Oulu-lehti: Ääriliikkeet aktiivisia myös Oulussa

Oulu-lehti: Ääriliikkeet aktiivisia myös Oulussa 8.2.2013

Oululaisen vasemmistopoliitikon kotiin hyökättiin syksyllä 2010. Talon seinään spreijattiin nimi ja teksti : ”Loppu punaiselle saastalle”. Seinään ja auton päälle oli pirskotettu verta.

Samanlaisia iskuja tehtiin myös muutaman muun ihmisen kotiin samana syksynä.



Kokoomuksen järjestösihteerin kimppuun käytiin vaalikopilla Rotuaarilla syksyllä 2011.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tiloihin heitettiin polttopullo ja töhrittiin aitaa pian edellisen tapauksen jälkeen.

Vasemmistopoliitikko Dan Koivulaaksoa vastaan tehtiin sumuteisku heinäkuussa 2012 Oulussa.

Jyväskylän kirjastopuukotuksen kaltaisia kärhämiä ja hyökkäyksiä on ollut myös Oulussa. Oulun seudun vasemmistopoliitikot ovatkin ottaneet ääri-ilmiöt tosissaan.

– Heräsimme tähän uhkaan syksyn 2010 hyökkäyksen jälkeen. Silloin asiasta keskusteltiin paljon, varsinkin kun erääseen Valveella järjestämäämme tilaisuuteen hyökättiin pian tuon spreijaustapauksen jälkeen, kertoo kansanedustaja ja Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne.

Kalliorinteen mielestä Suojelupoliisi on suhtautunut uhkaan ”aika löysästi” viimeaikaistenkin tapahtumien valossa.

– Tämä ihmetyttää!

Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö on päättänyt päivittää turvallisuusohjeensa, jotta erilaisissa yleisötilaisuuksissa osattaisiin toimia oikein.

– Suojelupoliisi ei ole kehottanut meitä mihinkään erityistoimiin. Meillä on tässä suhteessa terve itsesuojeluvaisto. Mietimme turvallisuusasioita enemmän kuin aiemmin järjestäessämme tilaisuuksia.

Vielä pari vuotta sitten Kalliorinteen mieleen ei olisi tullutkaan hankkia tilaisuuksiin järjestysmiestä.

– Nyt sen tekisin.

Haastattelua tehtäessä Kalliorinne miettii sanansa tarkkaan ja myöntää kommentoivansa asioita kieli keskellä suuta ”ettei provosoisi”.

– Onhan se kummallista, että joutuu sovittelemaan sanojaan ja ajattelemaan turvallisuuttaan siksi, että haluaa olla mukana demokraattisessa toiminnassa.  Epävakaissa demokratioissa tällainen on nykypäivää, mutta sitä se ei ole ollut enää aikoihin Suomessa.

Kalliorinnettä itseään ei ole koskaan uhkailtu.

- En ole poliitikkona kovin särmikäs tai radikaali ääri-ihminen, joten siinä mielessä en taida olla kohderyhmää. Toisaalta onhan iskujen kohteena ollut myös yhteistyökykyisiä ja sovittelevia henkilöitä, joten kaikkien poliitikkojen on syytä suhtautua ilmiöön vakavasti.

Veri- ja spreijausiskun kohteeksi joutunut oululaisvaltuutettu sanoo, että vaikka runsaan parin vuoden takainen hyökkäys olikin hänelle ja hänen perheelleen järkytys, se ei ole muuttanut hänen elämäänsä tai toimintatapojaan.

– Huolestunut tietenkin olen, koska näitä iskuja on viime aikoina taas ollut. Kyse lienee pienen porukan toimista, mutta kyllä tällainen pelottaa – varsinkin kun itsekään en muuta ole tahtonut kuin ihmisille hyvää.

Hyökkäystä tutkittiin aikoinaan laittomana uhkauksena, mutta tekijöitä ei saatu kiinni. Tapauksen jälkeen luottamushenkilöt keskustelivat siitä, onko valtuutettujen osoitetietojen syytä olla näkyvillä kaupungin nettisivuilla. Monet ovatkin ottaneet ne tapahtuman jälkeen pois.

– Kyllä näistä asioista pitäisi keskustella enemmän. Jokaisen pitäisi uskaltaa olla oma itsensä ja hoitaa tehtäviään, valtuutettu tähdentää.

Valtuutettu ei halua tulla mainituksi omalla nimellään, koska sillä ei ole hänen mielestään merkitystä. Tärkeämpää on keskittyä itse ilmiöön.

