Ilta-Sanomat: Lainarahalla Suomeen pahimmillaan 6 euron tuntipalkalla – tällaista on ukrainalaisen kausityön varjopuolella

Ilta-Sanomat: Lainarahalla Suomeen pahimmillaan 6 euron tuntipalkalla – tällaista on ukrainalaisen kausityön varjopuolella 11.5.2020

Ukrainalaisen matka suomalaiselle maatilalle ja sieltä kotiin on niin kallis, että siihen tarvitaan usein lainaa. Satoja, jopa tuhansia euroja rekrytointifirmoille, Migrin työlupaan, lentolippuihin, asumiseen, ruokaan.

Suomen maatalouden pelastajaksi ylistetyt Ukrainan kausityöläiset maksavat Suomeen töihin päästäkseen heille isoja summia. Työ Suomessa kannattaa silti, sillä ansioilla elää pitkään kotimaassa.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Daria Krivonos tutkii parhaillaan ukrainalaisten oloja palvelusektorilla Puolassa. Suomessa kohu maatalouden kausityövoimasta sai hänet selvittelemään myös ukrainalaisten työskentelyä Suomen maatiloilla.

Muutamia viikkoja sitten Krivonos haastatteli kymmenkuntaa ukrainalaista kausityöläistä, joilla osalla oli pitkäkin kokemus suomalaisilta maatiloilta. Osa löytyi keskusteluryhmistä, osa väitöskirjan aiemmista kontakteista.

Tuoreessa artikkelissaan hän käsittelee useita kausityön ongelmakohtia.

Työpaikka maksaa jopa 1 500 euroa

Monet ukrainalaiset maksavat työpaikasta ukrainalaisille työnvälitysfirmoille. Käytäntö ei ole sallittu Suomessa, ja sitä paheksuu sekä Maaseudun työnantajaliitto MTA että Teollisuusliitto. Silti toiminta voi jatkua.

Krivonosin mukaan kuukauden työ suomalaisella maatilalla saattaa maksaa 300 eurosta aina 1 500 euroon kolmelta kuukaudelta.

Eräs ukrainalainen kertoi, että hänen kotikaupungissaan, jossa asukkaita on useita satoja tuhansia, yksinomaan Suomen maatalousmarkkinaan keskittyneitä työnvälittäjiä on kaksi isoa ja kymmeniä pieniä.

– Kyse on erittäin isosta liiketoiminnasta.

Suomeen tulee vuosittain noin 15 000 kausityöntekijää, joista valtaosa on ukrainalaisia.

Välikädet tunnetaan myös Teollisuusliitossa, jonka sopimusaloja maaseutuelinkeinot ovat.

– Ihmiset ottavat lainaa päästäkseen Suomeen ja myyvät sitten työvoimansa pahimmillaan kuudella eurolla tunnissa, Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija Riikka Vasama sanoo.

– Eräskin ukrainalainen sanoi minulle, että etkö ymmärrä, kaikkihan me olemme maksaneet päästäksemme tänne. Toisaalta se on maan tapa, jonka moni heistäkin hyväksyy.

Myös MTA:n toimitusjohtaja Kristel Nybondas paheksuu välikäsiä.

Sekä Teollisuusliitto että MTA tekevät valistustyötä, etteivät viljelijät käyttäisi välikäsiä. Toiminta oli aiemmin myös myös Suomen puolella näkyvää, mutta nykyään tuottajayhdistyksien tilaisuuksissa ei firmoja enää näy, Nybondas kertoo.

– Lain tiukennus Suomessa on osin johtanut siihen, että ensin he veloittavat työntekijää, sitten kääntyvät työnantajien puoleen ja saavat heiltäkin rahaa. Tämä on oikeasti ongelma. He, jotka palaavat vuodesta toiseen, eivät maksa välikäsille.

