Helsingin Uutiset, pääkirjoitus: Kerjäläisapu tulehtui poliittiseksi riitelyksi 12.6.2013
Jokakesäinen väittely romanikerjäläisistä on käynyt tänä vuonna tavallistakin kiivaampana, kun Helsingin kaupunginvaltuustossa kovaa linjaa vastassa on ollut pehmeä ”idealistisiipi”.
Jälkimmäisen vaatimuksesta kaupungin virkakoneisto valmistelee parhaillaan selvitystä siitä, pitäisikö Helsingin kustantaa kerjäläisten terveyspalveluita omin verovaroin. Kyse on laittomasti maassa olevien siirtolaisten Global Clinicistä, jota kerjäläisetkin käyttävät.
Samalla virkamiehet on pantu tutkimaan myös huokeiden yösijojen järjestämistä kerjäläisille.
Tähän asti Helsingin kerjäläislinja on ollut tiukka mutta silti inhimillinen: on tarjottu välttämätön apu.
Kenellekään Helsingin katuja kävelleelle ei ole epäselvää, että kerjäläiset elävät kurjissa oloissa. Etenkin naisten osa on julma, mutta kulttuurisista syistä sitä katsotaan läpi sormien.
Kovan linjan poliitikkojen mukaan kerjääminen pitäisi kieltää, tai ainakin luvanvaraistaa, ja kerjäläisiä pitäisi auttaa heidän kotimaissaan. Se on helpommin sanottu kuin tehty. EU:n ihmisoikeusjärjestön FRA:n ja EU-komission selvityksistä ilmenee, että romanivähemmistöille 2007–13 tarjolla ollut miljardien EU-apu ei ole tuonut helpotusta. Mitä merkitystä esimerkiksi luparekisterillä näissä oloissa olisi?
Idealistien tarjoamat lääkkeet ovat nekin ongelmallisia, sillä ne ohittavat tukun ihmisoikeuskysymyksiä, uhkaavat lisätä rikollisuutta sekä sälyttää ison lastin unionitason ongelmasta helsinkiläisille.
Samaan aikaan muualla Euroopassa ainakin Ranskassa on jatkettu korvausten maksamista maasta poistuville kerjäläisille. Saksassa kaupungit ovat taas hakeneet EU-tukea kerjäläisapuun.
Olisi helsinkiläisten etu, jos meilläkin ilmiöön saataisiin sovittelevampi ja realistisempi ote.