Yle: Kansliapäällikkö Nerg: Kuntien kannattaa ottaa vastaan turvapaikanhakijalapsia – "Tulevat olemaan todellisia aarteita"

Yle: Kansliapäällikkö Nerg: Kuntien kannattaa ottaa vastaan turvapaikanhakijalapsia – "Tulevat olemaan todellisia aarteita" 18.6.2017

Sata lasta ja nuorta on jumissa vastaanottoyksiköissä ja tarvitsisi asuinpaikan pikaisesti.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on huolissaan siitä, että kaikille turvapaikan tai oleskeluluvan saaneille, Suomeen yksin tulleille lapsille ei ole löytynyt paikkaa kunnista. Alaikäisten vastaanottoyksiköissä asuinpaikkaa odottaa vielä 100 myönteisen päätöksen saanutta lasta ja nuorta.

Lisäksi Maahanmuuttoviraston päätöstä odottaa 120 yksin tullutta alaikäistä, joista Maahanmuuttoviraston arvion mukaan suuri osa saa jäädä Suomeen.

– Olemme olleet huolissamme ja olemme edelleen, koska vastaanottokeskuksissa ja alaikäisyksiköissä on sellaisia lapsia, jotka eivät ole paikkaa saaneet. Meidän toive on saada heidät saman tien kuntaan ja kotoutumaan, sanoo Päivi Nerg.

– Keskimääräinen vastanottokeskuksessa oloaika on heillä ollut 300 vuorokautta. Siinä mielessä jokainen, joka ei saa päätöstä kuntapaikasta nopeasti, on liian pitkään vastaanottokeskuksessa.

Alaikäiset tarvitsevat tukea

Kansliapäällikkö Nerg patistaa kuntia toimeliaisuuteen. Hänen mielestään näyttää siltä, että kunnat ottavat vastaan mieluummin kokonaisia perheitä.

– Alaikäiset lapset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. He tarvitsevat paljon tukea, he tarvitsevat sosiaalitukea, koulua, perhehoitoa ynnä muuta. Se on kunnalle aikamoinen panostus.

–Jos kunta kokee, että heillä ei ole osaamista, niin siihen varmaan liittyy osittain pelon tunnetta, koska meille aikaisemmin on tullut heitä niin vähän.

Vaikka moni Suomeen yksin tulleista lapsista ja nuorista on kokenut kovia ja osa heistä on traumatisoitunut, Nergin mielestä kuntien ei pitäisi heitä karsastaa.

– Toisaalta he ovat erittäin halukkaita oppimaan uutta. He haluavat löytää oman kotimaansa Suomesta. Minä rohkaisisin kuntia katsomaan sitä avoimin silmin ja uskaltaen nähdä, että tukea saaden nämä lapset tulevat olemaan suomalaiselle yhteiskunnalle ja sille kunnalle todellisia aarteita.

Yksin tulleita asuu eniten Uudellamaalla

Kotouttamisesta vastaavassa työ- ja elinkeinoministeriössä uskotaan, että kuntapaikat niitä vielä odottaville lapsille ja nuorille saadaan järjestymään.

Joulun alla kuntapaikka puuttui 700-800 ja helmikuussa 400 lapselta. Talven ja kevään aikana on kunnat ovat ottaneet vapaaehtoisesti vastaan satoja lapsia ja nuoria.

Alaikäisiä on siirtynyt kuntiin vuodesta 2016 lähtien lähes 1 300, mutta osa heistä on jo tullut täysi-ikäiseksi ja muuttanut asumaan omilleen.

Kuntapaikkoja on noin 50 kunnassa vajaat 1 100, eniten Uudenmaan ELY-keskuksen alueella.

Neuvotteleva virkamies Anna Bruun työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että nyt ollaan jo voiton puolella.

– Tavoitteena on aina se, että alaikäiset voisivat siirtyä alaikäisyksiköistä lähialueen kuntiin, ja kunnat ovat hyvin sitoutuneet siihen, että ottavat heitä vastaan.

Bruunin mielestä syytä hirveän suureen huoleen ei ole, vaikka joidenkin yksittäisten alaikäisten kohdalla prosessit ovat kestäneet pitkään.

Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on ollut 16-17-vuotiaita. Joissakin tilanteissa on Bruunin mukaan jouduttu odottamaan, että 18 vuotta täyttävältä vapautuu paikka alaikäiselle esimerkiksi perheryhmäkodista.

Alaikäisille on järjestetty asuinpaikkoja perheryhmäkodeissa, tukiasumisyksiköissä ja tuetussa asumisessa.

– Tavoitteena on se, että jokaiselle tänne tulleelle lapselle löydetään sellainen paikka, joka vastaa hänen tarpeitaan. Että löytyy koulutuspaikat, löytyy sellainen asumismuoto, jossa hän saa tarpeeksi tukea. Silloin prosessi voi välillä kestää vähän pidempään.

Yksin tulleen on pakko pärjätä

Kunnissa on jouduttu pohtimaan, onko sopivia tiloja ja osaavaa henkilökuntaa, ja pystytäänkö järjestämään tarvittavat palvelut. Anna Bruun toivoo kansliapäällikkö Päivi Nergin tavoin, että kunnat näkisivät mahdollisuudet, joita lasten ja nuorten vastaanottaminen tuo.

Bruun kertoo, että Ruotsissa ja Norjassa on selvitetty yksin tulleiden alaikäisten pärjäämistä. Näiden tilastojen perusteella tilanne näyttää hänen mielestään hyvältä.

– Sen jälkeen kun alaikäinen on ollut neljä vuotta maassa, heistä lähes 90 prosenttia on löytänyt paikan, heillä on joko opiskelu- tai työpaikka. Kun näitä ryhmiä on tutkittu, on todettu, että heillä on erittäin suuri pärjäämisen halu, ja he menestyvät itse asiassa erittäin hyvin keskimäärin.

– Monissa kunnissa väestö vähenee ja tässä on nuoria ihmisiä, joilla on kovat opintohalut ja kovat halut päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jos kotoutuminen sujuu hyvin ja he saavat alkuvaiheessa sen tuen, mitä he tarvitsevat, niin sitten pitkällä tähtäimellä siinä on mahdollisuus kunnille.

Pärjäämistä ja halua päästä eteenpäin selittänee ainakin osin se, että yksin tulleiden on viimeistään aikuistuessaan pärjättävä yksin, sillä he saavat aniharvoin vanhempiaan Suomeen.