Ukrainalaiset maksavat itse työlupansa. Maahanmuuttoviraston myöntämä 3–6 kuukauden kausityölupa maksaa 410 euroa, kun sen tekee sähköisesti. Alle kolmen kuukauden luvan saa halvemmalla.

Sekä työntaja- että tekijäliitot ovat valitelleet Migrille kovaa hintaa, jota se kuitenkin perustelee lupaprosessin aidoilla kustannuksilla.

Lisäksi ukrainalaiset maksavat omat lentolippunsa ja usein majoituksensa.

– Joissakin muissa maissa tienataan vähemmän, mutta heidän ei esimerkiksi tarvitse maksaa majoituksesta. Ihmiset miettivät näitä ylimääräisiä kustannuksia Suomessa, Krivonos sanoo.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden maine on kuitenkin hyvä ukrainalaisten keskuudessa. Palkka on korkeampi kuin esimerkiksi Tshekissä tai Puolassa, ja hiukan parempi kuin Saksassakin. Suomi tunnetaan yleisesti lainsäädäntöä kunnioittavana maana, hän sanoo.

Entä ne palkat?

Maatalouden ulkomaisen kausityön epäkohtien yleisyyttä on vaikea arvioida.

Maatilayrittäjät korostavat maksavansa hyvinkin tunnollisesti työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Jos ei näin olisi, eivät ukrainalaiset palaisi Suomeen vuosi toisensa jälkeen.

Ammattiliitolle tai aluehallintoviranomaisille epäkohdat eivät välttämättä tule ilmi. Viranomaiselle puhumattomuuden kulttuuri on voimakas tilanteissa, joissa riippuvuus työnantajasta on suuri ja paikalla on usein koko ryhmä ja työnjohtaja.

Ryhmäpaineongelma tunnetaan aveissa rakennustyömaiden vastaavista tarkastuksista.

Maataloustyöntekijän taulukkopalkka on on 8,71–11,04 euroa tunnissa.

Krivonosille puhuneet ukrainalaiset kertoivat, että käytännössä töistä saatettiin maksaa joskus jopa vain 5,57–6,50 euroa.

Vaikka haastatellut ukrainalaiset eivät ole edustava otos vuosittain Suomessa olevista kausityöntekijöistä, kertomukset ovat huolestuttavia.

Jos tein töitä 200 tuntia kuudella eurolla, ansaitsin 1 200 euroa. Mutta sitten viljelijä jakoi 1 200 euron virallisella 8,57 euron tuntipalkalla ja voila, virallisilla papereilla näyttikin siltä, että tein vain 140 tuntia. -- mitään mahdollisuutta valitukseen ei ollut.


Summat ovat tuttuja myös Teollisuusliitolle.

– Olemme törmänneet siihen, että minimipalkkaa heille maksetaan lähes järjestäen, vaikka kyse on vain työehtosopimuksen vähimmäisehdoista. Lisäksi käytetään hyväksi kaikkia porsaanreikiä, joita työehtosopimuksessa on tai venytetään työehtoja laittomuuksiin saakka, Vasama sanoo.

– Maatalouden ulkomainen työvoima on näkymätön ongelma Suomessa. Olen ollut jo pitkään hyvin huolestunut heidän työoloistaan, muun muassa ukrainalaisten kausityöläisten parissa vuosia toiminut Vasama sanoo.

Hänen mukaansa myös Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti nimeää maatalousalat riskialaksi, jolla työperäistä hyväksikäyttöä on Suomessakin esiintynyt.

Nybondas myöntää, että kokonaiskuvan saanti on hankalaa, mutta hän ei usko palkkojen polkemiseen.

– Viiden-kuuden euron tuntityötapauksia ei tule meille tietoon. Meidän tietomme mukaan heille maksetaan vähimmäispalkan mukaan ja joskus yli. Ammattitaitolisä tulee jos on ollut vuosia töissä, mutta lähellä minimiä liikutaan.

Vasama on törmännyt useisiin epäkohtiin tiloilla, joilla työskentelee ukrainalaisia.

