HS: EU-komissaari tuomitsee suomenruotsalaisten uhkailun

Helsingin Sanomat: EU-komissaari tuomitsee suomenruotsalaisten uhkailun 10.6.2013
Yle: EU-komissaari kauhistui suomenruotsalaisille lähetetyistä tappouhkauksista
MTV3: HS:n toimitusjohdolle uusia tappouhkauksia: "Meitä ei voi uhkailla olemaan hiljaa"
Ilta-Sanomat/STT: Presidentti Niinistö vihapuheesta: Pahinta on, kun perheenjäseniä uhataan
Helsingin Sanomat: Packalén: "Uhkauksista pitäisi vaieta"
Hbl: Nya mordhot mot journalister
Svenska Yle: Helsingforspolisen: Samma person verkar ligga bakom nya hatmejl
Svenska Yle: De anonyma hoten har inte anonyma mottagare

EU-komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes tuomitsee suomenruotsalaisiin kohdistuneen uhkailun.

"Uhkauksille ei ole sijaa eurooppalaisessa journalismissa", Kroes toteaa lausunnossaan Twitterissä.



Hän ilmaisee tukensa uhkauksia saaneille journalisteille ja mainitsee nimeltä HS:n vt. vastaavan päätoimittajan Riikka Venäläisen ja toimituspäällikkö Paula Salovaaran sekä Ylen toimittajan Bettina Sågbomin ja Hbl:ssä työskentelevän Jeanette Björkqvistin.

Hollantilainen Kroes vastaa EU-komissiossa IT- ja viestintäasioista.

Useat suomenruotsalaiset mediavaikuttajat ja suomenruotsalaisista kirjoittaneet toimittajat ovat viime päivinä saaneet jälleen viha- ja uhkausviestejä. Viestejä lähetettiin myös aiemmin kesäkuussa.

Viestejä tutkivan Helsingin rikospoliisin mukaan ne ovat erittäin todennäköisesti peräisin yhdestä lähteestä.

Rikosylikomisario Juha Rautaheimon mukaan viestit on lähetetty salatun Tor-verkon kautta. Tor on hajautettu anonyymiverkko, jonka avulla internetissä voi toimia nimettömänä. Tor-verkon kautta tulevia viestien jäljille on teknisesti erittäin vaikeaa päästä.

Rautaheimon mukaan poliisilla on kuitenkin muita keinoja selvitellä viestien alkuperää. Hänen mukaansa poliisilla on tiedossa neljä henkilöä, jotka ovat saaneet uusia uhkauksia.

_____________________________

Yle: EU-komissaari kauhistui suomenruotsalaisille lähetetyistä tappouhkauksista

Digiviestinnästä vastaava komissaari Neelie Kroes sanoo Twitter-tilillään, että vihapuhe ja tappouhkaukset eivät kuulu sivistyneeseen demokraattiseen väittelyyn.

EU:n komission varapuheenjohtaja sekä digitaalisesta viestinnästä vastaava komissaari Neelie Kroes on ottanut Twitter-tilillään kantaa suomalaisille toimittajille lähetettyihin viha- ja uhkausviesteihin. Suomenruotsalaiset sekä ruotsinkielisiä puolustaneet toimittajat ovat saaneet nimettömiä tappouhkauksia ja muita uhkauksia.

- Olen kauhuissani kuultuani jatkuvista tappouhkauksista toimittajia kohtaan Suomessa - ne eivät ole koskaan hyväksyttävä osa sivistynyttä demokraattista keskustelua, Kroes kirjoitti Twitter-tilillään.

Kroes kirjoitti myös tukevansa vihaviestejä saaneita Helsingin Sanomien vt. päätoimittajaa Riikka Venäläistä, Helsingin Sanomien toimituspäällikköä Paula Salovaaraa, Svenska Ylen toimittaja-juontajaa Bettina Sågbomia sekä Hufvudstadsbladetin toimittajaa Jeanette Björkqvistiä.

_________________________________

MTV3: HS:n toimitusjohdolle uusia tappouhkauksia: "Meitä ei voi uhkailla olemaan hiljaa"

Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen ja toimituspäällikkö Paula Salovaara saivat eilen lisää nimettömiä tappouhkauksia. Venäläisen saamissa viesteissä uhkailtiin myös hänen lastaan.

Edellisen kerran toimittajakaksikon henkeä uhattiin pari viikkoa sitten. Uhkausviestejä ovat saaneet myös muutamat suomenruotsalaiset naistoimittajat.

Salovaara saa uhkausviestejä keväällä kirjoittamansa kolumnin vuoksi. Kolumnissaan hän tuomitsi talvella esitetyn Suomi on ruotsalainen -dokumenttisarjan toimittajaan kohdistuneet vihapuheet.

Salovaara kertoo, että Helsingin Sanomien toimituksessa on totuttu vastaanottamaan voimakastakin kritiikkiä. Uhkailua Salovaara ei sen sijaan hyväksy.

– Uhkaukset ovat poikkeuksellisen rajuja. Minun tiedossani ei ole muita tapauksia, joissa toimittajaamme tai hänen perheeseensä olisi kohdistunut tappouhkauksia, Salovaara kertoo.

