HS: Enää harva somalialainen pääsee perheensä luo lakimuutoksen takia

Helsingin Sanomat: Enää harva somalialainen pääsee perheensä luo lakimuutoksen takia 15.2.2013
Sääntöjä on viime vuosina tiukennettu
Isä haluaisi näyttää lapsilleen lumen ja Pielisen

Somalialaisten tekemien perheenyhdistämishakemusten määrä väheni dramaattisesti viime vuonna, kertoo Maahanmuuttovirasto.

Vireille tuli vain runsaat 500 hakemusta, kun vuonna 2011 hakemuksia jätettiin vajaat 1 900.

Pudotus on vieläkin suurempi vuoteen 2010 verrattuna: tuolloin hakemuksia perheen yhdistämiseksi tuli vireille ennätysmäärä, noin 3 900.

Yksi hakemus vastaa tilastoissa yhtä ihmistä eli yhtä Suomeen pyrkivää perheenjäsentä.

Romahduksen taustalla on ennen kaikkea lainsäädännön muuttuminen.

Viime vuoden alussa tuli voimaan ulkomaalaislain muutos, joka velvoittaa perheenjäseniä jättämään hakemuksensa itse lähimpään Suomen edustustoon.

Aiemmin on ollut mahdollista, että Suomessa oleva perheenkokoaja on jättänyt perheenjäsentensä hakemukset täältä käsin.

Syynä on biometristen oleskelulupakorttien käyttöönotto. Niitä varten otetaan sormenjäljet samalla, kun hakija jättää hakemuksensa.

"Varmasti lakimuutos on suurin syy hakemusten vähentymiseen", uskoo ylitarkastaja Raisa Bernards Maahanmuuttovirastosta.

Somaliaa lähinnä olevat Suomen edustustot ovat Addis Abebassa Etiopiassa ja Nairobissa Keniassa. Hakemuksen jättäminen vaatii siis perheenjäseniltä matkan naapurimaahan, jos he eivät jo valmiiksi oleskele siellä.

Oleskelun on myös oltava laillista, mikä tarkoittaa sitä, että hakijalla on oltava Etiopiaan tai Keniaan viisumi tai oleskelulupa, jos hänelle ei ole myönnetty pakolaisasemaa.

"Meidän käsityksemme on, että viisumeita myönnetään aika hyvin", Bernards sanoo.

Jos hakemuksia tulee tänä vuonna yhtä vähän kuin viime vuonna, Maahanmuuttovirasto arvioi saavansa viime vuosina kasautuneen ruuhkan purettua ensi vuoden aikana.

Jono on venynyt pitkäksi: käsittelyä odottaa noin 3 800 hakemusta. Lakisääteiset käsittelyajat ylittyvät räikeästi, sillä perheenyhdistämisasiat tulisi ratkaista yhdeksässä kuukaudessa.

Viime vuonna virasto antoi vajaat 2 500 päätöstä somalialaisten perheenyhdistämisistä.

Yhä pienempi osa perheenyhdistämishakemuksista meni läpi: viime vuonna myönteisen päätöksen sai harvempi kuin joka viides hakija. Edellisvuonna lupa heltisi joka kolmannelle.

Eniten hakemuksia tekivät viime vuonna Venäjän federaation alueelta olevat ja toiseksi eniten thaimaalaiset. Somalialaiset olivat vasta kolmannella sijalla. Yhteensä hakemuksia tuli vireille runsaat 8 600.

-----------------------------

Sääntöjä on viime vuosina tiukennettu

Suomesta oleskeluluvan saanut ulkomaalainen voi hakea myös perheenjäseniään Suomeen asumaan kanssaan.

Lupa voidaan myöntää avio- tai avopuolisolle, rekisteröidylle parisuhdekumppanille, lapselle tai jos Suomeen ensin tullut on alaikäinen lapsi, myös hänen huoltajalleen. EU-kansalaisten osalta tulkinta siitä, kuka voidaan katsoa perheenjäseneksi, on hiukan laajempi.

