HS: Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta

Helsingin Sanomat: Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta 18.6.2013
Iltalehti: Suomi ilman maahanmuuttajia: stoppi busseille ja siivousalalle
OECD: Migration Outlook 2013 (pdf)
Yle: Raportti: Yritteliäät maahanmuuttajat tuovat valtiolle enemmän kuin saavat
Svenska Yle: "Behärskad invandringspolitik är lönsam"

Tuoreen OECD:n raportin mukaan julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussan puolelle

Maahanmuuttajista koituvat menot ovat tuloja pienemmät, sillä kantaväestöön verrattuna ryhmä on parhaassa työiässä.

Toisin kuin monet luulevat, maahanmuuttajat tuovat Suomen julkiselle sektorille enemmän rahaa kuin siltä vievät.

Kun maahanmuuttajista valtiolle kertyvät tulot, kuten verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, ynnätään yhteen, Suomi jää lievästi plussan puolelle. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.

Johtopäätös on peräisin tuoreesta teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportista, jossa tarkasteltiin vuoden 2011 tilannetta. Maahanmuuttajilta saadut tulot ja heistä koituneet menot suhteutettiin kunkin maan bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussalle summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää OECD:n tulosta odotettuna.

"Maahanmuuttajat ovat nuoria kantaväestöön verrattuna, joten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet ovat muita pienemmät. Lisäksi työmarkkinoilla alkaa olla aika paljon maahanmuuttajia", Stenman sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Sarvimäki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa valtion isoimmat kulut tulevat vauvoista ja vanhuksista. Maahanmuuttajat tulevat maahan parhaassa työiässä. OECD:n raportin mukaan maahanmuuttajilta saadaan kohtuullisesti verotuloja, vaikka maahanmuuttajien työttömyys onkin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.

Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomen asemaa tilastossa selittää se, että Etelä-Euroopan maat, kuten Italia ja Kreikka, eivät myönnä sosiaalietuuksia yhtä avokätisesti kuin Suomi. Siksi näiden maiden on helpompi jäädä voitolle maahanmuuttajista.

Halla-ahon mukaan aitoa työperäistä maahanmuuttoa ja sosiaalista siirtolaisuutta ei pitäisi mitata yhtenä kokonaisuutena. Mittaamiseen pitäisi löytää muita keinoja.

"Nyt kustannukset uppoavat sosiaalisektorilla muiden kustannusten sekaan."

Kansanedustaja Astrid Thorsin (r) mukaan Suomen plusmerkkiseen tulokseen on merkittävänä syynä se, että tänne tulee työvoimaa naapurimaista.

"Meillä on huomattavasti työvoimaa, joka tulee Virosta. Sen on täytynyt näkyä aika paljon näissä luvuissa", Thors sanoo.

Thorsin mukaan on toinenkin syy, miksi maahanmuuttajat tuovat Suomeen runsaasti verotuloja. "Moni tulee maista, joissa yrittäjyyden perinne on voimakkaampi kuin Suomessa."

OECD on laskenut, että maahanmuutto hyödyttää useimpien Euroopan maiden julkista sektoria. Suurin voittaja on Luxemburg, jonka julkinen sektori jää maahanmuuttajien ansiosta plussalle summalla, joka vastaa kahta prosenttia maan bkt:sta. Lähes saman verran hyötyy Sveitsi. Perässä tulevat Italia ja Kreikka.

Sveitsissä ja Luxemburgissa on paljon maahanmuuttajia suhteessa väestöön. Lisäksi he ovat työikäisiä ja hyvin koulutettuja.

Suurin häviäjä on Saksa, jonka julkinen sektori jää maahanmuuttajien osalta miinuksen puolelle. Summa vastaa 1,1:tä prosenttia maan bkt:sta.

Erikoistutkija Matti Sarvimäen mukaan syynä on se, että Saksaan tuli runsaasti maahanmuuttajia 1960- ja 1970-luvulla. He saavat nyt eläkettä ja heikentävät siksi Saksan tulosta.

Suomi on Euroopan maiden vertailussa hieman Ruotsin perässä. Molemmat maat ovat hieman keskiarvon alapuolella. OECD-maissa julkinen sektori sai maahanmuutosta keskimäärin 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavan summan.

"Suomi hyötyisi maahanmuuttajista vieläkin enemmän, jos se hyödyntäisi paremmin maahanmuuttajien osaamisen", sanoo sosiaalisihteeri Hagi Mohamed Suomen somaliyhdistyksestä.