Toimitus tuomitsee viestit

Salovaara on saanut tähän mennessä seitsemän tappouhkausta. Yhdessä viimeisistä viesteistä kirjoittaja uhkaa ampua häntä päähän. Viesteissä kirjoittaja on myös selkeästi antanut ymmärtää, että tietää esimerkiksi, missä Salovaara asuu.

– Viesteissä kerrotaan, että minulle on langetettu kuolemantuomio, jos en lakkaa puolustamasta pakkoruotsia, Salovaara kertoo

Tappouhkaukset on lähetetty naisille sähköpostilla. Ne on lähetetty Tor-verkon kautta, missä lähettäjää ei pystytä selvittämään.

Salovaara kertoi saamistaan viesteistä ja niiden sisällöstä tuoreeltaan eilen Twitterissä.

– On omissa käsissämme, sallitaanko ilmapiiri, jossa uhkailua vähätellään. Siksi olen halunnut pitää asiasta meteliä, Salovaara sanoo.

Salovaara kertoo, että Helsingin Sanomien toimituksessa uhkailua pidetään käsittämättömänä ja tuomittavana. Toimitustyöhön uhkailu ei vaikuta. Vastaukseksi uhkausviesteille Helsingin Sanomat julkaisikin toukokuussa vihapuhevastaisen kannanoton.

– Meitä ei voi uhkailla olemaan hiljaa mistään aiheesta. Me kirjoitamme, mistä haluamme, Salovaara sanoo.

__________________________________

Ilta-Sanomat/STT: Presidentti Niinistö vihapuheesta: Pahinta on, kun perheenjäseniä uhataan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti Ahvenanmaan-vierailullaan sunnuntaina kantaa viime aikoina virinneeseen vihapuhekeskusteluun.
Niinistöltä kysyttiin, miten hän suhtautuu Manner-Suomessa valloillaan olevaan vihan ilmapiiriin ruotsin kieltä kohtaan.

– On esiintynyt yksittäisiä hyvin vakavia uhkauksia, ja tiedän kokemuksesta, miltä sellainen tuntuu. Pahinta on, kun perheenjäseniä uhataan, Niinistö sanoi.

Niinistön mielestä internetillä on oma osuutensa vihapuheiden syntymisessä. Hän uskoo, että ihmiset, jotka kirjoittavat kriittisiä kommentteja internetissä, eivät aina allekirjoittaisi sanomaansa enää seuraavana päivänä.

Niinistö vieraili puolisonsa Jenni Haukion kanssa Maarianhaminassa ja Eckerössä Ahvenanmaan itsehallintopäivän kunniaksi.

_________________________________

Helsingin Sanomat: Packalén: "Uhkauksista pitäisi vaieta"

Perussuomalaisten kansanedustaja ja poliisi Tom Packalén on yksi suomenruotsalaisuutta vastustavan vihapostin saajista. Hänen mukaansa vihapostin tulo jatkuu niin kauan kun media pitää aihetta pinnalla. Sen takia hän ei itse halua kertoa saamansa vihapostin sisällöstä mitään. Packalénin mukaan media itse ruokkii ja antaa tyydytystä vihapostin kirjoittajalle tai kirjoittajille.

"Missään tapauksessa heille ei saa antaa sitä julkisuutta, sitä tyydytystä mitä he haluavat. Tämä vain ruokkii tätä oravanpyörää", Packalén sanoo.

Packalénia haastateltiin maanantaina Nelosen uutisissa.

Packalénin mukaan Helsingin poliisi saa pommiuhkauksia harva se päivä, mutta niistä ei tiedoteta. Jos jostain pommiuhasta tiedotetaan, lisääntyy pommiuhkausten määrä selvästi. Uhkauksista tehdään uhka-arvio, mutta suurin osa osoittautuu Packalénin mukaan "hölmöläisten hommaksi". Samalla linjalla hän on vihapostin kanssa. Packalén ei usko, että vihapostin kirjoittaja on oikeasti vaarallinen ja toteuttaisi uhkauksiaan.

"Oikea ratkaisu on tehdä rikosilmoitus, jonka kautta jotain uutta voi aueta poliisille", sanoo Packalén. "Joku varmasti tietää, kuka on se kiihkomielinen ihminen joka tätä ajaa. Minä toivonkin, että kuka sen ihmisen tuntee, ilmoittaisi poliisille siitä."

___________________________________

Hbl: Nya mordhot mot journalister

Mordhot har igen mejlats till flera finländska journalister med anknytning till språkdebatten.

Avsändaren kallar Helsingin Sanomats tf chefredaktör Riikka Venäläinen för "tvångssvenskahora" och hotar att döda hennes barn om "budskapet inte går fram".

Också HS redaktionschef Paula Salovaara, tv-journalisten Bettina Sågbom och Hufvudstadsbladets journalist Jeanette Björkqvist har fått hotmeddelanden.

Bland annat hotar avsändaren att mata Bettina Sågbom med Sveriges flaggor tills hon kvävs.

Journalisterna har berättat om hoten på Twitter.

