Suomen yliopiston strategia puolestaan edellyttää tutkijoita ja opettajia osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamaan asiantuntijuudellaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa esitetään päätavoitteiksi muun muassa monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja globaalin vastuun edistäminen. Kun ulkomaalaisten tutkijoiden, vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden määrää halutaan lisätä, myös Itä-Suomen yliopiston pitää kantaa erityistä huolta lisääntyvästä rasismista ja poliittis-yhteiskunnallisen ilmapiirin kovenemisesta yleisesti ja erityisesti Itä-Suomessa.
Poliittisen ilmapiirin koventuminen heijastuu myös yliopistoihin ja ilmenee esimerkiksi rasismia, monikulttuurisuutta ja islamvastaisuutta käsittelevien tilaisuuksien häirintänä. Tutkijoiden ja yliopisto-opettajien osallistumista julkiseen keskusteluun yritetään jatkuvasti rajoittaa. Tämä on jo nyt johtanut tilanteeseen, jossa jotkut tutkijat eivät halua enää esiintyä julkisuudessa tai eivät ylipäätään halua ottaa tutkimuskohteikseen sellaisia aiheita kuten rasismi, monikulttuurisuus tai islamvastaisuus (HS 14.3.2012).
Yliopiston ei tule hyväksyä minkäänlaisia yrityksiä rajoittaa tutkijoidensa vapautta käsitellä rasismia ja monikulttuurisuutta tai osallistua näiden asioiden käsittelemiseen julkisesti. Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on kansainvälistyminen sekä kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden määrän lisääminen. Yliopiston tehtävänä on turvata sellainen yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ilmapiiri, jossa tämä on mahdollista. Sen tulee toimia näkyvästi rasismia vastaan ja osallistua monikulttuurisen yhteiskunnan tukemiseen.
____________________________________________
Yle Pohjois-Karjala: Rehtori Vartiainen: "Tutkijan vapautta ei saa rajoittaa"
Itä-Suomen yliopiston rasismi- ja maahanmuuttotutkijoiden suut yritetään tukkia. Tutkijat ja opettajat ovat saaneet muun muassa uhkaus- ja solvauskirjeitä. Ammattijärjestöt ja yliopiston johto pitävät tilannetta erittäin vakavana.
Lehtori Päivi Harinen sai 1990-luvulla, Joensuun skiniaikaan uhkaussoittoja kireä-äänisiltä, vihaisilta nuorilta miehiltä. Nyt hän on saanut solvauskirjeitä ja uhkauksia, mutta on säästynyt kuitenkin pahimmilta.
- Mulla on toistaiseksi ollut vielä sellainen tilanne, että koti on saanut olla rauhassa. On tutkijoita, joiden kotioveen on tahrittu ulosteita ja postilaatikkoon on laitettu kakkapaketteja. Se viestii, että tiedän, missä asut.
Maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja rasismia tutkivien yliopistoihmisten suut yritetään tukkia ja kynät katkaista.
- Se on minusta hirveen nurinkurista. Kun ollaan kauheen kriittisiä siitä, että maahanmuutto Suomeen aiheuttaa paljon ongelmia. Sitten kun me tehtäs tutkimusta siitä - sehän ansaitsisi tulla tutkituksi - niin se on sitten se paha, mitä vastaan hyökätään, Harinen ihmettelee.
Päivi Harinen sanoo, että tutkijoiden työtä ja tutkimuksia saa tietenkin arvostella. Mutta uhkauskirjeillä, solvauksilla, hyökkäyksillä sosiaalisessa mediassa ja ulosteilla ei ole mitään tekemistä sananvapauden ja kriittisen keskustelun kanssa. Ja rasismi on rikos.
Yliopistojen yhteinen ongelma
Ongelma ei ole yksin Itä-Suomen yliopiston. Joensuun kampuksella todetaan yhteen ääneen, että samaa tapahtuu myös muissa yliopistoissa, mutta tähän mennessä vain Itä-Suomi on rohkeasti tuonut asian julki.
Pitäisikö nyt kaikkien yliopistojen lähteä yhteiseen rintamaan ja sanoa, että tämä ei käy?
