Yle: Hasan Khademi tuli Suomeen viisi vuotta sitten ummikkona, nyt hän kirjoitti ylioppilaaksi – unelma toteutui, vaikka moni asia oli sitä vastaan

Yle: Hasan Khademi tuli Suomeen viisi vuotta sitten ummikkona, nyt hän kirjoitti ylioppilaaksi – unelma toteutui, vaikka moni asia oli sitä vastaan 12.5.2020

Ei rahaa. Vähän koulua kotimaassa. Ei oleskelulupaa. Vaikea suomen kieli.

Moni asia teki Tampereella asuvan Hasan Khademin, 22, unelmasta järjettömän. Silti hän on nyt tuore ylioppilas.



– Hyvältä tuntuu ja onnistuneelta. Oli paljon henkilöitä, jotka auttoivat. Minulla oli hyviä opettajia ja ystäviä ympärilläni. Itsekin olen panostanut opiskeluun aika paljon, Hasan Khademi kertoo.

Hän pohtii hämmentyneenä tavaratalomyyjän kanssa, kumpi on parempi ylioppilaslakki: kokoa 57 vai 58. Tämä on merkittävä hetki.

– Käsitykseni mukaan olen sukuni ainoa ylioppilas ja korkein koulutettu.

Perhettään Khademi ei ole nähnyt viiteen vuoteen, eikä näe vielä aikoihin. Hänen äitinsä ei ymmärrä täysin, mikä on lukio, mutta hän on puhelimessa iloinen poikansa onnesta.

Turvapaikanhakijoiden lukion käyminen on harvinaista etenkin tuoreilla maahanmuuttajilla. Tilastoja aiheesta on huonosti. Tilastokeskuksen mukaan Uudellamaalla asuvista ulkomaalaistaustaisista nuorista 61 prosentilla ei ollut merkintää peruskoulun jälkeisestä tutkinnosta, mutta rekisteristä puuttuu suuri osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista.

Opettajan puhe vapusta synnytti unelman
Hasan Khademi tuli Suomeen Afganistanista elokuussa 2015 ison turvapaikanhakija-aallon mukana. Khademi kertoo käyneensä Afganistanissa vain pari vuotta koulua ja opiskelleensa lähinnä äidinkieltä daria ja Koraania. Hän tiesi Euroopan, mutta ei edes kaikkia länsimaiden aakkosia.

Tämä tausta vaikuttaa siihen, että Hasan Khademi arvostaa opiskelua.

– Minulla ei ollut mahdollisuutta opiskella ja nyt minulla on. Opiskelu Suomessa on hienoa. Opettajat eivät vain tee työtä, he ovat mukana opiskelijan elämässä.

Khademin ensimmäiseksi opettajaksi Itä-Karjalan kansanopistossa tuli Paavo Hakulinen. Hakulinen selitti vuonna 2016 oppilaille, miksi niin monilla suomalaisilla on vappuna valkoinen lakki.

– Opettaja kertoi sen niin hienosti, että päätimme kavereiden kanssa, että meidän on pakko päästä lukioon.

Ensimmäinen kielteinen päätös
Unelma oli kuolla heti alkuunsa. Joulukuussa 2016 Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei Hasan Khademi saa turvapaikkaa tai oleskelupaikkaa Suomesta, vaan hänet käännytetään Afganistaniin. Khademi valitti päätöksestä, eikä lopettanut opiskelua.

Ennen lukiota piti käydä peruskoulu, jonka yläkoulun sisällön aikuiset maahanmuuttajat usein käyvät läpi kahdessa vuodessa. Khademille tahti maahanmuuttajien peruskoulussa oli liian hidas. Hän pyysi opettajilta lisätehtäviä.

Hän suoritti lopulta peruskoulun vain puolessa vuodessa ja pääsi sisään Tampereen Kalevan lukioon 8,5:n keskiarvolla.

Opettaja yllättyi
Kalevan lukiossa historian ja yhteiskuntaopin lehtori Juha Heinonen ajatteli, mitähän tästä tulee.

– Muistan ensimmäisiä kertoja, kun tapasin Hasanin tunnilla. Oli aika epäuskoinen tunne, voiko hänen taustallaan olla mahdollista suorittaa kovasta innosta huolimatta lukio-opintoja.

Hasanin reaaliainevalinnat ylioppilaskirjoituksissa, filosofia ja historia, eivät Hasanin kielellinen tausta huomioiden olleet helpoimmasta päästä.

Melko nopeasti opettaja sai huomata, että opiskelijan motivaatio ja kyky oppia ovat kovat. Kun Heinonen kysyi luokassa 30 oppilaalta Suomen vallan kolmijaosta, vain Hasanin käsi nousi.

– Hasan on omalta kohdaltaan haastanut omaa ajattelumaailmaani. Voisivatko Hasanin kaltaiset eri kulttuureista tulevat antaa meille enemmän kuin itse pystymme tiedostamaan? Hasania monessa käänteessä auttanut Heinonen pohtii.