Meddelandena har skickats via det anonyma Tor-nätet, som döljer avsändarens IP-adress.

Kriminalöverkommissarie Juha Rautaheimo vid Helsingforspolisen bekräftar att han tagit emot anmälningar om de nya hot som skickades ut i går.

– De kommer helt tydligt från samma person som de förra fastän avsändarnamnen varierar, säger han.

Rautaheimo säger att polisen gärna tar emot tips om det finns någon som har en idé om vem det kan vara som står bakom de hotmejl som skickats till finlandssvenska journalister eller journalister som i finskspråkiga medier försvarat svenskan.

– Vi gör vårt bästa för att hitta personen som skickar ut mejlen, men det är ett besvärligt jobb. Polisen är ingalunda ointresserad, men nätverket som mejlen skickas från är komplicerat, säger han.

___________________________________

Svenska Yle: Helsingforspolisen: Samma person verkar ligga bakom nya hatmejl

Helsingforspolisen har blivit informerad om nya mordhot som har skickats till kända finlandssvenska profiler under veckoslutet.

Överkriminalkomissarie Juha Rautaheimo vid Helsingforspolisen säger att allt tyder på att samma person som tidigare skickade hatmejl nu också står bakom de nya hotelserna. Hoten har skickats till finlandssvenskar och till personer som förespråkar ett tvåspråkigt Finland.

Bland annat programledaren i den flerspråkiga talkshowen Bettina i Yle 5, Bettina Sågbom, Helsingin Sanomats nya t.f. ansvariga chefredaktör Riikka Venäläinen och Helsingin Sanomats redaktionschef Paula Salovaara har skrivit på Twitter om nya, grova hotelser som de har fått i sin e-post.

Enligt överkriminalkomissarie Juha Rautaheimo har de som utsatts för hoten informerat polisen om det per e-post.

Helsingforspolisen inledde en förundersökning av hoten den 29 maj.

Rautaheimo säger att de nya hoten ändå inte hjälper polisen att komma den misstänkta på spåren eftersom mejlen har skickats via Tornet-nätverket där avsändaren inte går att spåra.

Polisen har inte ännu lyckats reda ut vem som står bakom de anonyma hoten.

___________________________________

Svenska Yle: De anonyma hoten har inte anonyma mottagare

Anonyma mordhot mot finlandssvenska journalister och journalister som försvarat finlandssvenskan har under den senaste tiden blivit kusligt allmänna. Till de utsatta hör Helsingin Sanomats redaktionschef Paula Salovaara, som hotats upprepade gånger sedan hon skrev en fördömande kolumn om näthat. Hur kändes det första mordhotet?

- Det var obehagligt. Jag har jobbat som journalist i tjugoåtta år och aldrig blivit mordhotad. Visst kryper det i skinnet när hoten kommer.

Hoten har varit brutala och direkta.

- Vad kunde väl vara värre att höra än ”vi ska döda dig”? Igår kväll fick jag ett meddelande om att ”vi skjuter dig i huvudet så fort du kommer ut genom dörren”. Men det värsta meddelandet var kanske det som innehöll min adress, och inget annat.

Att kunna skratta

Men humorn gör det tunga något lättare bära.

- Vissa meddelanden är så stolligt skrivna att man måste skratta åt dem. Hela tiden kan man inte vara ledsen.

Salovaara hade hoppats på att gärningsmannen eller –männen skulle dra sig tillbaka på grund av den publicitet som hoten fått. Salovaara har själv behandlat hotelserna både på Twitter och i Helsingin Sanomat. Men strömmen av hotmejl har inte avtagit. Salovaara låter sig hur som helst inte tystas ner.

- Jag bestämde mig från början för att tala öppet om saken. Att vi som försvarar svenskans ställning ska tystas ner är just vad de här personerna vill. Det ska de inte uppnå.
Också Salovaaras familj påverkas.

- Jag har vuxna barn, men de bor ännu hemma. Nu vill vi helst inte att någon är ensam hemma. Inte tror jag egentligen att någon springer omkring med vapen runt vårt hus, men man måste balansera mellan att ta hoten på allvar och inte vara alltför rädd.

Människor, inte anonyma instanser

- Vi har pratat mycket om saken i familjen. Båda mina barn har reagerat på varsitt sätt. Min man tyckte redan från början att jag ska gå ut och tala om hoten. Vi är alla överens om att man inte får tystas ner. Också på Helsingin Sanomat har vi tydligt visat att sådana här hotelser inte tolereras.

Salovaara tror att den som skickat meddelandena inte förstår att det är en människa som tar emot hoten.

- Jag tror att det är väldigt lätt att skicka sådana här mejl så länge man tror att det bara är någon instans som tar emot dem. Att jag, till exempel, representerar finlandssvenska kvinnor. På Helsingin Sanomat får vi mycket, mycket feedback av arga läsare. Jag får väldigt ofta upprörda meddelanden med fult språk, riktade till ”Hesari”. När jag sedan svarar som en människa, ändras tonen omedelbart. Så jag skulle gärna prata direkt med personen som hotar mig – som en människa.