Yle: Paperiton siirtolainen siivosi Suomessa rakennusjätteitä muutaman euron tuntipalkalla 17.2.2013
Suomessakin on merkkejä paperittomien siirtolaisten käytöstä työvoimana. Paperittomien työntekijöiden määrää on lähes mahdotonta arvioida, mutta laittomasti maassa olevia on tuhansia. Meksikolainen siirtolainen eli vuoden Suomessa jakamalla pitsamainoksia, siivoamalla rakennusjätteitä ja työskentelemällä Kauppatorilla.
Edgar Roberto Ortega lähti miljoonakaupunki Mexicosta lähes kaksikymmentä vuotta sitten Yhdysvaltoihin töitä tekemään. Kotikaupungissa ei ollut töitä ja siellä oli vaarallista. Yhdysvalloissa vietetettyjen vuosien jälkeen Ortega lähti Eurooppaan.
Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa hän teki pimeitä töitä kymmenisen vuotta, ennen kuin päätyi Suomeen.
Haaveena oli tosin lentää Norjaan, mutta lentolippu oli liian kallis, joten hän osti lipun Suomeen. Helsinkiin hän tuli muutama vuosi sitten ilman rahaa. Kavereita ja asuntoa ei ollut.
Helsingissä Ortega nukkui kadulla ja tuttujen luona sitten kun tuttuja alkoi olla. Ortega teki pimeitä hanttihommia, kun jostain piti tienata rahaa.
- Keräsin pulloja, jaoin pitsamainoksia ja olin Kauppatorilla töissä kesäaikaan, hän muistelee.
Mies meni myös suoraan rakennystyömaille kysymään töitä. Hän pääsi siivoamaan rakennusjätettä.
- Minun piti viedä pois roskia. Se oli raskas homma, Ortega pudistelee päätään.
Ortegalle maksettiin pimeää palkkaa.
- Minulle maksettiin neljä tai viisi euroa tunnissa tai 20 euroa päivässä, että se oli aika huono palkka, hän kertoo.
"Oleskelulupakuulustelut muistuttivat psykologista testiä"
Vuosia maailmalla kiertänyt Ortega sanoo, että Suomessa on erittäin vaikeaa elää laittomasti verrattuna muihin maihin.
Hän sinnitteli vuoden pimeissä töissä, kunnes löysi naisen ja meni tämän kanssa naimisiin. Oleskelulupahakemusta varten piti käydä useasti poliisin puheilla. Kysymyksiä oli paljon.
- Kyllä se oli vaikeaa. Kun menee naimisiin ja menee haastatteluun poliisille, niin minulle esitettiin monta, monta, monta kysymystä monena päivänä. Se oli vähän samanlainen kuin psykologinen testi, Ortega muistelee.
Väliaikainen oleslekulupa myönnettiin ja Ortega pääsi opiskelemaan autonasentajaksi ja sitä kautta bussiyhtiö Veolialle Espooseen vakituiseen työsuhteeseen.
Töihin mennessään hän kävi myös lääkärissä ja häneltä löydettiin synnynnäinen sydänvika. Nyt sydän on leikattu ja mies on kunnossa.
Ortega opiskeli Suomea, teki töitä, osti asunnon ja auton. Hän lähettää rahaa kotiin Meksikoon, koska hänen vanhampansa ovat sairaita. Nyt aikomuksena on jäädä Suomeen.
- Menin naimisiin ja minulla on oleskelulupa ja voin tehdä töitä. Elämä on täällä Suomessa, Ortega toteaa.
Poliisi: Paperittomien määrä pysynyt toistaiseksi hallinnassa
Suomessa on tuhansia maahan laittomasti tulleita, maahan laittomasti jääneitä, tai sellaisia ihmisiä joiden oleskelulupa on päättynyt, mutta he ovat jääneet Suomeen.