–  En minä pelkää. Mutta en kovin mielelläni lähde kiistelemään ja inttämään asioista, jos keskustelukaverit vaikuttavat kovin epämääräisiltä.

Oikeistolaisista ääriliikkeistä näkyvin, kansallissosialistiseksi itsensä määrittelevä Suomen vastarintaliike (SVL) on Tampereen yliopiston tutkija Jussi Jalosen mukaan levinnyt yllättävän tehokkaasti ja nopeasti ympäri maata. Liikkeellä on kerhotiloja useissa kaupungeissa.

– Sitä en varmasti tiedä, onko heillä kerhotiloja Oulussa. Toimintaa selvästi on, sanoo Jalonen.

SVL:n sivujen mukaan Oulussa oli helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna itsepuolustusharjoitukset, ja saman viikonlopun aikana jaettiin postilaatikkoihin lentolehtisiä Kuivasrannan alueella. Edellisenä viikonloppuna lehtisiä oli jaettu Ritaharjussa.

Jalosen mielestä ei ole hyvä, että ääriliikkeiden takia ryhdytään liian varovaiksiksi. Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjasto perui Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelyn Jyväskylän tapauksen jälkeen.

– Se ei ole oikea ratkaisu. On lähdettävä siitä, että demokraattisessa yhteiskunnassa toimitaan avoimesti.

Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva ei halua kommentoida sen koommin SVL:n kuin muidenkaan äärioikeistolaisten liikkeiden toimintaa eri paikkakunnilla.

– Emme mielellämme kommentoi yksittäisiä tapauksia tai sitä, millaista aktiviteettia missäkin esiintyy. En myöskään voi vahvistaa, että SVL:llä olisi toimisto Oulussa. Useimmissa kaupungeissa sitä tuntuu kuitenkin olevan, Portaankorva muotoilee.

Huhujen mukaan juuri Oulu olisi keskeisessä roolissa ääriliikkeiden, varsinkin äärioikeiston toimissa. Pitääkö väite paikkansa?

– Näin yksittäiseen kysymykseen en voi vastata.

Portaankorva korostaa, ettei missään nimessä halua vähätellä tapausten herättämää huolta.

– Meidän näkemyksemme kuitenkin on, ettei ääriryhmien toiminnassa ole tapahtunut isoa uhkakuvamuutosta. Yhteiskuntarauha ei ole tällaisten ilmiöiden takia uhattuna.

Portaankorva muistuttaa, että Suojelupoliisin tehtävä on seurata ilmiöitä, arvioida riskejä ja sijoittaa havainnot mittasuhteisiinsa.

– Suomessa yhteiskuntaelämä on aika maltillista. Erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämiseen riittää edelleen normaali turvallisuussuunnittelu. Ja tarvittaessa voi kysyä viranomaisilta neuvoja.

Oulun kaupungin turvallisuusasiantuntija Pasi Rissanen sanoo, etteivät ääriliikkeet ole olleet keskiössä turvallisuusasioita pohdittaessa.

Sen verran aihe on kuitenkin akuutti, että valmisteilla olevassa turvallisuusohjelmassa yhtenä kohtana on ministeriön ohjeistuksen mukaisesti äärimmäinen ideologinen väkivalta, ekstrimismi. Aiemmissa Oulun kaupungin turvallisuusohjelmissa sitä ei mainittu.

– Yhtenä konkreettisena asiana olemme perustaneet yhteistyöverkoston, jonka tehtävänä on pohtia ennaltaehkäiseviä keinoja alkaen vaikkapa siitä, että koulukiusaamiseen puututaan ja ihmisille taataan vaikuttamisen mahdollisuuksia, Rissanen antaa esimerkkejä.

– Ääri-ilmiöistä tiedottaminen on myös ennaltaehkäisevää toimintaa,

Yhteistyöverkostossa on edustajia muun muassa Oulun kaupungin eri sektoreilta, poliisista, Oulun vastaanottokeskuksesta, Oulun seudun settlementistä, Oulun yliopistosta ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä.

– Ääriliikkeet toimivat aktiivisesti jo Keski-Euroopassa. Ennaltaehkäisevä työ on hyvä aloittaa ennen kuin ilmiö mahdollisesti rantautuu meillekin, Rissanen alleviivaa.

– Muuten ei mielestäni ole tapahtunut sellaista, että nämä ääri-ilmiöt pitäisi erityisesti ottaa huomioon.