Uusi Suomi: Tässäkö todellinen syy perussuomalaisten suosioon? ”Avioerot”

Uusi Suomi: Tässäkö todellinen syy perussuomalaisten suosioon? ”Avioerot” 27.2.2013
Johanna Korhonen: Kymmenen polkua populismiin (pdf)
Lounasseminaari: Kymmenen polkua populismiin - Ten paths to populism
Hbl, pääkirjoitus: Känslan att bli utelämnad 9.3.2013

Lisääntyneillä avioeroilla ja perussuomalaisten kasvaneella kannatuksella on yhteys, väittää toimittaja Johanna Korhonen tänään julkistetussa pamfletissaan Kymmenen polkua populismiin.

– Näen populismin suosion ytimessä yhden keskeisen teeman: miehen aseman, Korhonen kirjoittaa.

Hän väittää, että tietyt miesryhmät aktivoituvat poliittisesti uudella tavalla, koska miehen roolimalli on muuttunut ja perinteistä maskuliinisuutta kyseenalaistetaan.

– Populistisella liikkeellä Suomessa on miehen kasvot. Perussuomalaisten äänestäjillä valta on suurimmaksi osaksi miehillä, Korhonen kertoo.

Ilmiö johtuu Korhosen mukaan siitä, että avioerot ovat Suomessa yleistyneet viime vuosikymmeninä. Tutkimusten mukaan naiset selviävät erosta paremmin kuin miehet.

Lapset jäävät usein äidille, mikä pahentaa miehen yksinäisyyttä erotilanteessa.

– Siinä, missä miehet tuntevat jäävänsä alakynteen lasten huoltajuusasioissa, jotkut heistä tuntevat uudenlaista voimaantumista verkon poliittisissa, etenkin maahanmuuttajavastaisissa keskusteluissa, Korhonen kirjoittaa.

– Populistisen retoriikan mukaan ennen perhe-elämäkin oli parempaa: herttainen äiti hyöri esiliina edessä keittiössä – Tämä ihannemaisema on kuin suoraan 1950-luvulta, Korhonen kertoo.

Eronneet miehet tuntevat itsensä Korhosen mukaan yksinäisiksi, katkeriksi ja haluavat kommunikoida jonkun kanssa.

Hänen mukaansa yksinäiset miehet päätyvät usein kansanedustaja Jussi Halla-ahon ympärille syntyneelle verkkosivustolle Hommaforumille, jossa pääasiassa miehet keskustelevat ärtymyksensä syistä.

– Ärtymyksen syyt vaihtelevat avioerolasten tapaamisoikeuksien ja elatusasioiden käsittelystä siihen miten sosiaalityöntekijät kirjoittajien mukaan suosivat ulkomaalaisia, Korhonen kirjoittaa.

Korhosen pamfletti Kymmenen polkua populismiin julkaistiin tänään osana brittiläisen ajatuspajan Counterpointin Euroopan laajuista selvitystä, jossa tutkitaan populistisia oikeistopuolueita Euroopassa.

– Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa ajateltiin yleisesti, ettei maassa ole rasismia. Nyt julkinen keskustelu on raaistunut, Korhonen sanoi tilaisuudessa.


______________________________________

Lounasseminaari: Kymmenen polkua populismiin - Ten paths to populism

Scandic Continental, sali Nordica 1, Mannerheimintie 46, Helsinki tiistai 26.2.2013 klo12.00–13.00

Magma, Ajatuspaja e2 ja Counterpoint järjestävät journalisti Johanna Korhosen pamfletin julkaisutilaisuuden


Vielä kaksikymmentä vuotta sitten Suomi oli sisäänpäin kääntynyt kansakunta, joka oli Neuvostoliiton naapurina tottunut jättämään ulkopolitiikan poliittisen eliitin hoitoon ja muuten mieluiten vaikenemaan vaikeista asioista. Nyt kansa keskustelee verkossa ja syyttää eliittejään virheistä muun muassa Eurooppa-politiikassa.

Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa ajateltiin yleisesti, ettei maassa ole rasismia. Nyt julkinen keskustelu on raaistunut. Moni luulee, että sananvapaus suorastaan velvoittaa heitä esittämään "maahanmuuttokriittisiä" näkemyksiä.

Vielä viisi vuotta sitten politiikan pelikenttää hallitsivat samat puolueet kuin ennenkin. Nyt populistinen Perussuomalaiset on saavuttanut eduskuntavaaleissa viidenneksen kannatuksen.

Kun Suomen poliittiset eliitit ja media ovat parikymmentä viime vuotta puhuneet lähinnä huippuosaajista ja kansainvälisestä kilpailukyvystä, niiltä on jäänyt huomaamatta suuret joukot tavallisia, arvoiltaan perinteisiä kansalaisia, joille muutoksen vauhti on ollut liian kova. He muodostavat nyt populistien tärkeimmän äänestäjäjoukon.

Johanna Korhonen hahmottelee pamfletissaan niitä kulttuurisia muutoksia, joiden tuloksena vaikenevasta Suomesta tuli äänekkään populismin pelikenttä. Korhonen esittää ajatuksia myös siitä, millä keinoin poliittiset toimijat voisivat uudelleen voittaa niidenkin kansalaisten luottamuksen, jotka ovat pettyneitä tai peloissaan tai tuntevat itsensä vaiennetuiksi.

Pamfletin esittelee Johanna Korhonen. Counterpointin projektipäällikkö ja tutkija Lila Caballero, Magman tutkimusvastaava Björn Sundell sekä CMI:n toiminnanjohtaja ja Ajatuspaja e2:n hallituksen varapuheenjohtaja Tuija Talvitie esittävät lyhyet kommenttipuheenvuorot, joiden jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella aiheesta. Tilaisuuden kieli on englanti, mutta kysymyksiä voi esittää myös suomeksi tai ruotsiksi.

Tilaisuudessa on maksuton keittotarjoilu klo 11.45 alkaen.

Pyydämme ilmoittautumisia perjantaihin 22.2. mennessä osoitteeseen magma@magma.fi

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Leena Koivisto, leena.koivisto@e2.fi, puh. 044 5181 251
Olav S Melin, puh. 040 351 7325