Uusi Suomi: Näkökulma: Nollatoleranssi rasismille, vihdoinkin 15.6.2017
Jussi Halla-ahon visiitti maamme poliittisen vallan ytimessä jäi ranskalaiseksi, jos edes sellaiseksi.
Hyvä niin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja monet muut ovat puhuneet arvopohjasta niin paljon viimeisen kahden vuorokauden aikana, että jopa Kirkko & kaupunki –lehden päätoimittaja, pappi Jaakko Heinimäki on ilmoittanut Twitterissä ”kyllästyneensä käsitteeseen arvopohja”.
Kaiken takana ovat perussuomalaisten vastavalitun puheenjohtajan ja puolueensa hetkessä rikki saaneen Jussi Halla-ahon ja eräiden muidenkin hänen hengenheimolaistensa kirjoitukset.
Tunnetuin Halla-ahon kirjoituksista on se, josta tuli sakkotuomio korkeimmalta oikeudelta kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
Katumusta eivät Halla-aho tai perussuomalaisten toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Teuvo Hakkarainen, myös vastaavan tuomion saanut, ole juuri osoittaneet. Tähän myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö taisi viitata viikonloppuna puhuessaan ”tehokkaan katumisen” puutteesta.
Eivät tällaiset henkilöt voi olla merkittävän suomalaisen hallituspuoleen avainpaikoilla poliittisen päätöksenteon ytimessä. Oli se kyllästymiseen asti hoettu - ja kiertoilmaisuna käytetty - ”arvopohja” muutoin mikä tahansa.
Hallitustyön jatkuvuuden takuumieheksi lähteneen Uuden vaihtoehdon Simon Elo on sanonut selkeästi, että heillä on nollatoleranssi rasismille. Tämän arvoasian tiedetään miellyttäneen erityisen paljon myös pääministeri Juha Sipilää (kesk.), kun hän teki päätöksensä jatkaa hallitusyhteistyötä 20 perussuomalaisten eduskuntaryhmästä eronneen kanssa.
Nähdyn perussuomalaisepisodin positiivisena sivutuotteena on tullut se, että Suomen hallituspuolueille on asetettu nyt selvä raja: nollatoleranssi rasismille. Vihdoinkin. Tähän asti raja oli häilyvä.
Markku Huusko
Kirjoittaja on Uuden Suomen vastaava päätoimittaja.