Yli 30 vuotta Suomessa asunut somalinainen valmistui filosofian maisteriksi viisi vuotta sitten. Hän ihmettelee, miksi Suomi ei ole hyödyntänyt kaikkia afrikkalaisista yliopistoista valmistuneita maahanmuuttajia.

"Nigeriasta ja Kongosta saapuneet insinöörit, lääkärit ja tuomarit ovat Suomessa taksikuskeina ja siivoojina. Sen sijaan täysin nollasta aloittaneet aasialaiset ovat töissä tai toimivat yrittäjinä", Mohamed sanoo.

"Maahanmuuttajien positiivinen vaikutus kasvaa tulevaisuudessa, sillä heidän lapsensa opiskelevat lukioissa ja yliopistoissa. Varsinkin tytöt kouluttautuvat."

________________________________________

Iltalehti: Suomi ilman maahanmuuttajia: stoppi busseille ja siivousalalle

Tuoreen OECD-raportin mukaan maahanmuuttajat tuovat taloudellista hyötyä Suomeen, eikä pelkästään hyötyä: itse asiassa jo nyt Suomi on riippuvainen siirtolaistyövoimastaan.

Esimerkiksi siivous- ja kuljetusala olisivat jo nyt lähellä täydellistä pysähtymistä ilman ulkomaalaistyöntekijöitä. Aloilla maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on tänä päivänä lähes yhtä paljon kuin suomalaisiakin.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton suunnittelijan Jussi Päiviön mukaan esimerkiksi 40 prosenttia Helsingin seudun liikenteen kaikista bussikuskeista on ulkomaalaistaustaisia.

Valtakunnallisesti eniten ulkomaalaisia on kiinteistön- ja maisemanhoidossa, ravitsemistoiminnassa ja koulutuksessa.

Tilastokeskuksen Iltalehdelle keräämien tilastojen perusteella kansallisuudeltaan suurimmat työntekijäryhmät ovat virolaiset, turkkilaiset ja venäläiset. Virolaisia työntekijöitä on noin 2 000, turkkilaisia vajaa 1 100 ja venäläisiä noin 500.

Mistä 600 000 työikäistä?

Toinen esimerkki maahanmuuttajien tarpeesta liittyy suomalaiseen väestörakenteeseen.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo laski viime vuonna kirjoittamassaan artikkelissa, että esimerkiksi viimeisen 20 vuoden aikana Suomessa olisi syntynyt 50 000 lasta vähemmän, jos vieraskieliset äidit eivät olisi koskaan saaneet jälkikasvua.

Vielä hurjempi olisi ollut vuosi 2002: silloin olisi syntynyt vain 53 000 lasta, mikäli lapsia olisivat saaneet vain suomalaisäidit.

Luku 53 000 olisi pienempi kuin yhtenäkään vuonna sitten vuoden 1868 jälkeen - siitäkin huolimatta, että kyseinen vuosi oli suuri nälkävuosi.

Ongelmat tulevaisuudessa

Rapo sanoo Iltalehdelle, että jos rajat laitettaisiin nyt kiinni, suurimmat ongelmat koettaisiin kuitenkin vasta tulevaisuudessa, koska iso osa maahanmuuttajista ei ole vielä työikäistä.

- Nykyisellä väestöennusteella näyttää siltä, että vuoteen 2060 mennessä työikäistä väestöä olisi ilman maahanmuuttoa 600 000 vähemmän kuin nykyisin, Rapo sanoo.

Miten tuo määrä vaikuttaisi tulevaisuudessa suomalaiseen työelämään, onkin haasteellinen kysymys.

Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Sarvimäki sanoo, että määrää tärkeämpää on se, millaisiin töihin työikäiset tulisivat.

- Ihmisten lukumäärä sinällään ei ole kovin tärkeää, vaan se, mitä he osaavat ja tekevät.

- Saksassa on 80 miljoonaa ihmistä ja Suomessa viisi miljoonaa, mutta ei tästä seuraa oleellisia elintasoeroja. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset riippuvat ennen kaikkea maahanmuuttajien työllistymisestä ja ikärakenteesta, Sarvimäki korostaa.

Vaikea saada työvoimaa

JHL:n suunnittelija Jussi Päiviön mukaan kilpailutus on syönyt esimerkiksi linja-autoalan palkat niin pieniksi, että suomalaista on hankala houkutella alalle töihin.

