lauantai 7. maaliskuuta 2020

HS: Kreikan ”peliliike” rajansa sulkemiseksi voi avata koko EU:n umpisolmun, sanoo kokoomuksen Kai Mykkänen

Helsingin Sanomat: Kreikan ”peliliike” rajansa sulkemiseksi voi avata koko EU:n umpisolmun, sanoo kokoomuksen Kai Mykkänen 7.3.2020

Kokoomuksen ryhmänjohtajan mukaan turvapaikanhaun määräaikaisessa keskeyttämisessä ei ole kyse kansainvälisten sopimusten hylkäämisestä, vaan niiden tulkitsemisesta.

PÄIVÄLLEEN vuosi sitten Kai Mykkänen toimi viimeistä päivää Suomen sisäministerinä. Seuraavana päivänä pääministeri Juha Sipilä (kesk) kaatoi yllättäen hallituksensa, ja se jatkoi toimitusministeristönä.

Nyt kokoomus on pitkästä aikaa oppositiossa. Mykkänen johtaa puolueensa 38-henkistä eduskuntaryhmää.

”Vapauttavaa on ollut se, että tässä asemassa pystyy astetta enemmän paneutumaan asioihin. Sisäministerin tehtävä oli lähes joka viikko tulipalojen sammuttamista ja erittäin tuskallisten asioiden ratkomista.”

TUSKALLISTEN asioiden määrän on saanut huomata myös nykyinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr). Torstain kyselytunnilla Mykkänen ja monet muut oppositiokansanedustajat tivasivat Ohisalolta Suomen kantaa Kreikan pakolaistilanteeseen.

Suomi on muiden EU-maiden kanssa ilmaissut tukevansa Kreikkaa, joka pyrkii sulkemaan rajansa Turkista Eurooppaan yrittäville pakolaisille. Suomi lähettää rajavartijoita osallistumaan Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin operaatioon Kreikan rajalle.

Kiharaiseksi tilanteen tekee Kreikan päätös, jonka mukaan maa ei ota turvapaikkahakemuksia vastaan ainakaan kuukauteen. YK:n pakolaisjärjestö pitää päätöstä kansainvälisten sopimusten vastaisena, sillä ne takaavat jokaiselle oikeuden hakea turvapaikkaa. Ohisalo ei torstain kyselytunnilla antanut opposition vaatimaa kyllä tai ei -vastausta siihen, tukeeko Suomi tätä Kreikan päätöstä.

LOPULTA Ohisalo sanoi toimittajille perjantaina, että Kreikka tekee väärin, kun se kieltäytyy ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia.

Mykkäsen ja kokoomuksen kanta on toinen: Kreikka toimii oikein, sillä se pyrkii vastaamaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin painostukseen. Samaa mieltä on suurin oppositiopuolue perussuomalaiset, joka kertoi perjantaina tekevänsä aiheesta välikysymyksen.

Mykkäsen mukaan Kreikan päätös turvapaikkahakemusten jäädyttämisestä voi jopa avata EU:n pakolaispolitiikan umpisolmun. Sitä hän itsekin sisäministerinä oli mukana yrittämässä avata, tuloksetta.

”Tämä Kreikan peliliike jäädyttää turvapaikkahakemukset on uusi elementti. Usein on niin, että umpisolmuista päästään eteenpäin vasta kriisin keskellä. Nyt ratkaisu voisi olla esimerkiksi se, että EU:ssa yhdessä tunnustetaan, että tällaisessa painostustilanteessa pitää voida keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto määräaikaisesti.”

MYKKÄSEN logiikka menee näin: jos Euroopan rajat voidaan poikkeustilanteissa tilkitä määräaikaisesti, EU:n rajavaltioiden ei tarvitsisi pelätä äkillistä kymmenientuhansien ihmisten yhtäaikaista saapumista. Tällöin Välimeren alueen rajavaltiot voisivat helpommin hyväksyä EU:n yhteisten niin sanottujen ulkorajakeskusten pystyttämisen rajoilleen.

Ulkorajakeskuksissa käsiteltäisiin kaikkien Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden hakemukset. Hakijat pidettäisiin ulkorajakeskuksissa koko käsittelyn ajan.

”Osa apua tarvitsevista siirretään sitten muihin maihin. Ne, jotka eivät oikeasti turvapaikkaa tarvitse, eivät ylipäätään Euroopan ulkorajakeskuksiin tulisi, koska he eivät halua jäädä rajavyöhykkeelle jumiin. Ulkovaltojen painostustilanteissa turvapaikanhaku voitaisiin keskeyttää kokonaan.”

MUTTA entä kansainväliset sopimukset?

Sisäministeri Ohisalo sanoi perjantaina Ylelle, ettei Suomi voisi vuoden 2015 kaltaisissa poikkeustilanteissakaan rajoittaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Ohisalon mukaan Suomi ei voi kiertää kansainvälisiä sopimuksia, vaan käsittelee kaikki turvapaikkahakemukset.

Mykkänen on eri mieltä. Kokoomus esittää perjantaina julkistetussa turvapaikkapoliittisessa linjauksessaan, että myös Suomen valmiuslainsäädäntöön tulisi lisätä mahdollisuus rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti. Perusteena olisi kansallisen turvallisuuden vaarantuminen.

Viime kädessä kyse on kansainvälisten sopimusten tulkinnasta, Mykkänen sanoo.

”En ole tässä heittämässä YK:n pakolaissopimusta roskiin tai leikkimässä kansainvälisen oikeuden professoria, mutta pakolaissopimuksessa ja EU:n turvapaikkalainsäädännössä on poikkeuspykäliä kansallisen turvallisuuden uhkatilanteista. Sitä tässä varmasti tullaan punnitsemaan, mihin presidentti Sauli Niinistökin viittasi, että miten halutaan tulkita.”

Mykkäsen mukaan ”hallitsematon rajan yli hakeutuminen ei kerta kaikkiaan toimi”. Jos turvapaikanhakijoita hakisi rajan yli Eurooppaan vähemmän, tänne voitaisiin Mykkäsen mielestä ottaa selvästi nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia.

”Pakolaisia pitäisi nyt auttaa poimimalla heitä suoraan Syyrian kriisistä. Tärkeintä on auttaa Idlibissä olevia ihmisiä, jotka eivät ole edes päässeet Turkin puolelle. Sieltä pitäisi poimia hädänalaisimpia, erityisesti naisia ja lapsia, Eurooppaan turvaan.”

MYKKÄNEN tunnetaan puolueensa liberaalin laidan edustaja. Monet muiden puolueiden edustajat pohtivat taustakeskusteluissa, kiristyivätkö Mykkäsen näkemykset pakolaispolitiikasta vuosien 2018–2019 sisäministeripestin aikana.

”Se on ihan hyvä kysymys. Mutta kyllä jo tuoreena kansanedustaja vuonna 2015 tunnistin, että nykyinen turvapaikkajärjestelmä ei toimi miljoonan ihmisen siirtolaisaalloissa. Siltä osin uusi tieto ei ole muuttanut linjaa.”