HS: EU yhtenäistää turvapaikkahaun

Helsingin Sanomat: EU yhtenäistää turvapaikkahaun 12.6.2013
Helsingin Sanomat: "Suomessa tunnen oloni turvalliseksi"
Helsingin Sanomat: Päätös on annettava puolessa vuodessa

Sääntöviidakkoa selkeyttävä EU haluaa esimerkiksi turvapaikkahakemuksille yhteisen aikarajan. Suomessa ei ole luvassa suuria muutoksia.

Turvapaikanhakijat ovat saaneet EU:n jäsenmaissa vaihtelevaa kohtelua. Turvapaikoista on päätetty kirjavin perustein, ja esimerkiksi säilöönotoista ei ole ollut yhtenäisiä ohjeita.

Nyt sääntöviidakko viimein selkiytyy. EU-parlamentti äänestää tänään keskiviikkona muutoksista, joilla vedetään linjoja yhteiselle turvapaikkapolitiikalle.
Jos parlamentti hyväksyy ehdotukset, kaikkien niistä pitäisi tulla voimaan 2,5 vuoden sisällä.

Turvapaikanhakijoiden virta kohdistuu jäsenmaihin epätasaisesti. Vuonna 2012 jopa 70 prosenttia unionin alueelle tulleista hakijoista suuntasi Saksaan, Ranskaan, Ruotsiin, Britanniaan ja Belgiaan.
Suomelle uudet säännöt eivät tarkoita näillä näkymin suuria muutoksia. Turvapaikanhakijoiden käsittely on monelta osin jo nyt paremmalla tolalla.

Kelvollinen vastaanotto

Turvapaikanhakijoita ei enää saa pitää lukkojen takana ilman syytä ja kohtuuttoman pitkään.
Säilöönotto on sallittu vain rajoitetuissa tapauksissa, kuten henkilöyden tarkastamisen ajaksi tai ennen hakijan poistamista maasta.
Monissa jäsenmaissa hakijat otetaan säilöön automaattisesti. Suomessa heitä pannaan lukkojen taakse lähinnä ennen maasta poistoa.
Turvapaikanhakijat pitäisi sijoittaa heille suunniteltuihin keskuksiin. Jos tilat loppuvat ja hakija sijoitetaan vankilaan, hänet täytyy erottaa vangeista. Ilman huoltajaa saapuneita alaikäisiä ei saa panna vankilaan.
Vastaanottajien on myös välittömästi selvitettävä, tarvitsevatko hakijat apua terveydellisiin tai henkisiin ongelmiinsa. Heille on tarjottava oikeudellista apua.
Turvapaikanhakijat saavat hakea työtä yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun he ovat hakeneet kansainvälistä suojelua. Suomessa työnhaun voi nykyään aloittaa aikaisimmillaan jo kolmen kuukauden kuluttua.

Vauhtia käsittelyyn

EU:lla ei ole yhteisiä aikarajoja turvapaikkahakemusten käsittelylle. Tulevaisuudessa hakemuksista on tehtävä päätös kuudessa kuukaudessa. Erityistapauksissa päätöstä voi venyttää.
Suomessa ensimmäinen päätös tulee nykyään keskimäärin puolessa vuodessa.

Inhimillisyyttä siirtoihin

Turvapaikanhakijaa ei enää saa lähettää sellaiseen EU-maahan, jossa hän uhkaa joutua epäinhimillisiin oloihin.
Dublin-menettelyn mukaan hakija pitäisi palauttaa ja hänen turvapaikkapäätöksensä tehdä maassa, jonka kautta hän on ensimmäisenä tullut EU:n alueelle.
Muutoksen taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2011 antama päätös, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden olot Kreikassa loukkasivat ihmisoikeuksia.
Päätöksen seurauksena muut EU-maat Suomi mukaan lukien lakkasivat palauttamasta hakijoita Kreikkaan.
Ongelmissa painivien maiden auttamiseksi ja pakolaisvirtojen käsittelemiseksi perustetaan ennakoiva hälytysjärjestelmä.

Sormenjäljet poliisille

Poliisi saa luvan hyödyntää eurooppalaista rekisteriä, johon on kerätty turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä.
Sormenjälkirekisteriin saa kajota vain vakavien rikosten ja terrorismin tutkinnan takia. Vuonna 2003 perustettuun rekisteriin on kerätty sormenjäljet kaikilta yli 14-vuotiailta turvapaikanhakijoilta ja laittomasti EU:n rajan ylittäneiltä henkilöiltä.
Rekisteri auttaa viranomaisia selvittämään, onko turvapaikanhakijalla esimerkiksi hakuprosessi kesken muussa EU-maassa.