Uusi Suomi: EU päätti turvapaikanhakijoiden kohtelusta – "Herättää toiveita”

Uusi Suomi: EU päätti turvapaikanhakijoiden kohtelusta – "Herättää toiveita” 12.6.2013

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona EU-maille yhteiset säännöt turvapaikkahakemusten käsittelylle ja käsittelyajoille.

EU on vuosikausia pyrkinyt tekemään jäsenvaltioiden kirjavista turvapaikkakäytännöistä yhtenäisempiä. Tavoitteena on, että turvapaikkaa EU-maista hakevat henkilöt saisivat yhdenmukaisen ja laadukkaan tutkinnan hakemukselleen.

Nyt hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan pääosa turvapaikkahakemuksissa pitää EU-maissa käsitellä kuudessa kuukaudessa.

– Tiettyjä poikkeuksia on, jos hakemuksessa on todella paljon selvitettävää, Suomen Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo Uudelle Suomelle.

Suomessa alkuvuonna tehdyt turvapaikkapäätökset tehtiin keskimäärin 193 vuorokaudessa eli hieman yli kuudessa kuukaudessa.

57 prosenttia päätöksistä saatiin alkuvuonna tehtyä alle kuudessa kukaudessa. Kuitenkin vuonna 2012 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli viraston mukaan noin 330 vuorokautta, eli jopa 11 kuukautta.

– Vaikka ei ole ollut aikarajoja, niin kaikki toimet ovat tähdänneet siihen, että laatua unohtamatta käsittelyä on pyritty nopeuttamaan, Repo sanoo.

Revon mukaan esimerkiksi uusia käsittelijöitä ei ole tarkoitus palkata EU-säännösten takia.

– Haastavassa taloustilanteessa lähdetään siitä, että kehitetään työtapoja, Repo sanoo.

Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) mukaan turvapaikanhakijat jakaantuvat tällä hetkellä epätasaisesti EU:n su jäsenmaiden kesken. Torvaldsin mukaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luominen herättää toiveita, että nämä erot jäsenmaiden välillä tasaantuisivat.

Revon mukaan ihmisten liikkeisiin EU:ssa vaikuttavat monet muutkin asiat kuin hakemusten käsittelytavat ja -ajat.

Liikkumiseen vaikuttavat esimerkiksi matkustusreitit ja se, millaisia yhteisöjä mihinkin maahan syntyy. Lisäksi suuret maat saivat aina eniten turvapaikanhakijoita.

– Olivat prosessit ja menettelyt millaisia hyvänsä, vaikuttavana tekijänä on aina esimerkiksi se, onko jossain valtiossa jo olemassa tietty yhteisö. Jos jossakin on paljon esimerkiksi irakilaisia, totta kai Irakista mennään luonnollisemin sinne kuin jonnekin muualle, Repo sanoo.

Repo muistuttaa, että käytännöt eivät yhtenäisty yhdessä yössä. Myös Torvalds muistuttaa, että parlamentin keskiviikkoinen päätös syntyi ”vuonna 1999 alkaneen prosessin sekä monen kompromissin jälkeen”.

Tähän mennessä myös turvapaikanhakijoiden kohtelu on vaihdellut jäsenmaiden välillä. Esimerkiksi Kreikka on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan maa ei käsittele hakemuksia riittävän laadukkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Sen vuoksi esimeriksi Suomi ei Esko Revon mukaan tällä hetkellä palauta Kreikkaan niitä turvapaikanhakijoita, joiden hakemusten käsittely kuuluisin muuten Kreikalle.