HS: Maahanmuuttajien määrä lähiöissä ei aiheuta levottomuuksia

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien määrä lähiöissä ei aiheuta levottomuuksia 3.6.2013
Helsingin Sanomat: Työssä käyvä ei ehdi mellakoida
Helsingin Sanomat: Lahden Liipolasta tuli työttömien ja eläkeläisten lähiö
Helsingin Sanomat: NÄKÖKULMA Karhuvuori ei ole Husby

Maahanmuuttajien määrä suomalaisissa lähiöissä ei tutkijoiden mukaan synnyttäne levottomuuksia. Syrjäytyminen sen sijaan voi aiheuttaa.

Kotkan Karhuvuori on suomalainen lähiö tyypillisimmillään.

Se rakennettiin suomalaisten lähiöiden kulta-aikana, 1970-luvulla. Kotka laajeni tuolloin maantieteellisesti, ja myös sen väkimäärä kasvoi nopeasti.

Karhuvuori joutuu nyt olemaan tyyppiesimerkki myös lähiöiden nurjasta puolesta. Helsingin Sanomien selvityksessä ilmeni, että sen työttömyys on suomalaisista kaupunkilähiöistä kaikkein suurin. Työikäisistä ja -kykyisistä asukkaista peräti 36,5 prosenttia on työttömiä. Karhuvuoren asunnot ovat Suomessa halvimmasta päästä.

Täysikäisistä karhuvuorelaisista yli 40 prosenttia on käynyt vain peruskoulun.

Yksi viime aikoina puhetta herättänyt tunnusluku on myös korkea: ulkomaalaisperäisten ihmisten määrä. Useampi kuin joka viides karhuvuorelainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin Suomen virallisia kieliä.

Silti Karhuvuoressa ei ole ulkomaalaisten katujengejä.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) totesi viime viikolla, että Suomen olisi "hallittava" turvapaikanhakijoiden määrää, jotta Ruotsin kaltaisilta levottomuuksilta vältyttäisiin.

Kaupunkitutkijat eivät ole samaa mieltä.

"Jos sillä olisi niin suuri vaikutus, Ruotsissa olisi palanut autoja jo paljon aiemmin", sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa yhden mellakka-aallon perusteella ei voi tehdä vankkoja johtopäätöksiä.

Jengiytymistä tai ainakin satunnaisia joukkokahinoita Karhuvuoressa ja muissa korkean työttömyyden lähiöissä voi olla odotettavissa, jos työttömyys vielä lisääntyy.

Tämä onnistuu ihan kotimaisinkin voimin. Tai ulkomaisin – tai näiden kahden ryhmän yhteisvoimin.

"Kun samalle alueelle keskittyy paljon toimettomia nuoria miehiä, voi alkaa tapahtua", Vaattovaara sanoo.

Lähiöistä väitöskirjaa tekevä Mats Stjernberg on samaa mieltä.

"1950–60 luvuilla eri kaupungeissa oli nuorisojengejä."

Se oli aikaa kauan ennen nykyisenlaisen maahanmuuton alkamista.

Nykyään Suomi on poliisin mukaan harvoja maita, joissa katujengejä ei ole.

Vaattovaara varoittaa, että alueiden eriarvoistuminen aiheuttaa pitkäaikaisia hankaluuksia. Kun työttömyys lähiössä lisääntyy ja on pitkäaikaista, asukkaat eivät tutkimusten mukaan onnistu työllistymään myöhemminkään yhtä hyvin kuin joidenkin muiden alueiden väki, vaikka työtilanne paranisi.

Asiaa ei helpota se, että parempiosaiset alkavat muuttaa lähiöstä pois pian, mikäli alueella alkaa näkyä syrjäytymisen ensimerkkejä.

Rikollisuuden määräkään ei välttämättä kerro totuutta.

"Olemme tutkineet muun muassa Tikkurilaa, joka on pääkaupunkiseudun väkivaltaisimpia paikkoja", Vaattovaara kertoo.

Väkivaltarikosten määrä ei ole tikkurilalaisten syy: "Sinne tullaan muualta tappelemaan."

Mari Vaattovaara huomauttaa, että työttömien määrä voi vieläpä harhauttaa luulemaan tilannetta todellisuutta paremmaksi. Työttömiä voi olla vaikka vain 20 prosenttia, mutta työllisten määrä silti alle puolet. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkeläiset ja koulutuksissa olevat eivät näy tilastoissa.

"Toimettomia voi siis olla merkittävästi työttömiä enemmän", Vaattovaara sanoo.