Aamulehti: Suomi ei ole valmistautunut lukutaidottomien maahanmuuttajien vyöryyn

Aamulehti: Suomi ei ole valmistautunut lukutaidottomien maahanmuuttajien vyöryyn 31.3.2010

Suomi joutuu panemaan kotouttamiseen selvästi nykyistä enemmän paukkuja, sillä Suomeen tulee lähivuosina tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia.

Luku- ja kirjoitustaidottomille on muun muassa järjestettävä erillistä peruskoulutusta ennen varsinaisia kieliopintoja.

Maahanmuuttovirasto arvioi, että esimerkiksi Suomeen tulevista somaleista 85-90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia. Luvussa ovat mukana lapset.

Sota on tuhonnut 1970-luvulla ja sitä myöhemmin syntyneiden somaleiden koulunkäyntimahdollisuudet lähes kokonaan.

Nyt somaleiden perhehakemusten määrä on voimakkaassa kasvussa, kertoo tulosalueen johtaja Kerstin Söderlund Maahanmuuttovirastosta. Suomesta oleskeluluvan saaneet somalit jättävät kuukausittain kolmisensataa perheidensä yhdistämistä koskevaa hakemusta.

Aiempaa enemmän perhehakemuksia jättävät somaleiden lisäksi Irakista ja Afganistanista tulleet.

Söderlund sanoo, että luku- ja kirjoitustaidottomien kotoutuminen Suomeen on "haasteellinen ja vaikea kysymys."

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat 15-16-vuotiaina maahan saapuvat. He kuuluvat perusopetuksen piiriin, mutta luku- ja kirjoitustaidottomina jäävät käytännössä sitä vaille. 17-vuotiaina heistä saattaa tulla työttömiä työnhakijoita, joilla ei ole perusopintoja.

Maahanmuuttajat voivat opiskella kieltä myös muun muassa aikuislukioissa tai kansalaisopistoissa.

Opetus ei riitä

Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen erikoissuunnittelija Jarno Ruotsalainen sanoo, että jo nyt maahanmuuttajien työllistämiskoulutus hupenee kokonaan perusvalmiuksien eli kielen opetteluun. Varsinaisiin työvoimapoliittisiin toimiin voimavaroja ei riitä.

Hänestä kielikoulutuksen rahoitus pitäisi uudistaa, jos luku- ja kirjoitustaidottomien määrä kasvaa nykyisestä.

Luku- ja kirjoitustaidottomat saavat 200 päivän peruskoulutuksen. Kotouttamissuunnitelmaan sisältyy 40 opintoviikkoa suomen tai ruotsin opintoja. Se ei riitä takaamaan valmiuksia ammatillisiin opintoihin tai töihin.

- Tutkittua tietoa meillä ei ole, mutta käsittääkseni aika monella on suuria vaikeuksia, Ruotsalainen sanoo.

Kotouttamislakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Lakiesitys on tulossa eduskuntaan vielä tänä keväänä. Ylitarkastaja Paula Karjalainen sisäministeriöstä sanoo, ettei kielikoulutusta olla irrottamassa työvoimahallinnosta.

Karjalainen myöntää, että erityisesti nuorten ja luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien asema on heikko. Heidän tuekseen on ollut erillishankkeita, myös osa aikuislukioista tarjoaa perusopintoja.

Kirsi Hölttä
Helsinki