HS: Helsinki pohtii terveys­palveluja paperittomille

Helsingin Sanomat: Helsinki pohtii terveys­palveluja paperittomille 27.2.2013
Helsingin Sanomat: Paperiton sairastaa maan alla 28.2.2013

Paperittomat siirtolaiset voivat alkaa saada terveyspalveluita Helsingistä. Tällä haavaa Suomessa ilman henkilöpapereita oleskelevat henkilöt ovat käytännössä terveysjärjestelmien ulkopuolella.

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan tiistaina. Lautakunta päätti äänin 7–6 kannattaa ehdotusta siitä, että kunta sallisi paperittomille ainakin kiireellisen maksuttoman hoidon. Asia etenee vielä kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon.

Suomessa asuu noin 2 000–3 000 paperitonta siirtolaista.

He voivat olla esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita tai oleskeluluvan umpeutumisen jälkeen maahan jääneitä ihmisiä. Joukkoon kuuluvat myös EU-maista tulleet romanit, joista useimmilla ei ole eurooppalaista sairausvakuutuskorttia.

Paperittomat maksavat kiireellisestä hoidosta todelliset kustannukset, jolloin lasku voi olla tuhansia euroja. Kiireetöntä hoitoa paperittomat eivät voi saada julkisella puolella lainkaan.

Paperittomille avattiin vuonna 2011 klinikka, jota muutamat lääkärit pyörittävät vapaaehtoisvoimin. Global Clinicillä työskentelevän Ville Holmbergin mukaan potilaita on ollut noin 300 vuodessa.

Klinikka on hätäratkaisu, Holmberg korostaa. "Ihmisoikeussopimusten mukaisesti Suomi olisi velvollinen tarjoamaan välttämättömät hoidot kaikille. Suomi ja Helsinki eivät hoida omaa velvollisuuttaan, minkä takia hoitoa joudutaan nyt järjestämään vapaaehtoisvoimin."

Esimerkiksi Ruotsissa on tulossa voimaan lakimuutos, joka antaa paperittomille samat oikeudet terveyspalveluihin kuin turvapaikanhakijoille.

__________________________________________

Helsingin Sanomat: Paperiton sairastaa maan alla 28.2.2013

Suomessa maanpaossa ollut ulkomaalaisnainen sairastui taannoin vakavaan keuhkokuumeeseen.

Tukala tilanne, sillä naisella ei ollut oleskelulupaa.

Vaihtoehtoja oli kaksi: mennä terveyskeskukseen ja ottaa riski karkotetuksi tulemisesta – tai sitten sairastaa maan alla senkin uhalla, että keuhkokuume voi johtaa kuolemaan.

Nainen valitsi jälkimmäisen.

Hän ei kuollut, vaan sai lopulta apua vapaaehtoisten lääkärien pyörittämältä klinikalta.

Vaatimaton vastaanotto sijaitsee salaisessa huoneistossa Helsingissä. Se on ainoa paikka, josta ilman henkilöpapereita maassa oleskeleva voi tavata lääkäriä ilman viranomaisten tai jättimäisen laskun pelkoa.

Muutoin paperittomat putoavatkin kaikkien terveysjärjestelmien ulkopuolelle.

Helsinki pohtii nyt, pitäisikö asialle tehdä jotain.

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi tiistaina ehdotuksen, jonka mukaan myös paperittomat voisivat saada julkista terveydenhoitoa. Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.

Päätös syntyi täpärästi äänin 7–6. Poliittisesti aihe on arka, sillä keskustelu paperittomien terveydenhoidosta luisuu usein maahanmuuttoon.

"Veikkaisin, että kun näin äänestettiin, varmaan sama keskustelu käydään valtuustossakin", sanoo lautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd).

Hengenvaaraan joutunutta ihmistä ei saa nytkään jättää kolkuttelemaan sairaalan ovia. Näin määrää laki.

Päivystyksissä kuitenkin ihmetellään, kuka paperittomien hoidon maksaa.

Tällä haavaa hoidosta veloitetaan todellisten kustannuksien mukaan. Äkillinen päivystyskäynti voi maksaa parituhatta euroa. Joissain kunnissa tätä on tulkittu niin, että kuvetta pitää kaivaa ennen toimenpidettä. Niinpä hoito on voinut jäädä saamatta.

Hankalia ovat nekin tapaukset, joissa kiireellisyys on tulkintakysymys. Kuuluuko diabeetikko tai ilman tuhkarokkorokotusta kulkeva lapsi äkillistä hoitoa tarvitseviin?

Virallista ohjetta paperittomien hoitoon saa etsiä turhaan.

Lainsäädäntöä hierotaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Asiaa on pohdittu eri näkökulmista asiantuntijaryhmissä puolitoista vuotta.

"Pyrimme selvittämään valtakunnallisesti, miten paperittomille saisi mahdollisuuden kiireelliseen hoitoon ja mahdollisesti muuhunkin. Missä määrin ja mitä paperittomilla tarkoitetaan, siihen haetaan selvyyttä", sanoo ylilääkäri Taneli Puumalainen ministeriöstä.

Paperittomia arvioidaan olevan Suomessa tuhansia.

Perinteisesti paperittomalla viitataan ihmiseen, joka syystä tai toisesta elää maassa laittomasti tai turististatuksella.

Hän voi olla kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut tai oleskeluluvan umpeutumisen jälkeen Suomeen jäänyt ihminen.

Joukkoon kuuluvat myös EU-maiden romanit, joilla ei ole eurooppalaista sairausvakuutuskorttia.

Puumalainen huomauttaa, että systeemin aukkoihin putoaa myös Kela-korttia odottavia ihmisiä sekä ulkomaalaisopiskelijoita, joiden vakuutus ei ole tarpeeksi kattava.

Helsingin Global Clinicilla vapaa-ajallaan päivystävä lääkäri Ville Holmbergin mukaan oikeutta terveydenhoitoon ei tulisi sotkea maahanmuuttokysymyksiin.

"Tämä on ihmisoikeuskysymys. Sivistyneeseen yhteiskuntaan kuuluisi, että kaikista sairaista pidetään huolta. On julmaa, ettei näin ole", Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä Holmberg sanoo.

Suomi vertautuu kyseenalaisella tavalla moniin muihin Euroopan maihin. Ihmisoikeuksien näkökulmasta tilanne on suorastaan häpeällinen: hoitoa ei taata edes lapsille.

Esimerkiksi Ruotsissa on tulossa voimaan lainmuutos, joka antaa paperittomille samat oikeudet terveyspalveluihin kuin on turvapaikanhakijoilla.

Viime vuonna Helsingin paperittomien klinikalla kävi noin 300 potilasta. Holmberg laskee, että heidän hoitamisensa olisi maksanut alle satatuhatta euroa.