Metro: Ulkomaalaiset tekevät yhä enemmän rikoksia Suomessa

Metro: Ulkomaalaiset tekevät yhä enemmän rikoksia Suomessa 10.6.2013

Ulkomaalaisten Suomessa tekemien rikosten määrä on jatkanut nousuaan. Ainakin kiinnijääneitä on enemmän kuin vaikkapa kolme vuotta sitten.

– Trendi on selvästi nouseva, sanoo ulkomaalaisasioista vastaava ylikomisario Kaj Wahlman Helsingin poliisista.

Helsingin ulkomaalaispoliisi käännytti maasta viime vuonna keskimäärin 15 lievään rikokseen syyllistynyttä ulkomaalaista per kuukausi. Noin puolet heistä oli EU-kansalaisia.

– Yleisin EU-kansalaisen käännyttämisen syy on uhka yleiselle järjestykselle ja yleiselle turvallisuudelle. Kyseessä on yleensä pikkurikokset: taskuvarkaudet, näpistykset tai esimerkiksi rattijuopumukset, kertoo Wahlman.

Poliisi tai rajavartiolaitos voi käännyttää vain lievempiin rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia. Kun kyseessä on vakavampi rikos, käännyttämisestä eli maasta poistamisesta päättää Maahanmuuttovirasto, jolloin käännyttämispäätökseen lisätään vaihtelevan mittainen maahantulokielto.

Maahanmuuttovirasto käännytti ja määräsi maahantulokieltoon 770 ulkomaalaista vuonna 2012. Onko käännytytämisten määrän kasvun syynä esimerkiksi viranomaisten tehostunut toiminta?

– En usko, että kasvu johtuisi erityisesti toiminnan tehostumisesta. Luulen, että luvut kertovat tapausten määristä. Lukujen kasvu johtuu enimmäkseen varkausrikollisuuden kasvusta, taskuvarkauksien ja asuntomurtojen lisääntymisestä, sanoo tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttovirastosta.

Useimmat ulkomaalaiset rikoksentekijät tulevat Suomeen läheltä. EU:n ulkopuolisista maista heitä saapuu eniten Venäjältä ja EU-maista Virosta.

– Virosta tulee huumausainerikollisuutta, varkausrikollisuutta ja myöskin rattijuoppoja, Koskipirtti kertoo.

Toinen EU-maa, jonka kansalaisia maahanmuuttovirasto käännyttää usein, on Romania. Syynä on usein varkausrikollisuus.

– Käännyttämistilastoissa olevilla Romanian kansalaisilla ei ole mitään suoraa liitäntää kadunkulmassa kerjääviin. Ne, jotka tulevat esimerkiksi asuntomurtoja tekemään, tulevat varta vasten lyhyille keikoille, ja poistuvat maasta saman tien, muistuttaa Koskipirtti.

Maahantulokiellon kiertäminen on helppoa, sillä EU:n sisärajoja ylittävien henkilöllisyyttä ei tarkasteta rajalla.

– Jotkut henkilöt tulevat jatkuvasti maahantulokiellosta huolimatta uudestaan ja uudestaan Suomeen. Tämä ongelma ei tosiaankaan johdu siitä, ettei poliisi valvoisi tehokkaasti, vaan EU-lainsäädännöstä, Koskipirtti sanoo.

Maahantulokielloilla ja käännyttämispäätöksillä on kuitenkin poliisin mukaan vähintäänkin symbolista merkitystä.

– Signaalivaikutus niillä on joka tapauksessa. Jos ulkomaalainen jostain syystä myöhemmin haluaisi asettua tänne laillisesti, aiempi maahantulokiellon rikkominen painaa kokonaisharkinnassa, Wahlman sanoo.

EU-kansalainen perheineen voi rekisteröityä ja jäädä asumaan Suomeen, jos yhdellä perheenjäsenellä on esittää voimassa oleva työsopimus Suomessa. Wahlman toivoo, että poliisi pystyisi tarkemmin puuttumaan maahantuloon, jossa käytetään näennäisesti laillisia keinoja.

Viranomaisille on esitetty tekaistuja työsopimuksia yrityksiin, joita ei oikeasti ole olemassakaan.

– Nämä pöytälaatikkofirmat ovat sellaisia trendejä, joita me olemme pyrkineet kahtena viimeisenä keväänä putsaamaan pois, sanoo Wahlman.

Rajatarkastuksiin ei ole tulossa lainsäädännöllisiä muutoksia, mutta sisäasiainministeriössä ollaan uudistamassa niin sanottuja ulkomaalaisvalvontapykäliä. Poliisi toivoo itselleen oikeutta täsmävalvontaan, kuten tietyn työpaikan ulkomaalaisten papereiden tarkastamiseen laittoman työnteon paljastamiseksi.

– Nykyisellään emme voi yksilöidä valvontaa niin, että lähtisimme valvomaan esimerkiksi virolaisia rakennusmiehiä jollekin työmaalle, Wahlman selittää.

Sisäasianministeriössä harkitaan, sorvattaisiinko ulkomaalaisvalvontaa täsmentäviä toimivaltasäännöksiä poliisilakiin vai ulkomaalaislakiin. Aikaisintaan uudet säännökset tulisivat voimaan vuoden 2014 loppuun mennessä.

Ulkomaalaisvalvontasäännökset kohdistuvat pääasiassa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oleskeluoikeuden valvontaan, mutta ulkomaalaisvalvonnalla voidaan vaikuttaa myös maahantulokiellossa olevien EU-kansalaisten paljastumiseen.

Helsingin ulkomaalaispoliisin tekemät käännyttämiset

Poliisi voi käännyttää alle kolme kuukautta maassa olleen ulkomaalaisen, mutta maahantulokieltoa poliisi ei voi EU-kansalaiselle määrätä, siitä päättää aina Maahanmuuttovirasto. Helsingin ulkomaalaispoliisin käännyttämistä liki puolet on ollut EU-kansalaisia vuodesta 2009 alkaen, sitä ennen EU-kansalaisten osuus oli vähäisempi. Oheisista luvuista puuttuvat Helsingin poliisin muiden yksiköiden tekemät käännyttämiset.

2013 (huhtikuun loppuun mennessä): 55
2012: 179
2011: 137
2010: 107
2009: 116
2008: 61
2007: 36
Lähde: Helsingin ulkomaalaispoliisi

Maahanmuuttoviraston käännyttämispäätökset

Kun Maahanmuuttovirasto käännyttää ulkomaalaisen, määrätään hänet samalla aina myös maahantulokieltoon. EU-kansalaiselle määrättävä maahantulokielto on voimassa 1–15 vuotta riippuen henkilön tekemän rikoksen vakavuudesta. Muille kuin EU-kansalaisille määrättävä maahantulokielto on voimassa joko 1–5 vuotta tai toistaiseksi.

2013 huhtikuun loppuun mennessä: 265 (joista EU-kansalaisia 150).
2012: 770 (498)
2011: 780 (502)
2010: 706 (373)
2009: 539 (129)
2008: 369 (111)
2007: 367 (91)
Lähde: Maahanmuuttovirasto