Yle: Helsingin tiedotus somalitaustaisten koronatilanteesta herättää pelkoa – Somaliliiton puheenjohtaja: "Kaupungin ulostulon pelätään hankaloittavan elämää"

Yle: Helsingin tiedotus somalitaustaisten koronatilanteesta herättää pelkoa – Somaliliiton puheenjohtaja: "Kaupungin ulostulon pelätään hankaloittavan elämää" 15.4.2020
Rasmus Ry:n hallitus: COVID-19-uutisten etninen profilointi
Helsingin Sanomat: Nasima Razmyar: Toivon etteivät tartunnat johda yhden ihmis­ryhmän leimaamiseen

Esimerkiksi Suomen somalialaisten liitto on ollut yhteydessä Helsingin kaupunkiin ja ilmaissut huolensa eilisen ulostulon vaikutuksista.

Somaliyhteisö pelkää ennakkoluulojen lisääntyvän Helsingin kaupungin tiedotettua eilen somalitaustaisten koronatartunnoista.

Kaupunki tiedotti eilen tiistaina, että somalinkielisten koronavirustartunnat ovat kasvaneet Helsingissä. Tiedotteessa kerrottiin, että somalinkielisillä on todettu tähän mennessä lähes 200 tartuntaa. Kaikkiaan Helsingissä on yli tuhat tartuntaa.

Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja Mohamed Ali Jama toteaa, että somaliyhteisö on huolestunut siitä, että heidät on nimetty erikseen koronavirustartuntojen yhteydessä.

– Somaliyhteisö on Euroopan kolmanneksi syrjityin ryhmä. Kaupungin ulostulon pelätään hankaloittavan elämää entisestään.

– Olemme somaliyhteisönä aktiivisia, teemme töitä ja meitä näkee joka puolella. Ennakkoluulot, vastakkainasettelu ja polarisaatio, nämä kaikki huolestuttavat meitä.

Jaman mukaan somaliyhteisössä olisi toivottu, että syytä koronavirustartuntojen suhteellisen suureen määrän yhteisössä olisi pyritty selvittämään ennen kuin asiasta tultiin julkisuuteen.

Hänen mielestään esimerkiksi prosentuaalinen vertailu kantasuomalaisten ja somaleiden välillä on ongelmallinen.

Kaupungin mukaan väestöön suhteutettuna 1,8 prosentilla somalinkielisestä väestöstä on todettu koronatartunta. Vastaava osuus keskimäärin helsinkiläisten keskuudessa on 0,2 prosenttia.

Jama huomauttaa, että Helsingissä asuu yli 600 000 ihmistä, joista somalitaustaisia on noin 11 000.

– Silti esimerkiksi somalitaustaisen häissä käy saman verran vieraita kuin kantasuomalaistenkin häissä. Jos molemmissa tapahtuu koronavirustartunta ja sen tartunnan saa vaikkapa 200 ihmistä, niin me jaetaan se väkimäärällä. Eli 200 henkeä jaettuna 11 000 henkilöllä tai 200 henkeä jaettuna 600 000 henkilöllä.

Somaliyhteisöstä aiotaan lähettää Vapaavuorelle postia
Kaupungin tiedotetta on seurannut vilkas keskustelu myös esimerkiksi Facebookissa, kertoo Helsingin kaupungin etsivän nuorisotyön jalkautuva nuorisotyöntekijä Omar Abdi.

– Toista sataa ihmistä on ollut mukana keskustelemassa aiheesta ja aiomme vielä tämän päivän aikana julkaista adressin, joka lähetetään muun muassa pormestarille.

Abdi sanoo, että kaupungin ja pormestarin eilinen ulostulo on luonut somaliyhteisön sisällä pelkotilan.

Hänen mukaansa ihmiset pohtivat esimerkiksi käyttävätkö poliittiset tahot tilannetta hyödykseen. Myös tavalliseen arkeen kaupungin ulostulolla pelätään olevan vaikutuksia.

– Emme halua leimautua emmekä halua erottautua muista kansalaisista. Mikä oli pormestarin pääpointti? Mitä hyötyä siitä oli meille somalitaustaisille tai muille helsinkiläisille? Muuta kuin, että erottaa ihmisiä, niin että jos kaupan kassalla on somalitaustainen äiti, niin kaikki valitsevat toisen jonon, Abdi toteaa.

Abdi kertoo, että somaliyhteisössä on koronaepidemian alusta asti seurattu tilannetta tiiviisti ja tietoa asiasta on ollut saatavilla

– Somaliyhteisön sisällä on koko ajan puhuttua koronaviruksesta, ja ihmiset seuraavat myös kansainvälistä uutisointia.