Samaa mieltä on myös Palvelualojen ammattiliiton kiinteistö- ja turvallisuusalan sopimusasiantuntija Hannu Sironen

- Voi myös olla, että työn raskauskin karkottaa ihmisiä. Kun Turussa laivasiivoojilla on 45 minuuttia aikaa siivoamiseen ja 1,5 tunnin työvuoroja on kahdesti päivässä, ei moni ulkomaalainenkaan vuotta kauemmin alalla viihdy, Sironen pohtii.

Ongelmat yksittäistapauksia

Vaikka maahanmuuton vastustajat perustelevat kriittisyyttään ongelmilla, joita ulkomaisen työvoiman palkkaukseen liittyy, tarinat myöhästelevistä ja islamin vuoksi jatkuvasti rukoilevista työntekijöistä eivät Päiviön mukaan pidä paikkaansa.

Esimerkiksi kuljetusalalla ongelmat liittyvät pääosin siihen, että työnantajat teettävät työntekijöillä ylitöitä ilman korvausta, koska työntekijät ovat tunnollisia. Myös suomalaisten asenteessa olisi korjaamista.

- Toki ongelmiakin on. Ne ovat kuitenkin ehdottomasti yksittäistapauksia. Olin itse 2000-luvun alussa lähikonduktöörinä, kun maahanmuuttajatyöntekijöitä alkoi tulla töihin. Alussa suomalaisilla oli paljon rasistisia kommentteja heitä kohtaan. Kun huomattiin, että he ovat tunnontarkkoja työntekijöitä, rasismi katosi, Päiviö sanoo.

Sirosen mukaan juuri tässä kohtaa yhteiskunnalla olisi paljon korjattavaa.

- Vaikka pikkuhiljaa ulkomaalaisia työntekijöitä on niin paljon, että alalla on jo heidän äidinkieltä puhuvia esimiehiä, yhteiskunnan pitäisi kotouttaa maahanmuuttajia paremmin. Pitäisi auttaa arjen alkuun uudessa kotimaassa, Sironen sanoo.

______________________________________

Yle: Raportti: Yritteliäät maahanmuuttajat tuovat valtiolle enemmän kuin saavat

OECD:n tuore raportti vahvistaa aiempia tutkimuksia siitä, että maahanmuutolla on enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Suomessa petrattavaa on vielä ainakin maahanmuuttajien kieliopinnoissa.

Maahanmuuttajaväestö on suomalaista keskivertoväestöä nuorempaa. Heillä on työuraa edessään ja useimmilla maahanmuuttajilla on koulutusta. Tämä selittää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuoretta tutkimustulosta, jonka mukaan maahanmuuttajat tuovat esimerkiksi Suomen julkiselle sektorille enemmän varoja kuin he sieltä saavat.

- OECD:n selvitykselle on hyvät perusteet. Yleismaailmallisesti tutkimuksissa on todettu, että maahanmuutto tuo enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita, muistuttaa maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

OECD:n raportti käsittelee kansainvälistä muuttoliikettä ja sen taloudellisia vaikutuksia 27 maassa. Tutkimuksessa on muun muassa verrattu maahanmuuttajatalouksien keskimäärin maksamia veroja ja sosiaaliturvamaksuja siihen, paljonko taloudet saavat sosiaalitukia ja eläkkeitä. Tällaisella mallilla tarkasteltuna maahanmuuttajat tuottavat useimmille valtioille enemmän kuin he saavat valtiolta.

OECD:n tiedot on kerätty vuosina 2007 - 2009, joten esimerkiksi talouskriisin vaikutukset eivät näy siinä kokonaan.

Suomalainen tutkinto ei riitä

Eri maat ovat yksilöllisiä maahanmuuttoa tarkasteltaessa. Esimerkiksi muista pohjoismaista Norjaan muutetaan työn perässä ja Ruotsi on myöntänyt oleskelulupia humanitaarisen suojelun perusteella.

- Suomessa oleskeluluvissa painottuvat opiskelu- ja perhesyyt, kertoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.

Moni Suomessa opiskeleva ulkomaalainen haluaisi jäädä valmistuttuaan Suomeen. Siihen valtiovaltakin ainakin juhlapuheissa kannustaa.

- Ongelma on siinä, että vaikka heillä olisi tutkinto Suomesta, heillä ei välttämättä ole kotimaisen kielen taitoa, kun he saavat tutkinnon, Stenman muistuttaa.

