HS: Korkein oikeus: Uhrin haukkuminen rasistisin ilmauksin voi korottaa rangaistusta

Helsingin Sanomat: Korkein oikeus: Uhrin haukkuminen rasistisin ilmauksin voi korottaa rangaistusta 5.5.2020
MTV: Ulkomaalaistaustaisia osoitettiin pistoolilla ja yhtä puukotettiin Lahden keskustassa 2017 – korkein oikeus: Teoilla rasistinen motiivi

KORKEIN oikeus (KKO) on linjannut ennakkopäätöksellään sitä, milloin rangaistusta voidaan korottaa rasistisen motiivin takia.

KKO:n tutkimassa tapauksessa Oscar Reino Michael Falleti uhkaili pistoolilla afrikkalaistaustaista miestä ravintolan ulkopuolella elokuussa 2017.

Vähän tämän jälkeen hän osoitteli pistoolilla irakilaissyntyistä miestä ylävartaloon ja uhkasi tappaa tämän. Samalla hän painoi liipasimesta useita kertoja, mutta patruuna oli jumissa piipussa, joten ase ei lauennut.

Falletin kaveri, Jari Tapio Meisaari, ojensi puukon, ja tällä Falleti löi uhria vasempaan poskeen. Syntyneen kamppailun aikana Meisaari yritti kampata uhrin.

Kun uhri kaatui maahan selälleen, Falleti löi häntä puukolla useita kertoja ainakin keskivartaloon ja käteen. Lopulta uhri onnistui pakenemaan.

Uhrille tuli leikkaushoitoa vaatineita vammoja.

KÄRÄJÄOIKEUS katsoi, että molemmat miehet olivat syyllistyneet tapon yritykseen. Teko jäi yritykseksi sen takia, että uhri toimitettiin nopeasti sairaalahoitoon.

Falleti tuomittiin lisäksi afrikkalaismiehen laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta.

Käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen koventaa tuomioita rasistisen motiivin takia. Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että kyseiset rikokset olisi tehty uhrien rotuun, ihonväriin, syntyperään tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta.

Itä-Suomen hovioikeus päätyi toiseen tulokseen ja korotti molempien rangaistusta neljällä kuukaudella rikosten rasistisen motiivin takia.

Falleti sai viisi vuotta ja neljä kuukautta vankeutta. Meisaaren rangaistus on neljä vuotta kolme kuukautta ja viisitoista päivää vankeutta.

Hovioikeus huomautti, että uhrit eivät olleet tunteneet tekijöitä ennestään. Afrikkalaismies kertoi tunteneensa ravintolassa tönäisyn, ja kun hän oli kysynyt syytä siihen, suomalaismies oli vastannut, että ”turpa kiinni, vitun neekeri”.

Neekeriksi haukkuminen oli jatkunut ravintolan ulkopuolella, ja se oli kohdistunut myös toiseen tummaihoiseen.

Myöskään irakilaismies ei tuntenut miehiä ennestään eikä ymmärtänyt syytä tapahtuneelle.

Todistaja kertoi, että suomalaismiesten neekerihuutelu oli kohdistunut molempiin uhreihin.

KKO otti tapauksen selvitettäväkseen linjatakseen, kuinka paljon näyttöä tarvitaan, jotta rangaistusta voidaan koventaa rasistisen motiivin takia.

Oikeuskirjallisuudessa on arvioitu, ettei tällaisista seuraamuksen harkintaan liittyvistä seikoista tarvitse yhtä vakuuttavaa näyttöä kuin syyllisyydestä.

KKO huomautti, että esimerkiksi syrjinnässä tai kansanryhmää vastaan kiihottamisessa rasistinen motiivi on rikoksen olennainen tunnusmerkistötekijä. Sen sijaan muissa rikoksissa se ei kuulu tunnusmerkistöön, mutta sen perusteella voidaan koventaa rangaistusta.

”Käytännössä usein esiintyvä viite rikoksen rasistisesta motiivista on se, että tekijä on ennen tekoa, sen aikana tai sen jälkeen käyttänyt asianomistajan ihonväriin tai etniseen alkuperään viittaavia loukkaavia nimityksiä”, KKO totesi.

Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä osoitukseksi rasistisesta vaikuttimesta, vaan asiaa täytyy arvioida kokonaisuutena.

Varsinkin jos nimittely ja rikos kohdistuvat tuntemattomaan ihmiseen eikä tekoon vaikuta olevan mitään muuta syytä, nimittely ja teko-olosuhteet muodostavat vahvan näytön rasistisesta motiivista.

Koventamisperusteen käyttö ei edellytä, että rasistinen motiivi olisi ollut rikoksen ainoa motiivi, KKO painotti.

KKO myös muistutti syytetyn selitysvelvollisuudesta. Jos syyttäjän esittämä näyttö viittaa vahvasti rasistiseen motiiviin, syytetyn täytyy pystyä esittämään, että teko on johtunut yksinomaan jostain muusta syystä.

”Vastaajan selitysvelvollisuutta harkittaessa on toisaalta otettava huomioon yleinen tieto siitä, että varsinkin lievemmät väkivaltarikokset saavat usein alkunsa hetken mielijohteesta tai objektiivisesti arvioiden vähäpätöiseltä vaikuttavista ärsykkeistä ja ettei rikokselle siis välttämättä aina ole mitään järkevästi selitettävissä olevaa motiivia.”

KKO päätyi siihen, että suomalaismiehet olivat tehneet rikokset rasistisista syistä. Miehet eivät tunteneet uhreja ennestään eivätkä uhrit näytön perusteella tehneet mitään, mikä selittäisi heihin kohdistuneet rikokset.

Näyttö siis tukee vahvasti sitä päätelmää, että uhrit valikoituivat rikosten kohteiksi ihonvärinsä ja etnisen alkuperänsä vuoksi. Tästä ei jää varteenotettavaa epäilyä, KKO päätti.

Korkein oikeus piti voimassa hovioikeuden määräämät rangaistukset.

KKO:n päätös syntyi äänin 4–1. Yksi oikeusneuvoksista katsoi, että rasistisesta motiivista jäi varteenotettava epäily, joten hän ei olisi koventanut rangaistuksia.