Helsingin Sanomat: Risikko: Rasismikohu saattoi vähentää luottamusta poliisiin – Kaikki poliisit joutuvat sosiaalisen median pelisääntökoulutukseen 28.6.2017
SISÄMINISTERI Paula Risikko (kok) myöntää, että poliisin rasismikohuun liittyvä uutisointi on voinut vähentää varsinkin vähemmistöjen luottamusta poliisia kohtaan. Sisäministeriössä ja poliisissa on kuitenkin jo aloitettu erilaiset toimet, joilla luottamusta pyritään palauttamaan.
Kansanedustaja Matti Semin (vas) kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa Risikko toteaa, että kevään aikana Poliisiammattikorkeakoulu on kouluttanut jokaiseen poliisilaitokseen yhden tai useamman viharikoskouluttajan. He puolestaan kouluttavat oman laitoksensa henkilökunnan torjumaan viharikoksia.
”Koulutuspaketti sisältää osion, jossa arvioidaan ja haastetaan ennakkoasenteita ja -luuloja, että koulutukseen osallistujat saavat syvempää ymmärrystä ennakkoluulojen vaikutuksista sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta”, Risikon vastauksessa todetaan.
POLIISIEN asenteista nousi kohu kesäkuun alussa, kun verkkolehti Long Play kertoi poliisien salaisessa Facebook-ryhmässä ilmenevästä rasismista. Asia siirrettiin valtakunnansyyttäjänvirastoon sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä aloittaa esitutkinta.
Jutun tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen kertoo, että asia on vielä esiselvittelyssä. Esitutkinnan aloittamisesta ei siis ole vielä tehty päätöstä.
Sisäministeri Risikko painottaa kirjallisessa vastauksessaan, että sisäministeriö on vuoden 2017 tulossopimuksessa edellyttänyt Poliisihallitusta kehittämään viharikosten tunnistamista. Poliisin pitää paljastaa ja tutkia tehokkaasti rasistisia piirteitä sisältäviä rikoksia ja muita viharikoksia.
POLIISIHALLITUKSESSA valmistui kesäkuussa myös ohje poliisin toiminnasta sosiaalisessa mediassa.
Ohje koskee poliiseja ”soveltuvin osin” myös vapaa-ajalla. Ohjeessa muistutetaan, että lain mukaan poliisin on käyttäydyttävä myös vapaa-aikana niin, ettei se vaaranna luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.
Käyttäytymisvelvollisuus ei ohjeen mukaan poistu sillä, että poliisimies toimii nimimerkin takana, salatulla alustalla tai muutoin rajoitetun identiteetin tai yhteisön sisällä.
”Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuva poliisimiehen esiintyminen ei saa olla luonteeltaan sellaista, että sen perusteella vaarannettaisiin luottamusta poliisimiehen tai poliisin kykyyn hoitaa tehtäviään. Tämä säännös on pakottava ja esimiesten tulee puuttua poliisihallinnon virkamiesten tämän ohjeen vastaiseen toimintaan tai menettelyyn.”
Ohjeessa korostetaan, ettei sananvapaus poista vastuuta sanomisista, vaan niillä voi olla rikos- ja virkamiesoikeudellisia seuraamuksia.
Ohjeissa myös kielletään esimerkiksi poliisin sähköpostiosoitteiden tai muiden poliisitunnusten käyttö somessa muissa kuin työasioissa.
VALMISTEILLA on myös sosiaalisen median pelisääntökoulutus, joka jokaisen poliisin on jatkossa suoritettava.
Myös niin sanotusta whistleblower-järjestelmästä odotetaan apua myös rasismin havaitsemiseen. Tarkoituksena on varmistaa, että kuka tahansa voi poliisin sisällä ilmoittaa nimettömästi havaitsemistaan epäkohdista, myös rasistisista asenteista.
Risikon mielestä on tärkeää, että poliisi kuvastaa suomalaista yhteiskuntaa. Sen takia poliisiin pyritään rekrytoimaan ihmisiä eri etnisistä taustoista.
”Poliisin ja kansalaisten välinen luottamus on rakennettava ja ansaittava yhä uudelleen jokaisena päivänä. Luottamus koostuu monesta tekijästä ja perustana ovat lukuisat arkipäiväiset kohtaamiset poliisipartioiden, rikostutkijoiden ja lupahallinnon henkilöstön kanssa”, Risikko päättää vastauksensa.