Työllistyminen on siten vaikeaa. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa on Stenmanin mukaan pohdittava miten ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet suomen ja ruotsin opintoihin.

Maahanmuuttajuus ei välttämättä lopu Suomen kansalaisuuteen

Muodollisen määritelmän mukaan kotoutumisen päätepiste saavutetaan, kun maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden, hänestä tulee suomalainen.

- Käytännössä näkyvät vähemmistöt saavat maahanmuuttajan leiman pitkäksi aikaa. Heidän lapsensa voivat kokea syrjintää ja heillä on vaikeuksia työn saamisessa, Stenman sanoo.

Moni maahanmuuttaja alkaakin yrittäjäksi. Osalle se voi olla ainakin osittain pakon sanelemaa, mutta ei kaikille.

- Yrittäjyys on usein tavallista maahanmuuttajien omassa yhteiskunnassa. Se voi olla vaihtoehto työttömyydelle. Monelle se on kuitenkin oma valinta hankkia toimeentulonsa ja olla yhteiskunnassa mukana, Stenman kuvailee.

Suomessa OECD:n raportista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Virolaisia eniten
- Ulkomaalaisia elää Suomessa 192 200 eli 3,5 prosenttia asukkaista
- Suurin ryhmä ovat virolaiset, heitä on 38 000, venäläisiä liki 30 000 ja ruotsalaisia 8 500
- 32 prosenttia oleskeluluvista myönnetään Suomessa perhesyistä, kutakuinkin saman verran opiskelun vuoksi ja samoin työperusteisia on oleskeluluvista liki kolmannes

____________________________________

Svenska Yle: "Behärskad invandringspolitik är lönsam"

Inrikesminister Päivi Räsänen (KD) håller med OECD-jämförelsen som visar att Finland vinner på att ta emot invandrare. Men enligt Räsänen ska invandringen vara kontrollerad.

- Invandringen är lönsam för Finland så länge den hålls under kontroll, säger Räsänen i en intervju för Yles Morgonettan.

Mer prat om kostnader än fördelar

OECD:s rapport från år 2011 visar att invandare är en större ekonomisk tillgång än börda för vårt samhälle.

Invandrare bringar in mera pengar till den offentliga sektorn i skatter och socialskydds- och pensionsavgifter än vad de får via olika tjänster och inkomstöverföringar.
Rapporten slår fast att Finlands offentliga sektor efter en uträkning blir på plus med en summa som motsvarar 0.16 procent av bruttonationalprodukten.

Inrikesminister Päivi Räsänen håller med:

- Diskussionen koncentreras kring flyktingar som ofta saknar utbildning som, så att säga, kommer hit för at leva på vårt samhälle. Man glömmer lätt den stora andelen utbildade invandrare som kommer hit för att arbeta, säger Räsänen.

- Trots att språkutbildning och integrering kostar går vi på plus. Invandrarna har fått all service i sina hemländer från födsel till utbildning. De här kostnaderna belastar alltså inte oss, säger Räsänen.

Invandring ska hållas under kontroll

Päivi Räsänen anser ändå att förutsättningen för att invandringen ska förbli lönsam för Finland är att man bedriver en behärskad invandringspolitik.

- Vi måste bedriva invandringspolitiken så att vi kan undvika liknande problem som de som har uppstått t.ex. i Sverige eller i Europa. Problem kan störa samhällsfreden och förorsaka tilläggskostnader, säger Räsänen.

I fjol sökte 2 905 personer om asyl i Finland och drygt 48 000 om asyl i Sverige.

Konkreta åtgärder för invandring i höst

Päivi Räsänen medger att resurserna för att integrera invandrare är otillräckliga.

- Vi har inte tillräckligt med resurser för tilläggsutbildning eller språkstöd för att kunna ta vara på den potential som invandrarna besitter, säger Räsänen.

I statens program för integrationsfrämjande lägger man upp mål för bättre integrationspolitik.

Bland målen finns bl.a. snabbare och effektivare integration, bättre språkutbildning och mer välplanerad tilläggsutbildning för invandrare. Man strävar också efter att halvera arbetslösheten för utländska medborgare fram till år 2015.

Räsänen lovar att strategin ska föra med sig konkreta åtgärder under hösten.

- Vi ska komma överens om ansvarsområden, bestämma om finansiering och eventuella lagändringar, säger ministern.