- Kyllä varmaan. En tiedä nyt sellaisten julkilausumien tekemistä, mutta yliopistojen on syytä tulla ulos silloin, kun tutkijoiden vapautta yritetään rajoittaa, rehtori Perttu Vartiainen sanoo.
Miten vakava asia se yleisesti ottaen on, kun yliopiston ja tutkijoiden vapautta koetetaan rajoittaa?
- Se on periaatteellisesti erittäin iso asia, koska yliopiston perusluonteen vuoksi meitä ei saisi mikään tällainen seikka rajoittaa, Vartiainen toteaa.
"Tämä on selkeä painostusyritys"
Itä-Suomen yliopiston ammattijärjestöt pitävät nykyistä tilannetta erittäin vakavana. Julkisalan koulututettujen neuvottelujärjestö JUKO:n pääluottamusmies Antero Puhakka sanoo, että tietyt ryhmittymät haluavat sulkea tutkijoiden ja opettajien suut.
- Tämä on selkeä painostusyritys. Yritetään määrittää yliopiston ulkopuolelta mitä saa tutkia, miten saa puhua ja saavatko tutkijat olla julkisuudessa. Se on sellaista, mitä mikään henkilöstöjärjestö ei voi hyväksyä, Puhakka sanoo.
____________________________________________
Yle Pohjois-Karjala: Kokenut rasismitutkija ymmärtää kollegoiden huolen
Itä-Suomen yliopiston tutkija Vesa Puuronen sanoo ymmärtävänsä kollegoidensa huolen ulkopuolisten tahojen yrityksistä puuttua rasismitutkijoiden työhön tai opetukseen. Hän katsoo kuitenkin, että tietyntasoinen huono kohtelu on osa alan tutkijoiden arkipäivää.
Tutkija Vesa Puuronen oli ristitulessa 1990-luvun lopulla johtaessaan Joensuussa anti-rasistista interventioprojektia EXIT, jonka tavoitteena oli rasismin ja muukalaispelon vähentäminen Joensuun nuorison keskuudessa. Aihe oli kuuma Joensuun skiniongelmien vuoksi, eivätkä kaikki tahot olleet kiitollisia siitä, että aiheeseen tartuttiin tutkimuksenkin kautta.
Itä-Suomen yliopiston tutkijana Vesa Puuronen ymmärtää siis hyvin toisten tutkijoiden huolen:
- Olen samaa mieltä kollegoiden kanssa. On hyvä, kun yliopiston on edellytetty toimivan niiden periaatteiden mukaan, mitä yliopistossa noudatetaan. Ja myös sen mukaan, mitä Suomen lainsäädännössä on taattu koskien tutkimuksen vapautta ja mielipiteen ilmaisemisen vapautta.
- Olisi mielestäni hyvä, että Itä-Suomen yliopisto ottaisi kantaa tähän asiaan, sanoo Puuronen.
Joutunut itsekin uhkailluksi tutkijana
Vesa Puuronen johti 1998 – 2001 Joensuussa anti-rasistista interventioprojektia EXIT. Sen tarkoituksena oli vaikuttaa siihen, että rasismi ja muukalaispelko vähenisivät kaupungissa. Tolloin Joensuu oli tunnettu skiniongelmistaan.
Puuronen kertoo, että hänkin on kokenut uhkailua:
- Olen kokenut uhkailua, mutta enempi sellaista painostusta siihen suuntaan, että olisi parempi lopettaa tällaisten asioiden tutkiminen ja niistä kirjoittaminen.
- Osa painostajista ja uhkailijoista on ollut nimettömänä, mutta myös omalla nimellä on oltu esillä.
Puuronen kertoo, että hän ei katso painostuksen tai uhkailujen vaikuttaneen hänen tutkimustyöhönsä:
- Olen nähnyt tämän asian tietoisena siitä, että on kyse ristiriitoja herättävästä aiheesta. Olen nähnyt tutkimuksen kuitenkin niin tärkeänä, että en ole antanut uhkailujen vaikuttaa omaan työhöni.
Tutkija Vesa Puuronen muistuttaa kuitenkin, että uhkauksilla ja painostuksilla on ollut vaikutusta hänen lähipiiriinsä ja tuttaviin, jotka ovat sellaisissa tilanteissa voineet olla hyvinkin huolissaan.