Suomeen tulee laittomasti vuosittain noin 3 500 ihmistä. Tässä luvussa ovat mukana myös laittomasti maahan tulevat turvapaikanhakijat. Lisäksi maassa on poliisin mukaan noin 2 000 - 4 000 paperittoman joukko, jota poliisi ei tavoita. Paperittomien työntekijöiden määrää heistä on lähes mahdoton arvioida.
Poliisin valvontaiskuissa on paljastunut paperittomien työntekijöiden käyttöä esimerkiksi siivousalalla.
- Jos henkilö joutuu oleskelemaan luvattomasti maassa ja niin sanotusti piileskelemään maan alla, niin silloin hän ei laillisiin töihin pääse, kertoo rikoskomisario Jouko Ikonen Keskusrikospoliisista.
- Hän joutuu tekemään pimeästi töitä jonkun työketjun päässä, esimerkiksi siivoustöitä tai vastaavia. Silloin hänen asemansa on heikko. Hänelle maksettava palkkakin on suhteellisen pieni, jos sitä ylipäätänsä maksetaan.
Paperittomien määrä ei ole Suomessa ainakaan vielä hälyttävästi noussut, vaan maahanmutto on Ikosen mukaan pysynyt hallittuna.
Laittoman maahanmuuton lisääntymisen mahdollisuus on kuitenkin olemassa, koska naapurimaassa Ruotsissa näin on jo tapahtunut, Ikonen sanoo.
Tutkija: Suomessa ei paperittomille laajoja työmarkkinoita
Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi, sosiologi Mervi Leppäkorpi on tutkinut paperittomien asemaa Suomessa.
Hänen mukaansa Suomeen ei ole syntynyt paperittomien työntekijöiden suurta joukkoa, vaikka osa paperittomista tekee pimeitä töitä. Se johtuu Leppäkorven mukaan siitä, ettei Suomessa ole paperittomille laajoja työmarkkinoita.
- Paperittomat työllistyvät Suomessa aika huonosti. Niillä aloilla, joilla joka tapauksessa on harmaata taloutta, saattaa olla helpompaa työllistyä, mutta Suomessa ei ole samanlaisia halpatyömarkkinoita paperittomille kuin esimerkiksi Espanjassa tai Hollanissa, joissa paperittomien halpatyövoimareserviä tarvitaan, Leppäkorpi sanoo.
Leppäkorven mukaan paperittomuudella kylläkin uhkaillaan: jos oleskelulupa on kunnossa, työnantaja saattaa pelotella, että jos työntekijä ei suostu tekemään kaikkea vaadittua, oleskelulupa ei jatku ja edessä on luvaton maassaolo.
Vapaa liikkuvuus -verkoston mukaan maassa pitkään laittomasti olleiden piileskely uhkaa kuitenkin pidentyä, koska osa ei karkotuksen pelossa uskalla hakea oleskeluluvan jatkoaikaa polisiilta.
Aiemmin työnantaja tai puoliso sai hakea oleskeluluvan jatkoa hakijan puolesta.
Leppäkorven mielestä paperittomana eläminen Suomessa on niin hankalaa, että pitkään maan alla eläneiden pitäisi saada nykyistä helpommin oleskelulupa.
Leppäkorpi tietää monia vuosia maan alla eläneitä. Ennätys on hänen mukaansa kymmenen vuotta paperittomana elämistä Suomessa.
Leppäkorpi ei osaa arvioida kuinka paljon pitkään maassa piileskeleviä paperittomia on, eikä se hänen mukaansa ole edes oleellista. Oleskeluluvan ehdot määrittelee Suomen ulkomaalaislaki.
Mistä on kyse?
- Laittomasti maassa olevien määrää on vaikea arvioida, mutta poliisin mukaan heitä on tuhansia
- Osa paperittomista tekee pimeitä töitä, mutta paperittomien työntekijlöiden määrää on mahdotonta arvioida
- Paperittomat tekevät usein töitä aloilla, joissa on muutenkin harmaata taloutta
- Poliisin mukaan maahanmuutto on Suomessa pysynyt hallinnassa