Kiireisimpinä viikkoina tiloilla tehdään pitkää päivää, näin kausityöläiset itsekin haluavat yleensä tehdä. On tiloja, jotka eivät maksa ylimääräisiä korvauksia, kuten sunnuntai- tai ylityölisiä. Tyypillistä on myös, että lomakorvauksia ei makseta, Vasama kertoo.

– (90 prosentin) Perehdyttämispalkkaa voi maksaa enintään kaksi kuukautta tai lyhyissä työsuhteissa enintään puolet työsuhteen ajasta.

5–6 euron palkkatapauksissa mukana on saattanut olla vielä asumisetu. Osa palkasta ei olekaan rahaa vaan muuta vastiketta, asumista tai ruokaa. Se voi tulla yllätyksensä.

Krivonosille puhuneet ukrainalaiset tienasivat 1 000–1 500 euroa kuussa. Vasaman mukaan 8,71 euron 40 viikkotunnin työajan perusteella kuukausipalkan tulisi olla lähemmäs 1 500 euroa.

Päälle pitäisi tulla 12,5 prosentin lomakorvaus ja muut mahdolliset lisät.

– Poimintatyötä tehdään usein urakkapalkalla ja ansioiden tulisi silloin nousta 20 prosenttia hinnoittelun perusteena olevaa tuntipalkkaa korkeammaksi, hän kertoo.

Nybondas sanoo, että heidän korviinsa kantautuu lähinnä pelkkää hyvää.

– He ovat todella ahkeria, viihtyvät Suomessa ja tulevat juuri sen vuoksi takaisin – myös nimenomaan samoille työnantajille. Ja moni siirtyy myös kausityöstä vakituisiin töihin.

– Näillä aloilla palkka on Ukrainassa 150–200 euroa kuussa. Meillä minimi on 1 474, siinä on huikea ero kuitenkin.

”Kriittisen tärkeät osaajat”

Poliitikot, viranomaiset, MTK, viljelijät ja media puhuvat koronakriisin takia ukrainalaisista aivan uudella tavalla, suomalaisten ruokatuotannon ja huoltovarmuuden pelastajia, kriittisen tärkeitä ammattiosaajia, joita suomalaiset eivät pysty korvaamaan.

– Se on absurdia tässä hetkessä, ei siksi etteivätkö he tosiaan osaisi hyvin työtään, mutta se miten heidät nyt nostetaan jalustalle suhteessa työoloihin ja palkkaukseen, jota he nauttivat, Vasama sanoo.

Krivonos kollegoineen kirjoittaa lakonisesti, miten heikon sopimusturvan ja vähäisen ammattitaidon vierastyövoimareservi onkin pandemian aikana yhtäkkiä kriittistä työvoimaa.

– Korona on paljastanut, että ruokatuotannon turvaaminen ei ole Suomessa mahdollista ilman vierastyövoimaa, mutta heidän itsensä pitää ottaa velkaa ja maksaa päästäkseen tänne töihin, Krivonos sanoo.

– On mielenkiintoista, että rajojen sulkeuduttua ainoita ryhmiä, joille myönnetään matkustuslupia Euroopassa ovat vierastyöläiset, Krivonos sanoo.

Vasama huomauttaa, että asetelma on monisyinen. Suomalainen maatalous on huonosti kannattavaa, ja palkanmaksukyky on heikko vaikka parempaan varmasti olisi haluakin.

Hän huomauttaa myös, että liiton tietoon tulevat yleensä pahimmat ongelmapaikat. Ne eivät ole koko kuva suomalaisesta maataloustyöstä vaan hyviä työpaikkoja on paljon.

Nybondas katsoo, että yksittäiset ongelmatilalliset suututtavat lakeja tunnollisesti noudattavaa ylivoimaista enemmistöä. Rehelliset työnantajat kärsivät siitä, että työehtoja polkeva yrittäjä saa kilpailuetua ja taloudellista hyötyä, molemmat sanovat.