Monitori: Työllistymistä edistänyt AFRO-hanke loppusuoralla

Monitori: Työllistymistä edistänyt AFRO-hanke loppusuoralla 5.6.2013

Työ- ja elinkeinoministeriön AFRO-hankkeen kautta on kulkenut 92 urapolulle haluavaa maahanmuuttajaa. Nyt on loppuarvioinnin aika. Vaikka vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista, matkaan tarttui hyviä kokemuksia sekä uusia eväitä työnhakuun. Filosofian lisensiaatti Sergio Ocampo työllistyi hankkeen kautta noin puoleksitoista vuodeksi.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä varsinkin valtionhallinnon työpaikoilla on huomattavasti väestösuuttaan pienempi. Maahanmuuttajien aliedustus julkishallinnossa on vaikeasti ratkaistava ongelma, mutta tähän haasteeseen haluttiin AFRO-hankkeella tarttua vuonna 2010.

”Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien edellytyksiä hakeutua julkishallinnon työpaikkoihin sekä ehkäistä syrjinnästä aiheutuvia haittoja. Hankekausi päättyy kesäkuun lopussa, jonka jälkeen valmistuu seurantaraportti,” AFRO-hankkeen loppuvaihetta vetävä projektikoordinaattori Katja Vänskä-Rajala kertoo

Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa. Rahoitukseen osallistui Euroopan kotouttamisrahasto, Uudenmaan ELY-keskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Paljon hakijoita

Kolmen vuoden aikana AFRO-hankkeeseen osallistui yhteensä 92 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kaksi kolmasosaa heistä suoritti julkishallinnon työtehtäviin valmentavan koulutuksen ja noin kolmasosa turvallisuusalan pääsykokeisiin ohjaavan koulutuksen.

”Loimme hankkeessa uuden tyyppisen kurssimallin, joka nojautuu niin sanottuun positiiviseen erityiskohteluun. Nyt on menossa mallinnosvaihe ja toivomme konseptin jalkautuvan hankkeen loputtua esimerkiksi TE-toimistojen järjestämiin uravalmennuksiin”, Vänskä-Rajala sanoo.

Maahanmuuttajien työllistämistä edistäville hankkeille on Vänskä-Rajalan mukaan selkeä tarve. AFRO-hankkeeseenkin olisi ollut paljon enemmän hakijoita kuin mitä siihen voitiin ottaa.

”Varsinkin turvallisuusalan koulutus oli innovatiivinen aloite, koska sillä alalla ei ole juurikaan maahanmuuttajia.”

Koulutustoiminnan lisäksi AFRO-hankkeen puitteissa on tehty asennevaikuttamistyötä, tuotettu selvitys vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjinnästä ja syrjintäkokemuksista sekä opas julkishallinnolle maahanmuuttajien rekrytoinnista.

Vakityöt jäivät haaveeksi

Positiivista palautetta saanut hanke ei poikinut vakituisia työsuhteita, mutta antoi monille mahdollisuuden ”saada jalan oven väliin”. Katja Vänskä-Rajala kertoo, että julkishallinnon työtehtäviin tehtäviin valmentavilta kursseilta työllistyi määräaikaisesti yhdeksän henkilöä, eli noin 15% osallistujista. Palkkatuella työllistyi 15 henkilöä, joten kaiken kaikkiaan noin kolmannes 60 kurssilaisesta pääsi työn syrjään ainakin joksikin aikaa kiinni.

Turvakurssilaisten työllistymisestä ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta se tiedetään, että suurin osa osallistujista suoritti vartijakortin.

Syitä työllistymistuloksiin voidaan hakea muun muassa heikosta taloustilanteesta ja poliittisesta ilmapiiristä.

”Suurin ongelma ei ehkä ole maahanmuuttajatausta, vaan valtionhallinnon heikko työllistävyys ylipäätään”, Katja Vänskä-Rajala sanoo.

Samaa mieltä on Los Angelesissa USA:ssa syntynyt ja Suomessa yli 20 vuotta asunut filosofian lisensiaatti Sergio Ocampo, joka osallistui julkishallinnon tehtäviin ohjaavaan koulutukseen vuonna 2010.

”Hanke ajoittui hankalaan saumaan juuri laman kynnykselle. Poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, minkä johdosta rahoituksen saaminen tuntui vaikeutuvan, vaikka töitä olisi ollutkin”, akateeminen pätkätyöläinen kertoo.

”Hankkeen kohteena oli kuitenkin korkeakoulutetut maahanmuuttajat, jotka tuntevat työkenttänsä,” hän muistuttaa.

Ocampon onnistui päästä hankkeen myötä oikeusministeriöön ensin harjoittelijaksi ja sen jälkeen määräaikaiseksi hanketyöntekijäksi. Työt loppuivat noin vuosi sitten rahoituksen loppumiseen.

Työnhakuprosessi tutuksi

Vaikka Sergio Ocampo työllistyi AFRO-hankkeen avulla vain noin kahdeksaksitoista kuukaudeksi ja hän joutuu nyt hankkimaan elantonsa satunnaisista konsultointitoimeksiannoista, hän on tyytyväinen suorittamaansa koulutukseen.

”Tunnen nyt paremmin työnhakuprosessin julkisella sektorilla”, hän summaa koulutuksen tärkeintä antia.

”Lisäksi suoritin kurssilla yleisen kielitutkinnon suomen kielestä ja pääsin tutustumaan paikan päälle eri ministeriöihin”, sujuvaa suomea ja viittä muuta kieltä puhuva Sergio Ocampo kertoo.

Tulevaisuudelta hän toivoo pätkätöistä eroon pääsemistä, mutta ei ole kovin toiveikas vakityön löytymisen suhteen. Hän on kuluneen vuoden aikana lähettänyt yli 50 työhakemusta – turhaan.

”Olen aina ajatellut, että osaamisestani olisi eniten hyötyä julkisella sektorilla tai kansalaisjärjestötasolla, mutta nyt tuntuu, että julkinen sektori ei tarvitse minua”, hän miettii ja kertoo aloittaneensa jokin aika sitten työnhaun myös yksityiseltä sektorilta eli yrityksistä.

Suomesta pois muuttaminenkin on alkanut tuntua todennäköiseltä vaihtoehdolta.

”Toki työn löytämisen hankaluus Suomesta johtuu ainakin osittain myös siitä, että humanisteilla on vaikea työllistymistilanne yleensäkin. Mutta ei ulkomainen nimi ainakaan auta.”