Perheenyhdistämistä koskevia säädöksiä on viime vuosina jo tiukennettu monin tavoin. Lisäksi nykyisessä hallitusohjelmassa linjattiin, että käytäntöjen tulee olla samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa. Sisäministeriö teki viime keväänä selvityksen, jossa ehdotettiin, että entistä useammilta maahanmuuttajilta vaadittaisiin riittävää toimeentuloa ennen kuin he voisivat saada perheensä Suomeen.

Selvityksessä esitettiin myös, että Suomessa tulisi pohtia, pitäisikö oleskeluluvan saaneella olla riittävän kokoinen asunto käytössään ennen perheen tuloa.

Ehdotukset eivät toistaiseksi ole johtaneet mihinkään, kertoo ylitarkastaja Katri Niskanen sisäministeriöstä. "Poliittista päätöstä jatkotoimista ei ole tehty."

------------------------------

Isä haluaisi näyttää lapsilleen lumen ja Pielisen

Huoli perheestä sumentaa kielteisen perheenyhdistämispäätöksen saaneen isän arjen.

"Vaikeinta on, kun 7-vuotias tytär kysyy puhelimessa, että milloin sinä isä olet meidän luonamme. Elämmekö koskaan yhdessä?" sanoo Osman Abdullahi Mohamud, 32, vakavana kotonaan Lieksassa, Pohjois-Karjalassa.

Somalialaissyntyisen miehen perheeseen kuuluvat vaimo, neljä biologista lasta ja yksi kasvattilapsi. He ovat kaukana Addis Abebassa, Etiopiassa. Sinne, Suomen edustuston lähelle, perhe muutti odottamaan pääsyä isän uuteen kotimaahan.

Elokuussa Mohamud sai maahanmuuttovirastolta kielteisen perheenyhdistämispäätöksen.

"Kaikki on tehty oikein. Dna-testit kertoivat, että olen perheen isä. Tuntuu, että on tehty väärä päätös", hän sanoo epäuskoisena.

Mohamud valitti päätöksestä ja odottaa ratkaisua. Hän puhuu hiukan suomea, mutta kertoo tarinansa tulkin välityksellä.

Mohamud tuli Suomeen 2009. Lieksassa hän aloitti peruskoulun aikuislinjan, joka sujui hyvin. Mies haaveili rakennusalan tai asfalttityöntekijän ammatista. Kielteinen päätös pysäytti elämän.

"Olen saanut koulussa huonoja numeroita. Ajatukset ovat muualla. On unettomuutta. Masennuksen takia olen käynyt terapeutin luona."

Miehen mukaan päätöksen perusteina olivat ristiriitaiset tiedot kuulusteluissa. Hänen mukaansa vaimolta kysyttiin numeroita ja vuosilukuja.

"Vaimoni on luku- ja kirjoitustaidoton. Ei hän pysty vastaamaan sellaisiin kysymyksiin."

Suomeen tulon jälkeen mies on nähnyt perheensä kaksi kertaa Etiopiassa.

Huoli perheestä on suuri. Lapset sairastelevat, etenkin pienin. Vieraassa maassa heitä ei aina kohdella hyvin.

"Tuntuu pahalta, etten voi olla tukena ja huolehtia heistä perheen isänä."

Joka ilta hän soittaa perheelle.

"En saa unta, jos en kysy, miten he voivat."

Joskus Lieksan kaduilla huudellaan, mutta mies ei jaksa välittää – mielessä on vain perhe.

"Minulla on vain yksi unelma. Että perheeni tulisi Suomeen ja eläisimme yhdessä", Mohamud sanoo. "Jos he tulisivat talvella, näyttäisin heille ensimmäisenä lumen. Jos kesällä, veisin heidät katsomaan Pielisen järveä."