perjantai 24. huhtikuuta 2020

Kaleva: LM:n tiedot: Kreikasta on tulossa Suomeen 20-30 tur­va­pai­kan­ha­ki­jaa to­den­nä­köi­ses­ti toukokuussa: "Tilat ja ka­ran­tee­ni­jär­jes­te­lyt ovat valmiina"

Kaleva: LM:n tiedot: Kreikasta on tulossa Suomeen 20-30 tur­va­pai­kan­ha­ki­jaa to­den­nä­köi­ses­ti toukokuussa: "Tilat ja ka­ran­tee­ni­jär­jes­te­lyt ovat valmiina" 24.4.2020

Hallitus päätti helmikuussa, että Suomeen voidaan ottaa vastaan 175 turvapaikanhakijaa Välimeren maista. Turvapaikanhakijoiden siirtomahdollisuutta Kreikasta on selvitetty, vaikka rajat ovat kiinni.

Lännen Median saamien tietojen mukaan Kreikasta on tulossa 20-30 turvapaikanhakijaa Suomeen näillä näkymin toukokuun kuluessa. Maahanmuuttovirasto (migri) on varautunut turvapaikanhakijoiden saapumiseen.

– Todennäköisesti ensimmäiset 20-30 turvapaikanhakijaa saapuvat Suomeen toukokuun lopussa, sanoo sisäministeriön johtava asiantuntija Kukka Krüger.

Tulijoiden iästä tai tarkasta määrästä ei ole vielä tietoa, mutta Suomen on tarkoitus vastaanottaa haavoittuvassa asemassa olevia lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä. Lopullinen vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden määrä on vielä avoinna.

Hallitus päätti helmikuussa, että Suomeen voidaan ottaa vastaan 175 turvapaikanhakijaa Välimeren maista. Turvapaikanhakijoiden siirtomahdollisuutta Kreikasta on selvitetty, vaikka rajat ovat kiinni.

Sisäministeriön johtava asiantuntijan Krügerin mukaan Kreikka on parhaillaan valmistautumassa hakijoiden siirtoihin heitä vastaanottaviin jäsenvaltioihin. Alaikäisiä, ilman huoltajia olevia turvapaikanhakijoita siirretään Kreikan saarilta mantereella sijaitseviin vastaanottokeskuksiin, jotta siirrot voidaan toteuttaa.

Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat asetetaan 14 päivän karanteeniin koronaviruksen varalta, Krüger kertoo.

– Tilat ja karanteenijärjestelyt ovat valmiina. Nyt on olennaista, että Kreikan kanssa sovitaan käytännön järjestelyistä, hän sanoo.

Suomesta ei ole tarkoitus lähettää yksityiskonetta noutamaan lapsia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM järjestää turvapaikanhakijoiden matkan Suomeen ja huolehtii käytännön järjestelyistä. Suomen viranomaiset tekevät yhteistyötä IOM:n kanssa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen painopiste on Kreikasta tulevissa henkilöissä, mutta myös Italiasta, Maltalta ja Kyprokselta on edelleen mahdollista ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, Krüger kertoo.

EU-rahoitusta on tarkoitus käyttää turvapaikanhakijoiden vastaanottoon yhteensä enintään 13 miljoonaa euroa.

Sisäministeriön erityisasiantuntijan Iikka Saunamäki kertoi toimitukselle aiemmin, että EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (Asylum, migration and integration fund) AMIFin toimeenpano-ohjelmaa muutetaan siten, että sen varoja voidaan käyttää 175 turvapaikanhakijan siirrosta aiheutuviin kuluihin.

– Turvapaikanhakijoiden siirroista vastaanottojärjestelmälle aiheutuviin kustannuksiin käytetään EU-rahoitusta. Summa on enintään 12 miljoonaa euroa, Saunamäki sanoi.

Maahanmuuttovirasto (Migri) on puolestaan kertonut hakevansa EU-komissiolta AMIF-rahaston hätäapumekanismin kautta noin miljoona euroa, joten yhteensä turvapaikanhakijoiden vastaanotossa varaudutaan enintään 13 miljoonan euron kuluihin.

Suurimmat kustannukset aiheutuvat vastaanottopalveluista, matkakustannuksista, majoituksista ja erilaisista palveluista.

Migri on valmistautunut siihen, että toukokuun jälkeen lisää hakijoita voidaan ottaa vastaan noin kolmen viikon kuluttua ensimmäisten tulijoiden vastaanottamisesta. Suomi ei ole tämän hetken tiedon mukaan lähettämässä viranomaisia Kreikkaan.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta saa turvapaikanhakijoiden tulosta yhteenvedon maanantaina, kertoo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps). Hän sanoo, että hanke on etenemässä aikataulussa.

– Suomi haluaa vastaanottaa omalta osaltaan haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja perheitä, Niikko sanoo.

Hänen mukaansa kyse on yksinhuoltajaäideistä ja alle 14-vuotiaista lapsista.

– Nyt on kuitenkin tiedossa, että yli 90 prosenttia Kreikan tarjoamista turvapaikanhakijoista on 16-18 -vuotiaita nuoria miehiä. Tästä on ollut keskustelua Kreikan kanssa siltä osin, että he osoittaisivat tänne sellaisia (turvapaikanhakijoita), joita Suomi haluaa vastaanottaa, Niikko sanoo.

Valinta turvapaikanhakijoista tehdään siten, että Kreikka esittää hakijoista saatavilla olevat tiedot. Niiden pohjalta maahanmuuttovirasto harkitsee, siirretäänkö henkilö Suomeen. Suojelupoliisi varmistaa, että hakija ei ole uhka Suomen turvallisuudelle. Turvapaikanhakijoilla ei ole välttämättä minkäänlaista henkilöllisyyden todentavaa asiakirjaa. Hakijoiden henkilöllisyys ei siis ole välttämättä tiedossa, kun he saapuvat Suomeen.