Yle: Puolustusvoimiin värvätään oma imaami?

Yle Pohjois-Karjala: Puolustusvoimiin värvätään oma imaami? 12.2.2013

Sotilasimaami olisi muslimivarusmiesten tukena ja imaamin osaamisesta hyötyisivät myös rauhanturvajaat. Kenttäpapit saavat viereensä kenttäimaamin kuitenkin vasta sitten, kun muslimien määrä armeijassa on selvästi suurempi.

Maavoimissa on tällä hetkellä suorittamassa varusmiespalvelustaan noin 130 muslimia. Määrä on noin puoli prosenttia kaikista varusmiehistä ja se on vakiintunut samalle tasolle viime vuosina. Suhteessa Suomen muslimiväestöön, varusmiesten määrän pitäisi olla suurempi, laskee maavoimien kenttärovasti Vesa Aurén.

- Jos muslimeja on 40 - 50 000 koko maassa, niin heitä pitäisi olla palveluksessakin isompi määrä. Tämä kertoo huonosta kotoutumisesta. Osa heistä ei selviä kutsuntojen kautta varusmiespalvelukseen, vaikka meillä on yleinen asevelvollisuus, Aurén sanoo.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvista ikäluokista tulee varusmiespalvelukseen suhteessa suurempi osa, kuin mitä kirkkojen jäseniä on koko maassa. Syitä muslimien suhteessa pieneen määrään ei ole tutkittu, mutta Aurén epäilee syiksi muun muassa sitä, että kutsutut eivät tule lainkaan kutsuntoihin tai he ovat olleet maassa vasta vähän aikaa, jolloin heillä ei ole edellytyksiä varusmiespalveluksen suorittamiseen.

Kenttäpappeja on joukkueellinen, mutta missä kenttäimaami?

Puolustusvoimissa on luterilainen kenttäpiispa ja 28 kenttäpappia. Lisäksi ortodokseilla on omat kenttäpapit, jotka ovat sivutyönään sotilaspapin töitä tekeviä seurakuntapappeja.

Sotilasimaamille Suomen armeijassa ei ole estettä. Käytännössä imaamin pestaaminen armeijaan vaatii kuitenkin kahta asiaa.

- Ensinnäkin muslimivarusmiesten määrän pitäisi kasvaa sen verran isoksi, että sille on perusteet. Toiseksi islamin maailma on sillä tavalla hajanainen, että sieltä löytyy erilaisia uskonsuuntia. Se tietysti vaatisi sen, että he pystyisivät neuvottelemaan sellaisen järjestelyn, että löytyisi yksi henkilö, joka palvelisi ja edustaisi heitä kaikkia. Esimerkiksi kun he antavat ohjeita, että ne sopisivat kaikille islamin eri ryhmille, kenttärovasti Aurén kertoo.

Mitään periaatteellista tai juridista estettä Aurén ei imaamin palkkaamiselle näe. Silti kenttäimaami ei seiso armeijan riveissä vielä aikoihin, Aurén arvioi.

- Muslimivarusmiesten määrä ei ole viime vuosina lisääntynyt. Tämä antaa meille sellainen näköalan, että kyllä tässä varsin monta vuotta menee, ennen kuin kenttäpiispa saisi kenttäimaamin sinne rinnalleen.

- Pitää myös muistaa, että puolustusvoimissa eletään niukkuuden aikoja. Osa varuskunnista joudutaan sulkemaan ja väkeä vähennetään, meillä ei ole resursseja antaa millekään osa-alueelle, Aurén jatkaa.

Ulkomailla armeijoissa on monien uskontojen edustajia tekemässä hengellistä työtä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen armeijassa on sotilaspappeja eri kristittyjä varten, kenttäimaamit muslimeja varten, kenttägurut hinduja varten ja kenttärabbit juutalaisia varten.

Sotilasimaamin osaamista varusmiehille ja rauhanturvaajille

Armeijan palveluksessa olevalle imaamille olisi tarvetta muslimivarusmiesten hengellisenä tukena. Muslimivarusmiehet eivät silti ole nytkään vailla hengellistä tukea, sillä kenttäpapit ovat kaikkia varusmiehiä varten, riippumatta heidän katsomuksestaan.

Kaikkein uskonnollisimmat muslimit, jotka haluavat pitää kiinni perinteistään ja haluavat käydä niistä keskusteluja, kävelevät kenttäpapin luo. He ovat kaikkien käytössä, eivätkä he kysy uskontokuntaa, kun oveen koputetaan.

- Muslimivarusmiehet ovat reippaasti kääntyneet sotilaspapin luo. Voi sanoa, että hengenmies kuin hengenmies, kunhan ottaa asiat tosissaan, niin se on heille kelvannut. Vahvaa toivetta muslimivarusmiehiltä ei kenttäimaamin saamiseksi ole tullut.

Kun kenttäpappi kohtaa islamisuskosta kysymyksiä, joihin hän ei osaa vastata, pappi hankkii tietoa soittamalla imaamille. Esimerkiksi Santahaminan varuskunnasta on soiteltu viikoittain ohjekyselyjä imaamille.

Islamin usko ja muslimikulttuuri ovat keskustelussa myös rauhanturva-asioiden kautta.

- Yksi syy, miksi tämä asia on suorastaan sylissämme on, että meillä on tällä hetkellä rauhanturvajoukkoja Libanonissa hyvinkin jännitteisellä alueella Syyrian naapurissa. Siellä on tilanne, että on rauhanturvaajia eri maista. Suomalaisen kenttäpapin kanssa samassa pöydässä on istumassa kenttäimaameja, Aurén kertoo.

Muslimien tavat toteutuvat armeijassakin

Islam tuo mukanaan monet tavat, jotka poikkeavat totutusta armeijan rytmistä. Esimerkiksi paastoaikaan muslimit eivät syö päivällä ja heidän ruokavaliossaan on rajoituksia.

- Puolustusvoimat on kyllä ottanut tässä asiassa selkävoiton haasteista. Esimerkiksi keittiöissä on jo terveydellisistä syistä ruokavalioita hyvin paljon. Joku ei syö sianlihaa ja toinen ei syö porkkanaa. Nämä järjestelyt ovat äärimmäisen helppoja toteuttaa, Aurén kiittää armeijan henkilöstöä.

Myös ruokailun järjestäminen ennen auringon nousua ja sen laskun jälkeen ei ole ongelma, sillä esimerkiksi vartiovuorossa oleville ja autonkuljettajille on tarjolla ruokaa poikkeuksellisiin aikoihin.

Muslimivarusmiehille on myös myönnetty vapaa-aikaa perjantaipäiville, jotka ovat muslimien pyhäpäiviä. Näin he voivat osallistua toimituksiinsa perheidensä kanssa.

- Mielestäni puolustusvoimat on kyennyt äärimmäisen hyvin kohtaamaan tällaista monikulttuurisuutta. Kaikille pannaan samanlaiset palvelusvaatteet päälle, kaikki saavat samaa palkkaa ja kaikkien päiväohjelma on sama. Tältä osalta murheet ja huolet ovat hyvin pieniä. Meillä voi olla tilanne jopa parempi, kuin esimerkiksi koulumaailmassa, Aurén vertaa.