HS: Suomi heittäytyi mallioppilaaksi EU:n pakolaisohjelmassa, kun muut lusmuilivat – hölmöläisten hommaa?

Helsingin Sanomat: Suomi heittäytyi mallioppilaaksi EU:n pakolaisohjelmassa, kun muut lusmuilivat – hölmöläisten hommaa? 3.10.2017
Helsingin Sanomat: Suomi sai turvapaikanhakijoiden siirroista sulan hattuun, mutta kannattiko se? 26.9.2017

Sellaiset jäsenmaat, jotka pelaavat yhteisten sääntöjen mukaan, kasvattavat poliittista pääomaansa ja pystyvät käyttämään tuota pääomaa joissain niille todella tärkeissä asioissa.

VIIKKO SITTEN päättyi EU:n risti­riitainen ohjelma, jonka tarkoituksena oli siirtää 160 000 tur­vapaikanhakijaa enimmäkseen Kreikasta ja Italiasta muihin EU-maihin. Pari vuotta kestäneen ohjelman tulokset ovat masentava muistutus siitä, miten epäsolidaarinen kokonaisuus EU vielä on.

EU-komissio väittää, että ohjelma oli menestys, koska lähes kaikki sen ehtoihin sopivat runsaat 30 000 ihmistä oli onnistuttu siirtämään. Komissio piti pienempää ääntä siitä, että moni jäsenmaa kapinoi rajusti ohjelmaa vastaan.

Puola ja Unkari eivät ottaneet vastaan yhtään ihmistä maille varatuista kiintiöistä. Suomi sen sijaan oli ottanut vastaan 94 prosenttia maalle varatusta 2 078 ihmisen kiintiöstä, toiseksi eniten Maltan jälkeen.

Suomi, jälleen kerran hölmöläisen roolissa!

EI VÄLTTÄMÄTTÄ. On järkisyitä ja inhimillisiä perusteluita, miksi Suomen kannattaa joskus olla mallioppilas EU:ssa. Sellaiset jäsenmaat, jotka pelaavat yhteisten sääntöjen mukaan, kasvattavat poliittista pääomaansa ja pystyvät käyttämään tuota pääomaa joissain niille todella tärkeissä asioissa.

Suomikin on Schengen-alueen ulko­rajamaa. Voi olla, että eräänä päivänä Suomeen marssii satojatuhansia ihmisiä itärajan yli ja maa on huutavassa solidaarisuuden tarpeessa.

Suomi voi myös kuitata hieman sitä ”velkaa”, joka on kertynyt, kun maa ei ole sitten vuoden 1991 antanut kehitysapua YK:n tavoitteleman 0,7 prosentin bkt-osuuden verran. Yleisesti hyväksytty ajatushan on, että autetaan niitä hädänalaisia siellä kotiseuduillaan.

ON SUOMEAKIN autettu. Talvi- ja jatko­sodan aikana Pohjoismaat ottivat vastaan lähes 80 000 sotalasta Suomesta. YK:n lastenapujärjestö Unicef auttoi suomalaislapsia vielä 1950-luvun alussa. Maailmanpankin viimeinen laina Suomelle myönnettiin vuonna 1975.

Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas paljasti neljä vuotta sitten HS:n Kuu­kausiliitteen haastattelussa, että vuonna 1993 vararikossa ollut Suomi oli ajautua Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n holhoukseen. ”Suomen maksukyky oli yhden saksalaisen pankin yhden pankinjohtajan hyväntahtoisuuden varassa. Onneksi hän oli Suomen tuntija ja hänellä oli täällä ystäviä.”

Ystäviä ei voi koskaan olla liikaa, ja joskus niitä on jäljellä enää yksi.

On myös yksi lisäsyy auttaa Kreikkaa, Italiaa ja tietenkin turvapaikanhakijoita: se on oikein.

Pekka Mykkänen

Kirjoittaja on HS:n EU-kirjeenvaihtaja.