Toinen kielteinen päätös
Vuonna 2018 Hasan Khademille tuli taas kylmä suihku. Hän sai hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen turvapaikan saamisesta Suomessa.

Hallinto-oikeuden päätös oli niin kova pettymys, ettei Hasan Khademi kertonut siitä kenellekään pariin päivään.

– Tämä oli hyvin vaikeaa aikaa, kielteiset päätökset rasittivat opiskelua ja elämää. Opettajat ja ystävät saivat silti tuntemaan, etten ole yksin, Khademi kertoo.

Hallinto-oikeus huomautti kuitenkin päätöksessään, ettei Maahanmuuttovirasto Migri selvittänyt sisäisen paon mahdollisuutta Afganistanissa ja se pitää tehdä ennen käännytystä.

Sisäisellä paolla tarkoitetaan arviointia siitä, voiko kotialueeltaan paennut turvapaikanhakija asettua asumaan muualle kotimaassaan.

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Afganistaniin on vaarallista palata. Hasan Khademilla ei ole sukulaisia Afganistanissa, hänen isänsä on kuollut ja muu perhe asuu Iranissa.

Maahanmuuttovirasto kuuli Khademia uudestaan. Turvallisuustilanne Afganistaniassa oli heikentynyt.

Vuosi sitten huhtikuussa hän sai turvapaikan Suomesta pakolaisaseman perusteella. Turvapaikka myönnetään aina ensin vain neljäksi vuodeksi. Sen jälkeen pitää hakea jatkolupaa.

Kalliit lukiokirjat
Oleskelulupa muutti kaiken. Tähän asti Khademi oli elänyt hyvin pienillä tuloilla ja säästänyt kaikesta. Lukiokirjat tulivat kalliiksi.

– Sain lainaksi kirjoja. Etsin tosi paljon, että saisin käytettyjä kirjoja. Joskus ostin kirjan kurssin puolivälissä ja pärjäsin kavereiden kirjoilla siihen asti.

Oleskeluluvan saamisen jälkeen Hasan Khademi sai opinto- ja asumistukea. Elämä helpottui myös henkisesti.

– Ilman oleskelulupaa tunsin itseni ulkopuoliseksi. Mietin, kuulunko yhteiskuntaan ja onko sillä merkitystä, mitä opiskelen.

Korona sotki suunnitelmia
Hasan Khademi kirjoitti syksyllä englannin, filosofian ja suomen toisena kielenä.

– Sain englannista arvosanan C, filosofiasta B:n ja äidinkielestä B:n. Korotin nyt keväällä äidinkielen arvosanaa.

Khademi sai suomen kielen korotettua M:ään. Historiasta hän kirjoitti B:n.

Pitkä matematiikka on aina ollut Khademin vahvin aine. Siitä hän sai kevään ylioppilaskirjoituksissa E:n. Khademi pelkäsi, että korona sotki vähän suunnitelmat, koska kokeiden aikataulua muutettiin.

– Harmitti, kun opiskelin tosi paljon matikkaa ja historiaa, ja neljä päivää ennen koetta ilmoitettiin, että ne tulevat peräkkäin. Se stressasi ja sekoitti niin, etten pystynyt keskittymään kumpaankaan.

Koronan takia ylioppilasjuhlat siirtyvät. Khademi uskoo näkevänsä lähimpiä ystäviä pikkujuhlassa jo ennen syksyä.

– Lakkia olen hakemassa, sen hankin, mutta koronajuttu on harmitus. Yhteiskunnallisia harmituksia on silti enemmän kuin pelkkä ylioppilasjuhlan peruuntuminen. Tässä on edessä ja kyseessä isoja asioita.

Koronan aikana Hasan Khademi on ihaillut, miten kilttejä suomalaiset ovat rajoitusten noudattamisessa.

– Kun pääministeri Sanna Marin sanoo jotain, kaikki tottelevat.

Suomen kansalaisuutta haettu
Khademi aikoo korottaa arvosanoja syksyllä, jos hän ei pääse jatko-opintoihin. Hän on hakenut lukemaan tietojenkäsittelytieteitä Tampereen yliopistoon ja tietotekniikan, tradenomin ja sosionomin opintoihin Tampereen ammattikorkeakouluun.

– Haluaisin vain olla Tampereella. Saa nähdä, miten pääsykokeet menevät. Jännittää.

Vaikka Hasan Khademi on oppinut suomen lyhyessä ajassa, se on vaatinut työtä.

– Suomen kielessä on vaikeaa kaikki, siinä ei ole mitään helppoa. Alussa sanojen taivuttaminen oli vaikeaa, sana vyö oli vaikea lausua. Ihailen tamperelaisten tapaa sanoa sana hyvää. Moro menee jo ihan tavallisesti, Khademi sanoo.

Nyt Hasan Khademi on hakenut Suomen kansalaisuutta. Jos hän saa sen ensi vuonna, Hasan Khademi haluaisi mennä Suomen armeijaan.

On hänellä yksi uusi haavekin tälle vuodelle.

– Olen pitkään haaveillut, että lähden Lappiin reppu selässä. Ehkä se toteutuu. Voisin telttailla ja kalastaa.