Somalitaustaiset työskentelevät usein haavoittuvilla aloilla
Abdi ihmettelee, ettei kaupunki ole vertaillut tartuntatilannetta muiden ryhmien keskuudessa. Hän huomauttaa, että monet somalitaustaiset henkilöt tekevät työtä, jota ei esimerkiksi voi tehdä etänä. Somalitaustaisia työskentelee paljon muun muassa terveydenhuollossa ja taksi- tai bussikuskeina.

– Onko suhteutettu esimerkiksi sitä, kuinka moni suomalainen koronaan sairastunut työskentelee esimerkiksi bussikuskina. Missä on vertailuryhmät? Missä on muut vähemmistökielet?

Samaa peräänkuuluttaa myös Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja Mohamed Ali Jama. Hän myös muistuttaa, että somalitaustaiset työskentelevät usein ammateissa, joissa voi joutua alttiiksi tartunnalle.

– Kuinka moni tartunnan saaneista työskentelee terveysalalla esimerkiksi lähihoitajana, lääkärinä tai sairaanhoitajana? Jos näiden ryhmien osuus on tartunnan saaneiden joukossa korkea, se tarkoittaa automaattisesti, että somaliyhteisön osuus tulee nousemaan, koska näillä sektoreilla on töissä erittäin paljon somalitaustaisia henkilöitä.

– Pitäisi yrittää ymmärtää, mistä tämä tilanne johtuu ja paneutua siihen ja yrittää ratkaista yhdessä näitä asioita, Jama toteaa.

Jaman mukaan Somaliliitto on ollut yhteydessä Helsingin kaupunkiin ja ilmaissut huolensa eilisen ulostulon vaikutuksista.

Myös rasismin ja muukalaispelon vastaisen Rasmus Ry:n hallitus on ottanut kantaa kaupungin tiedotustyyliin.

__________________________

Rasmus Ry:n hallitus: COVID-19-uutisten etninen profilointi

Me Rasmuksessa olemme huomanneet, miten julkinen keskustelu on menossa täysin väärään suuntaan, kun somalialaisyhteisöjä osoitellaan sormella ja puhutaan kielitaidottomuudesta tai puuttuvasta kurista ohjeiden noudattamisessa syyllistäen näitä yhteisöjä korkeista tartuntamääristä. Somalialaisyhteisöt ovat muiden tavoin tietoisia koronasta ja myös yhtä huolissaan siitä. Osoittaa huonoa makua ja köyhää keskustelun tasoa, kun valkoiset ihmiset “opettavat” somalialaisille, kuinka pitäisi käyttäytyä samalla, kun he itse kieltäytyvät näkemästä ongelman aiheuttavaa rakenteellista eriarvoisuutta.

Meidän tulisikin selvittää, kuinka paljon asumis- ja työskentelyolosuhteet sekä näistä rakenteellisesti aiheutuva ja mahdollinen taloudellinen eriarvoisuus vaikuttavat infektioiden lukumääriin somaliyhteisöissä.Kuinka hoitajien, taksi- ja bussikuskien, kassatyöntekijöiden, elintarviketeollisuudessa sekä ravintola-aloilla ja eri asiakasläheisissä palvelutehtävissä yhä toimivien suuret määrät somaliyhteisöissä vaikuttavat myös riskiin sairastua, koska etätyönmahdollisuutta ei ole samoin kuin monilla etuoikeutetuilla. Palvelualoilla työskentelevillä ei juurikaan ole mahdollisuutta työskennellä kotoaan tai eristää itseään tai läheisiään virukselta täysin.

Jäi epäselväksi onko huomioitu se, että somalialaisissa on myös eri taustoista tulevia köyhistä rikkaisiin ja korkeasti koulutetuista kouluja käymättömiin. Jos kerran löytyy etnisyysperustaisia ja kielisyysperusteisia tilastoja somalialaisten kohdalta, olisikin oleellista löytää vertaisryhmiä myös muista vähemmistöryhmistä ja kieliryhmistä kuin somalialaistaustaisista tai somalinkielisistä.

Tapa, jolla näitä tilanteita käytetään poliittisina aseina ja vallan välineinä syrjintää oikeuttaen sekä heikosti perustelluilla tilastoilla toisintaen, on meistä syvästi ongelmallinen. Niin kauan kuin rakenteellisen rasismin epäkohdat todellisuudessa aiheuttavat nämä olosuhteet, joissa virusta ei pystytä tehokkaasti torjumaan, on turha syyttää olosuhteista yhteisöjä, jotka rakenteellisesta rasismista kärsivät. Olisi syytä pikemminkin korjata epäkohdat näiden yhteisöjen kohtelussa virallisten ja vastuullisten tahojen aloitteesta, kuin syyttää syrjinnästä kärsiviä yhteisöjä olosuhteistaan.