perjantai 4. toukokuuta 2012

Verkkouutiset: Maahanmuuttaja haluaa osallistua - tietämättömyys usein äänestämisen esteenä

Verkkouutiset: Maahanmuuttaja haluaa osallistua - tietämättömyys usein äänestämisen esteenä 4.5.2012

Maahanmuuttajista 40 prosenttia ei tiedä olevansa äänioikeutettuja syksyn kunnallisvaaleissa.

Tämä ilmenee Suomen Toivo -ajatuspajan ja Centre for European Studiesin (CES) tuoreesta selvityksestä Puskista äänestämään?. Tutkimus paneutuu maahanmuuttajien äänestyskäyttäytymiseen. Se julkaistiin eduskunnassa perjantaina.

Kansalliset maahanmuuttajat (Kamut) ry:n puheenjohtaja Radu Szekely on törmännyt tietämättömyyteen.

– Sain juuri viestin eräältä maahanmuuttajamieheltä, joka oli asunut Suomessa yli kymmenen vuotta. Hän soitti minulle kiukkuisen puhelun, että on maksanut tähän maahan yli kymmenen vuotta veroja, mutta ei saa vieläkään itse osallistua päätöksentekoon eikä äänestää. Minä selitin hänelle, että sen on itse asiassa mahdollista. Se oli yllätys hänelle, Szekely kertoo.

Kuntavaaleissa äänestäjältä ei vaadita Suomen kansalaisuutta. EU:n alueelta sekä Norjasta ja Islannista tulevalla on kunnallisvaaleissa 51 maassa asutun päivän jälkeen äänioikeus siinä kunnassa, jossa hän on kirjoilla. EU-alueen ulkopuolelta muuttavat saavat äänestää asuttuaan maassa kaksi vuotta.

Vuoden 1996 jälkeen keskimäärin vain noin viidennes maahanmuuttajista on käyttänyt kunnallisvaaleissa äänioikeuttaan. Vuonna 2008 kaikista äänioikeutetuista vieraskielisiä oli 31 prosenttia.

Kehnoista äänestysprosenteista huolimatta maahanmuuttajat ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Perjantaina julkaistussa kyselyssä 61 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole koskaan äänestänyt Suomessa. Lähes yhtä moni oli kuitenkin halukas piirtämään numeron lappuun syksyn kunnallisvaaleissa.

– Jos pääsee osallistumaan aktiivisesti kantasuomalaisten rinnalla yhteiskuntaan, kotoutuminen tapahtuu paljon nopeammin. Maahanmuuttajien pitää tuntea, että ne ongelmat ja ratkaisut, joista kunnissa päätetään, ovat myös heidän ratkaisujaan ja ongelmiaan, Romaniasta kotoisin Szekely sanoo.

Ainoastaan kymmenisen prosenttia vastasi, ettei ole lainkaan kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Suurin osa tutkituista siis ilmoitti seuraavansa jonkin verran tai aktiivisesti yhteiskunnallista päätöksentekoa ja osallistuvansa poliittiseen toimintaan.

Questbackin toteuttamaan internet-kyselyyn vastasi 227 Suomeen muuttanutta ulkomaalaista. Heistä lähes 54 prosenttia tuli EU:n alueelta, loput unionin ulkopuolelta, esimerkiksi Venäjältä, Afganistanista ja Yhdysvalloista. Yli puolet vastaajista oli 25–40-vuotiaita. Suurin osa ilmoitti olevansa työntekijä, ylempi toimihenkilö, yrittäjä tai opiskelija. Suurin osa, noin 65 prosenttia, on asunut Suomessa yli kolme vuotta.

Tutkimuksesta lisää perjantaina ilmestyneessä Nykypäivässä.