HS: Professori: Uhkaustuomio antaa räyhääjille luvan pelotella

Helsingin Sanomat: Professori: Uhkaustuomio antaa räyhääjille luvan pelotella 26.6.2013
Helsingin Sanomat: Korkein oikeus hylkäsi syytteet Kataisen ja Vanhasen uhkailusta

Korkeimman oikeuden (KKO) tuomio ministerien nettiuhkailuun liittyvässä jutussa on "erittäin epämiellyttävä ja epätoivottava signaali", arvioi rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta.

"Se antaa netissä sopimattomasti käyttäytyville valitettavan linjauksen, että tuolla tavalla voi toimia", Viljanen sanoo.

KKO päätyi keskiviikkona alempien oikeusasteiden tavoin hylkäämään syytteen laittomasta uhkauksesta.

Tapauksessa oli kyse internetin uutisryhmään vuonna 2010 kirjoitetusta viestistä, jossa kerrottiin silloisten valtiovarainministerin Jyrki Kataisen (kok) ja pääministerin Matti Vanhasen (kesk) mahdollisesta ampumisesta sekä eduskunnan räjäyttämisestä.

Keskusrikospoliisi välitti viestin suojelupoliisin turvallisuusyksikölle ja Helsingin poliisille, ja myöhemmin se toimitettiin myös eduskunnan turvallisuusjohtajalle sekä valtioneuvostolle ja sen henkilösuojauksesta vastanneelle ryhmälle. Suojelupoliisi teki kirjoittajasta uhka-arvion.

Vanhanen, Katainen ja eduskunnan henkilökunta eivät kuitenkaan saaneet itse tietää kirjoituksesta.

Kirjoituksen takana ollut helsinkiläismies puolustautui muun muassa sillä, ettei kirjoituksen ollut tarkoituskaan tulla Vanhasen ja Kataisen tietoon vaan se oli tarkoitettu keskustelusivuston pienelle ryhmälle.

Hänen mukaansa kyse oli pakinasta, jonka avulla hän purki turhautumistaan politiikkaan. Miehellä ei ollut mitään aikeita toteuttaa mainitsemiaan tekoja.

KKO:n mukaan Suomen talouspoliittisen linjan kritisoiminen kuuluu sinänsä sananvapauden suojan piiriin, mutta tilanne muuttuu, kun sen yhteydessä uhataan poliittisia päätöksentekijöitä hengen riistämisellä yksilöimällä surman tekotavat.

Tästä syystä kyse oli uhkauksesta eikä sananvapauden käyttämisestä, KKO katsoo.

Teko ei silti täyttänyt laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Rikoslaissa määritellään, että uhatulla tulee olla perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

Syyttäjän mielestä laittoman uhkauksen täyttymiseen olisi riittänyt se, että uhkaus tuli uhattujen turvallisuudesta vastaavien henkilöiden tietoon ja he ottivat uhkauksen vakavasti.

KKO tulkitsee lain sanamuotoa kuitenkin niin, että uhkauksen pitää tulla uhatun itsensä tietoon ennen kuin sitä voidaan pitää rangaistavana.

Professori Viljasen mielestä KKO:n tuomio edustaa "nykyaikaista lain tulkintaa, jossa tartutaan kovin tarkkaan sanamuotoon".

Hänen mielestään laittoman uhkauksen tunnusmerkistön pitäisi täyttyä myös tilanteissa, joissa uhkaus tulee tietoon uhatun turvallisuudesta vastaavalle taholle.

"Minusta se olisi täysin järkevä ja mahdollinen tulkinta", Viljanen sanoo. "Kyse on siitä, voidaanko objektiivisesti arvioida, että asianomaisen on syytä olla peloissaan."


------

Helsingin Sanomat/STT: Korkein oikeus hylkäsi syytteet Kataisen ja Vanhasen uhkailusta

Silloiseen valtiovarainministeriin Jyrki Kataiseen (kok) ja pääministeriin Matti Vanhaseen (kesk) liittyvän nettiuhkailujutun syyte on kaatunut korkeimmassa oikeudessa.

Korkein oikeus piti voimassa aiemman käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomion, jolla vuonna 1964 syntyneen helsinkiläismiehen syyte Kataiseen, Vanhaseen ja eduskunnan henkilöstöön kohdistetusta laittomasta uhkauksesta hylättiin.

Kyse oli internetin keskustelupalstalla vuonna 2010 julkaistusta kirjoituksesta. Siinä kirjoitettiin Kataisen ja Vanhasen mahdollisesta ampumisesta ja viitattiin eduskunnan räjäyttämiseen.

Oikeus perustelee ratkaisuaan sillä, ettei kyseistä tekoa ollut tuolloin säädetty rangaistavaksi. Ministerit eivät saaneet itse tietää uhkauksesta, vaan siihen kiinnitti huomiota poliisi.

Kirjoittajan mukaan teksti oli tutuille osoitettu purkaus, jota ei tarkoitettu uhkaukseksi eikä asianomistajien tietoon. Mies kertoi tulistuneensa Kreikan tukipaketista.

Asianomistajilla ei ollut vaatimuksia, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti syytteiden nostosta tärkeän yleisen edun nimissä.