Hoitanut ongelmaa omin neuvoin
Tutkija Vesa Puuronen sanoo, ettei vuosien myötä ole uhkailujen tai painostuksen johdosta ollut yhteydessä yliopiston johtoon:
- Olen ajatellut niin, että näillä on tähän ammattiin ja erityisesti näihin teemoihin liittyvä tällainen epätoivottava vaikutus, mutta en ole ottanut kuitenkaan yhteyttä työnantajaan.
- Omissa tapauksissani olen katsonut, että niihin ei työnantaja voi, eikä ole syytä puuttua.
Puurosen mukaan näyttökysymykset voivat uhkausasioissa olla erittäin ongelmallisia, jos ei ole mitään varsinaista todisteaineistoa. Hän kertookin pyrkineensä argumenteilla vastaamaan argumentteihin ja pyrkinyt säilyttämään keskusteluyhteyden niihin ihmisiin, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä.
Tutkija Vesa Puuronen johtaa parhaillaan EU:n 7. puiteohjelmaan kuuluvan tutkimushankeen MYPLACE Suomen osahanketta. Se liittyy osaltaan myös ääriliikkeisiin.
_______________________________________________
Yle Pohjois-Karjala: Kansa ärähti: Sananvapauden käyttäjät leimataan rasisteiksi
Itä-Suomen yliopiston rasismi- ja maahanmuuttotutkijoiden suut yritetään tukkia. Tutkijat ja opettajat ovat saaneet muun muassa uhkaus- ja solvauskirjeitä. Ammattijärjestöt ja yliopiston johto pitävät tilannetta erittäin vakavana. Netissä keskustelu kävi kuumana ja uhkaa leimaantumisesta pidetään suurena.
Itä-Suomen yliopiston tutkijoita on uhkailtu. Rasismi- ja maahanmuuttotutkijoiden työhön pyritään vaikuttamaan ja heille on tullut nimettömiä uhkailukirjeitä kotiin. Tutkijoiden ulko-ovia ja postilaatikoita on töhritty ulostella. Nettikeskustelussa paljastetaan, että mielipiteiden jakamiseen liittyy pelkoa.
Pelkään. Paljon ja koko ajan. Kassajonossakin tulee väkisinkin miettineeksi, onko vieressä oleva äänestänyt natseja eduskuntaan. Pelkään läheisteni puolesta. Omasta puolestani.
Pelkään tätä porukkaa niin paljon, etten tätäkään kommenttia uskalla kirjoittaa omalla nimelläni.
Keskustelu sananvapaudesta ja mielipiteiden julkistamisesta omalla nimellä vaikutti monen mielestä käänteiseltä.
Uutisessahan kerrottiin Itä-Suomen yliopiston rasismitutkijoiden joutuneen hyökkäyksen kohteeksi, mutta lähes kaikki yleisökommentit todistelevat, kuinka maahanmuuttokriitikot ne vasta uhreja ovatkin.
Leimaantuminen rasistiksi pelottaa
Useat nettikirjoittajat kertovat, että maahanmuuttokriittisyys tulkitaan helposti rasismiksi. Leimaantumisen pelossa saatetaan jättäytyä pois ajankohtaisesta keskustelusta.
En uskalla sanoa mielipiteitäni työpaikalla. Rasistin leima on uhkaava ja pelko joutua eristetyksi työyhteisössä.
Sananvapauden rajoittamiseen törmää lähinnä kriittisiä äänenpainoja antaessa.
Rasismi taas on tämänpäivän Suomessa lähestulkoon pahinta mitä ihminen voi tehdä, joten leimaantuminen on todellinen riski.
Voin sanoa, että pyrin katsomaan tarkasti missä sanon mielipiteeni suoraan sillä työ on valmiiksi hankalaa saatika sitten vielä jos joutuu luokitelluksi joidenkin määrittelemään ääriainekseen.
Ilmapiiriä punnitaan historian valossa
Osa kirjoittajista ajattelee, että Suomessa vallitsee nyt samanlainen henki kuin Saksassa ennen toista maailmansotaa.
Nyt puhutaan ihan samoilla fraaseilla kuin mitä Saksassa 1930-luvulla.
Historia on täynnä tapauksista jossa ihminen on menettänyt henkensä taloudellisista, poliittisista tai uskonnollisista eriävistä mielipiteistä.